Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Esilämmittäjä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
271
272
aukkojen sulkemiseksi tavallisessa
piikkilankaesteessä. ks. A s e m a s o t a, Täyd. W. E. T.
Espanjantauti, maailmansodan loppuaikoina
(1918-19) esiintynyt valtava kulkutauti, joka
useimpien tutkijain mielipiteen mukaan on sama
kuin todellinen i n f 1 u e n s a (ks. I n f I
u-e n s a, III Os.), mutta ei sama kuin
jokapäiväisessä kielenkäytössä mainittu „influensa".
Taudin tartunta-aine ei ole varmuudella tunnettu.
Tartunta tapahtuu suoraan henkilöstä toiseen
luultavasti ysköksien kautta ja sairastuminen
seuraa n. i-3 vuorokauden kuluttua.
Tavallisimmat oireet ovat yskä, kuume, pistos, koko
ruumiin särky, vatsan ja hermoston häiriöt.
Jälkitauteina esiintyy usein keuhkokuume,
keuhkopussin märkiminen, sydänhalvaus y. in.
Varmaa hoitokeinoa ei tunneta, lepo ja
hiostus-kääreet lienevät lääkärien kesken ja alkoholi
yleisön kesken suosituimpia hoitokeinoja. —
Suomeen e. tuli nähtävästi saks. sotilasten
matkassa keväällä 1918 ja sen jälkeen se on
esiintynyt useampia kertoja äkkiä leviävänä
kulkutautina, joka ei ole säästänyt mitään maamme osaa.
Väliin ovat koko kyläkunnat yhtaikaa
sairastuneet ja joskus ovat talon kaikki asukkaat
kuolleet tautiin. Suomessa tähän tautiin sortuneiden
määrä voitaneen arvioida n. 25,000 henkilöksi.
Myöhemmät kulkutaudin uusinnat ovat
nähtävästi huomattavasti lievempiä. A. J. P.
♦Espoo. 8,613 as. (1918). Kansakouluja 16,
ruots. tietopuolinen karjanhoitokoulu Åminnessa,
kotiseutuyhdistys, osuuskauppa, säästöpankki,
2 vapaaeht. palokuntaa; teollisuuslaitoksia: 4
myllyä, 3 sahaa, 5 tiilitehdasta, E:n lasitehdas,
E:n turvepehkutehdas, Syrjäsen puuseppätehdas,
Grankullan ja E:n kartanon sähkölaitokset,
saaristossa kalastusta; Albergan ja Kilon
huvila-yhteiskunnat, Sommaröarna niminen
huvila-seutu; suurimmat maatilat Espoon,
Amin-nen, Gumbölen, Järvenpään, Kilon, Bodomin ja
Magalundin kartanot; Espoon, Köklaksin ja
Grankullan rautatieasemat, Kilon ja Albergan pysäkit,
Skällörnin laivalaituri. Grankullan
huvilayhdyskunta muodostui kauppalaksi 1920. — Kirkossa
Correggion ,,Pyhän yön" mukaan Ida Silfverbergin
1867 jäljentämä alttaritaulu. J. A. W.
Essad pasa, albanialainen politikko, saavutti
Albaniassa suuren vaikutusvallan ja otti osaa
lukuisiin albanialaiskapinoihin. Ajoittain hän
taas oli Turkin hallitusviroissa ja saavutti pasan
arvon. V:n 1908 vallankumouksessa hän liittyi
nuorturkkilaisiin ja tuli Durazzon edustajaksi.
Balkaninsodan puhjettua E. puolusti Skutari’a
montenegrolaisia vastaan, kunnes hänen huhtik.
1913 täytyi antautua. Tämän sodan jälkeisenä
levottomana aikana E. tosiasiallisesti hallitsi
Durazzoa ja sen ympäristöä. Hän liittyi ensin
suurvaltain Albanian ruhtinaaksi asettamaan
Wiedin prinssiin, mutta toukok. 1914
viimemainittu vangitutti E:n valtiopetoksesta. Hänet
vietiin Italiaan, mutta ruhtinaan poistuttua
maasta syysk. 1914 E. palasi Albaniaan ja
julis-tutti itsensä väliaikaisen Albanian tasavallan
presidentiksi, missä asemassa hän pysyi siksi,
kunnes maa oli joutunut osittain italialaisten,
osittain itävaltalaisten haltuun. Kesäk. 1920 hän
sai surmansa salamurhaajan kädestä Pariisissa.
J- F-
Esseisti ks. Essayisti, II Os.
»Essen. 410,307 as. (1910).
Essen, Nikolai von (1860-1916), ven.
amiraali, kunnostautui Japanin sodassa risteilijä
Novikin päällikkönä; oli suurvaltain sodan alusta
kuolemaansa saakka Venäjän Itämerenlaivaston
• i ii i i 1 i i • • • •
päällikkönä.
Essenwein [esdnväinJ, August Ottmar
von (1831-92), saks. arkkitehti ja
taidehistorioitsija, professorina Grazin teknillisessä
korkeakoulussa 1865-66, Nürnbergin germaanilaisen museon
johtajana 1866-91. Tälle laitokselle E. omisti
parhaat voimansa julkaisten sen kokoelmista
luetteloita, taidehistoriallisia tutkielmia sekä
ammattimiesten avustamana runsaasti kuvitetun
„Kunst-und kulturgeschichtliche Denkmale des
Germanischen Nationalmuseums" (1877). Muita
julkaisuja: „Norddeutschlands Backsteinbau im
Mittelalter" (1855-56); „Bilderatlas zur
Kulturgeschichte. Mittelalter" (1884); Durmin
„Handbuch der Architektur"issa muinaiskristillinen
rakennustaide sekä keskiajan sota- ja
asuinrakennukset (1889-93). Arkkitehtina E. suunnitteli
useampia suurempia kirkkojen uusinteluja,
erittäinkin harrastaen kirkkosisustain dekoratiivista
koristelua (tärkeimmät uusintelut: Braunschweigin
tuomiokirkko ja Sancta Maria im Kapitol
Kölnissä). U-o N.
Esteet ks. Asemasota, Täyd.
♦Estlander, Carl Gustaf, kuoli 1910. [E:n
elämäkerran on kirjoittanut M. G. Schvbergson.|
Estlander [-a’-], Ernst H e n r i k (s. 1870),
suom. lainoppinut, yliopp. 1888, fil. kand. 1891,
lakit. kand. 1896, lakit. Iis. 1900, oikeushistorian
dosenttina v:sta 1902 ja ylimäär. professorina
v:sta 1908 Helsingin yliopistossa. Otti osaa
säätyvaltiopäiviin aatelistossa 1897, 1899, 1900,
1904-05 ja 1905-06; eduskunnan jäsenenä
valtiopäivillä 1907-13, 1917-19 (useissa valiokunnissa);
v:sta 1919 valtakunnanoikeuden jäsen.
Routavuosina passiivisen vastarinnan alkuunpanijoita
ja järjestäjiä; oleskeli 1904 maasta karkoitettuna
jonkun aikaa Novgorodissa. Ruots.
kansanpuolueen johtomiehiä. Julkaisuja: „Studier i äldre
svensk förmynderskapsrätt" (1897, 1898-1903),
,,Bidrag tili en undersökning om klander å
lös-öre enligt äldre svensk rätt" (1900),
„Undersökning af bedrägeribrottets kännetecken och
begrepp enligt finsk straffrätt" (1901), „Gründen
för bevisvitsordet i landskapslagamas
straffpro-cess" (1908). ;
51 Estrup, Jakob Brønnum S c a v e n i u s,
kuoli 1913.
Etaani, C2H6, eräs tärkeimpiä ja rakenteeltaan
yksinkertaisimpia hiilivetyjä. Helposti sytty\ä
kaasu. Kiehumapiste —93°. Esiintyy luonnossa
raakaan petroliöljyvn liuenneena.
Keinotekoisesti sitä voidaan valmistaa monilla eri tavoilla
etyli- ja metyliyhdistyksistä. JV. J. T.
Etagére [-zä’r] (ransk.) ks. Etasääri, II Os.
Etappi < ransk. étape (ks. t. II Os.).
Etappialue ks. E t a p p i 1 a i t o s, Täyd.
Etappi-intendentti, sot. E:t hoitavat muona-,
raha- ja laskuasi at.
Etappikomendantuuri, etappialueen virasto.
Sen tehtäviin kuuluu: komendantuurien
käytettävinä olevien joukkojen majoitus ja muonitus,
etappiteidcn varmistaminen ja suojeleminen,
läpikulkevien joukkojen majoitus ja muonitus,
etappi-sairaalain perustaminen, muiden etappivirastc-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
