Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etappilaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
275
Etelä-Suomeii Voimaosakeyhtiö—Etuvartiopatrullit
270
toukok. 1894 tarkoituksena rakentaa ja hoitaa
Suomen kaupunkienvälisiä puhelinlinjoja ja niillä
ylläpitää puhelinliikettä. Yhtiön muodostivat
5 Ennestään olevaa pienempää yhtiötä, jotka
aikaisemmin omistivat yksilankaisia puhelinlinjoja
Etelä-Suomen kaupunkien välillä. V. 1918
osakepääoma oli 5 milj. mk. (1894 165.000 mk.),
vararahasto 1,4 milj. mk., toimeenpaneva johtaja
ins. Johannes Stenberg, hallintoneuvoston
puheenjohtaja Dan. Joh. Wadén. Otettuaan
johdot haltuunsa yhtiö muutti ne 2-lankaisiksi, ja
1913 ja 1914 laskettiin 205,000 markan
kustannuksella maanalaisia n. s. krarup-kaapeleita
pääkaupunkiin ja sen läheisyyteen. Johtoverkon pituus
oli 1894 1,440 km, 1915 24,475 km, 1916 25,053
km, 1917 ja 1918 26,077 km, sen arvo on noussut
Smk:sta 83:38 johto-km:iä kohden 1894 Smk:aan
147:— 1915 samalta välimatkalta, koko
johtoverkon arvo sam. v. n. 3,e milj. mk. Puheluaika oli
5 min. ennen v. 1894, senjälkeen 4 min. v:een
1914, jolloin se supistettiin 3 minuuttiin. V. 1911
alettiin sovelluttaa ainer.
kaksoispuhelujärjestel-mää. Puhelinmaksu on yleensä pysytetty 2
pennissä knv.ltä, virkapuhelut ovat
myönnytys-ehtojen mukaan maksuttomat. Välitettyjen
puhelujen lukumäärä oli 1894 91,928, 1915 3,076,157,
1916 3,790,876, 1917 3,715,888, 1918 2,337,389,
joista n. 9% virkapuheluja. Pääkeskusasema
sijoitettiin 1907 yhtiön omaan taloon
Korkea-vuorenk. 37 Helsingissä. Eläkekassa 124,600 mk.
J. A. W.
Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiö (S y d f i n s k a
K r a t t a k t i e b o 1 a g e t), 1916 perustettu
yhtiö, jonka tarkoituksena on tuottaa ja siirtää
sähköenergiaa sekä mahdollisesti myös
harjoittaa teollista toimintaa muodossa tai toisessa.
Kotipaikka Ruotsinpyhtää, osakepääoma 8 milj.
mk., toimeenpaneva johtaja (1919) ins. G. M.
Nordensvan. Omistaa Volttilan verotalon
Ruotsinpyhtäällä ja talokiinteistön Porvoon kaupungissa
sekä Kymijoen Ahvenkosken suuhaarassa olevat
Rökhusforsin (7.420 hevosv.) ja Sjöforsin (4,350
hevosv.) kosket sekä n. puolet Kuuskoskesta
(6,050 hevosv.). Yhtiö on vuokrannut ja
aukaissut itselleen 40 m:n levyisen johtokujan
Kymijoelta Helsinkiin ja ovat nykyään (1919)
muuntaja-asemat ja johdot työn alla, kesäkuusta 1920
yhtiö hankkii sähköenergiaa m. m. Helsingin
kaupungille. J. A. W.
♦Etujoukko, marssivarmistuksen (ks. t. Täyd.)
osa. Etujoukko jakautuu etu- ja pääosastoon.
Etulinja, vihollista lähinnä oleva taistelulinja;
asemasodassa vihollista lähinnä olevat
ampuma-hautavarusteet. IV. E. T.
Etulämmittäjä ks. Esilämmittäj ä, Täyd.
Etumies. Ruoturintama on muodostettu
yksityisistä ruoduista. Kuhunkin ruotuun kuuluu
etumies ja takamies. Ruodun takamies seisoo
80 cm etumiehensä takana etumiehen selästä
takamiehen rintaan laskettuna. W. E. T.
Etuosasto, varmistetun marssirivistön
etujoukon alkuosa, ks. M a r s s i v a r m i s t u s,
Tävd.
Etuvartio on levossa olevien joukkojen suoja,
ks. E t u v a r t i o p a I v e 1 u s, Täyd.
Etuvartioalue ks. E t u v a r t i o p a 1 v e 1 u s,
Täyl.
Etuvartiokahakka. Etuvartiojoukot eivät
yleensä etsi taistelua, koska siitä takana olevien
joukkojen lepo häiriytyy. Etuvartion lähettämät
vahdit ja patrullit joutuvat kuitenkin usein
kosketuksiin vihollisen kanssa, karkoittaen sen
pienemmällä kahakalla, josta useimmiten vain
asianomaisen kenttävahdin tai etuvartiokomppanian
rauha häiriytyy. W. E. T.
Etuvartioketju, lepäävien joukkojen
suojelus-vartioketju, ks. E t u v a r t i o p a 1 v e I u s, Täyd.
Etuvartiokomentaja ks.
Etuvartiopalve-1 u s, Täyd.
♦Etuvartiopalvelus. Jotta taisteluista ja
marsseista uupuneelle sotajoukolle kävisi
mahdolliseksi rauhassa levätä, on siitä erotettava
erikoinen pienempi osa, joka etuvartiokomentajan
alaisena saa tehtäväkseen lepäävien joukkojen
suojelemisen. Etuvartioiden on lyötävä pienehköt
vihollisjoukot takaisin sekä vakavamman
hyökkäyksen sattuessa hankittava etuvartiolinjan
takana lepääville joukoille aikaa laittautua
marssija taisteluvalmiiksi. E:n täytyy tapahtua
olosuhteitten mukaan. Etuvartion vahvuus ja
muodosteli! riippuu vihollisen läheisyydestä, omasta
vahvuudesta, maan luonteesta ja tilanteen
aiheuttamista olosuhteista. Joukko, jota
vihollinen ei vakavammin uhkaa, voi lepoon
asettuessaan tyytyä yksinkertaisiin
varovaisuustoimen-piteisiin asettaen läheisyyteensä pienempiä var-.
tioita. Mitä suurempi vihollisen hyökkäyksen
vaara on, sitä laajakantoisempia täytyy
varo-vaisuustoimenpiteiden olla lepäävän joukon
suojelemiseksi.
Tärkeintä on suojella viholliseen päin johtavat
tiet, koska joukkojen liikkuminen etenkin yöllä
on suureksi osaksi sidottu teihin. E:een
käytetään mahdollisuuden mukaan levänneitä
joukkoja; marssin jälkeen sitävastoin tämä tehtävä
jää tavallisimmin etujoukon (peräydyttäessä
jälkijoukon) huoleksi. Vihollisen hyökkäyksen varalta
täytyy etuvartiojoukon aina olla taisteluvalmiina.
— Etuvartiot ovat etuvartiokomentajan
käskyn-alaisia. Suurien joukko-osastojen suojelemista
varten voidaan maa-ala jakaa useampiin
etu-vartioalueisiin, joista kullekin määrätään oma
etuvartiokomentajansa. Tämä määrää osan
joukostaan etuvartiokomppanioiksi, toisen osan
etu-vartioreserviksi. Etuvartioreservin tehtävänä on
tukea etuvartiokomppanioita ja se valmistuu
taistelukuntoon vasta kun etulinjassa olevat
etu-vartiokomppaniat ovat hälyytetyt. *
Etuvartio-komppaniat ovat koko suojeluksen päätekijöinä.
Ne suojelevat itseään kenttävahdeilla tai
suoranaisilla vartioilla. Kenttävahdit taasen
lähettävät eteensä ulommaiset vartiot, joko
kaksois-vartioita tai aliupseerivartioita, riippuen
vartioitavan paikan sotilaallisesta tärkeydestä.
Kenttä-vahtien väliset alat suojellaan vartioketjun sisällä
tapahtuvalla patrullitoiminnalla, samoin
useimmiten kaksois- ja aliupseerivartioiden väliset
alat. — Tämän ulommaisen vartioketjun
ulkopuolelle lähetetään patrulleja aivan vihollisen
kintereille, jotta aina oltaisiin kosketuksessa
vihollisen kanssa ja siten parhaiten estettäisiin kaikki
vihollisen taholta tulevat yllätykset. W. E. T.
Etuvartiopatrullit ovat kenttävahtien sekä eri
vartioitten väliset säännölliset patrullit, jotka
pitävät yhteyttä näiden välillä sekä suojelevat
niiden välistä alaa, sekä viholliseen päin
lähetetyt patrullit kosketuksen aikaansaamiseksi
vihollisen kanssa. IV. E. T.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
