Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fulda ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
301
Fulda—Fyysillinen yhdistys
302
ja aloitti 1781 Palermon katedraalin
uusimisen. U-o N.
»Fulda, Ludwig. Uudempia julkaisuja:
näytelmät „Herr und Diener" (1910), „Die
Rückkehr zur Natur" (1913), „Der Lebensschüler"
(1916), huvinäytelmät „Das Exempel" (1909).
,,Dcr Seeräuber" (1911), ,,Die verlorene Tochter"
(1916), „Das Wundermittel" (1919),
runokokoelma „Melodien" (1910) sekä saksannoksina
„Shakespeare’s Sonette" (1913) ja Ibsenin „Peer
Gynt" (1915).
*Fun<ke, Otto Julius, kuoli 1910.
Fundamentaalikatalogi (ks. Fundamentti,
II Os. ja Katalogi, III Os.), tähtiluettelo,
joka sisältää fundarnentailitähtien rektasensionit
ja deklinatsionit. Nykyään enimmin käytetyt f:t
ovat Newcombin, Auwersin ja Bossin. I. B.
Fundauientaalitähdct (ks. Fundamentti,
II Os.). Kiintotähtien aseman tarkka
määrääminen taivaalla tuottaa suuria vaikeuksia, ellei
ole käytettävissä kiintopisteitä taivaa ipallolla,
eli siis sellaisia tähtiä, joiden ase.na jo
tarkalleen tunnetaan. Kaikki astro netriset — sekä
visuaaliset että valokuvaukseen perustuvat —
mittaukset perustuvat siitä syystä muutamiin
satoihin tuollaisiin kiinnepisteisiin, n. s. f:iin,
joiden asema aika ajoin määrätään
mahdollisimman tarkoilla mittaiskoneilla ja suurella huolella.
Näitä mittauksia suorittavat ainoastaan harvat
tähtitieteelliset laitokset, joista etusijassa
mainittakoon Pulkova ja Greenwich. /. B.
»Furka. V. 1914 valmistui Furkan rata, joka
kulkee Alppien jylhimpiä ja kauneimpia tienoita.
Se alkaa Brigi’stä Simplonin tunnelin suusta,
kulkee Furkan solasta 2,436 m korkealla ja
päättyy Disentisen luona Reinin latvoilla.
Furnarius rufus ks. Savenvalaj ali ntu,
Täyd.
»Furneerata, sama kuin faneerata. ks. F
a-n e e r i, Il Os.
Furtum usus [ja- üsüs] (lat.),
oikeudenvastai-nen teko, jonon tekee itsensä syypääksi se, joka
luvattomasti itse tai toisen kautta käyttää
ir-tainta omaisuutta, joka ei ole hänen omansa,
niin myös se, joka kieltäytyy antamasta takaisin
panttia, lainaa tai talletettua tavaraa, sittenkun
hänen hallinto-oikeutensa on lakannut. Tästä
rikoksesta on rangaistus Rikoslain 38 luvun 6§:n
mukaan sakkoa enintään kaksisataa markkaa.
M. R. P.
Furuhjelm [jarnjelrn]. 1. E I i s Ragnar F.
<s. 1879), suom. tähtitieteilijä, yliopp. 1897, fil.
kand. 1901, fil. Iis. 1907, dosentti 1910 ja
yli-inäär. professori Helsingin yliopistossa 1918, j
eduskunnan jäsenenä valtiopäivillä 1917, 1918
ja 1919. Toiminut tähtivalokuvauksen alalla,
ottaen m. m. osaa ,,Catalogue Photogra^hique
du Ciel"in laatimiseen. Julkaissut m. m.: „Sur
la précision des déterminations photographiques
des positions des étoils" (1906, väitösk.),
„Re-cherches sur les mouveinents propres des étoils
dans Ia
zone photographique de Helsingfors" (I.
1916).
2. E r i k G u s t a f F. (s. 1883), säveltäjä ja
musiikkikirjailija, yliopp. 1901, harjoittanut
sävel-lysopintoja kotimaassa Sibeliuksen ja Wegeliuksen
johdolla sekä edelleen valtion stipendiaattina
Wienissä, Miinchenissä ja Pariisissa. F:n
sävellvstuo-tannon merkittävimmän osan muodostavat piano-
kvintetti ja sinfonia. F:n kirjallista toimintaa
edustaa pysyvimmin Jean Sibelius-monografia (ruots.
ja suom. 1916). F. on v:sta 1907
musiikinteorian ja sävellyksen opettajana Helsingin
musiikkiopistossa. Toiminut myös Dagens Pressin
musiikkiarvostelijana. A. O. V.
Futurismi on nimenä eräällä nykyaikaisella
Italiassa syntyneellä maalaustaiteen suunnalla,
joka tahtoo esittää kuten impressionismikin
hetken vaikutelmaa, mutta ei kuten tämä ulkonaisena
ilmiönä vaan sisäisenä sielullisena havaintona.
Tämän mukaisesti futuristiset taiteilijat esittävät
samalla kuvapinnalla joukon mitä erilaisimpia
aiheita yhdistämättä niitä mitenkään yhteisen
sommitelman puitteihin tai korkeintaan
erottamalla ne toisistaan vain kubistien tapaan
terävästi toisiaan leikkaavilla särmillä ja pinnoilla.
Täten saavat heidän teoksensa omituisen
kaaosmaisen leiman. Taiteellisten perintälakien
halveksuminen ja ylenpalttinen yksilöllisen
mielivaltaisuuden palvominen on heille ominainen piirre.
Suunta, jonka perustaja on it. maalari Marinetti
ja huomattavimpia edustajia Russolo, Boccioni,
Severini ja Carra, ei ole saanut Italian
ulkopuolella mainittavaa kannatusta ja on muutenkin
jäänyt aivan ohimeneväksi kokeiluksi, jolla
tuskin lie nykyaikaisen taiteen kehittymiselle mitään
merkitystä. F. L.
*FyhrwalI, Karl Oskar, kuoli 1915.
Fylfoot-hakaristi ks. Hakaristi, III Os.
*Fürbringer, Max Karl Anton. Teoksia:
„Die Knocnen und Muskeln der Extremitäten
bei den Schlangenähnlichen Sauriern" (1870),
„Schultermuskcln und Brustschulterapparat"
(1872-1902), „Zur Entwicklung der
Amphibienniere" (1877), „Vergleichende
Entwicklungsgeschichte der Exkretionsorgane" (1878),
„Beiträge zur Systematik und Genealogie der
Reptilien und Vögel" (1900 ja 1902), ^Abstammung
der Säugetiere" (1904). F. kuoli 1920.
K. J. V.
Fysikaalinen isomeria (vrt. Isomeria, III
Os.). Sellaisia etupäässä orgaanisia yhdistyksiä,
jotka eroavat toisistansa vain fysikaalisten
ominaisuuksiensa puolesta, kemiallisten
ominaisuuksien ja molekylirakenteittenkin (lukuunottamatta
toisiinsa liittyneiden atomien välisiä
avaruus-suuntasuhteita) ollessa samat, sanotaan
keskenänsä fysikaalisesti isomcerisiksi. Fysikaalisista
ominaisuuksista tulevat kysymykseen etupäässä
valo-opilliset, jonka takia käytetään myös
nimitystä optinen I. valo-opillinen isomeria.
N. J. T.
Fytopatologia (kreik. phyto’n = kasvi, ja p a t
o-logia), oppi kasvitaudeista, ks.
Kasvitaudit, IV Os.
Fyysilliuen kasvatus, se kasvatus, mikä
annetaan voimistelun, urheilun ja leikin
muodossa.
Fyysiliinen yhdistys (ruots. F y s i s k a f ö r
e-n i n g e n) on Helsingin yliopiston fysiikan
opettajain, lähisukuisten tieteiden edustajain,
varttuneempien ylioppilaiden, useiden koulujen fysiikan
opettajain y. m. keskeinen yhteenliittymä jonka
tarkoituksena on ylläpitää harrastusta
mainittuun tieteeseen ja levittää tietoja sen
saavutuksista. Yhdistys kokoontuu kerran kuussa
yliopiston fys. laboratoriin, jolloin pidetään esitelmiä,
joihin usein liittyy kokeellisia demonstra+sioneja,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
