Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Geodeettiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
309
Geodeettiset työt—Ghuzit
310
työt tulevat myöhemmin laajennettaviksi
käsittämään koko maan. /. B.
Geodeettiset työt kohdistuvat pääasiallisesti
maapallon muodon ja suuruuden tutkimiseen ja
tarkkojen ki:nnepisteiden aikaansaamiseen
suurempia alueita käsittävien karttojen pohjaksi.
Edellisessä tarkoituksessa tehdään 1)
astemit-tauksia maaellipsoidin isoakselin ja litistyminen
määräämiseksi, 2) kolmiomittauksia määrätyillä
alueilla geoidin muodon määräämiseksi, 3)
paino-voimamittanksia maaellipsoidin litistymien sekä
geoidin muodon tutkimiseen. Jälkimäisessä
tarkoituksessa suoritetaan ! iuokan kolmiomittauksia,
ja niihin liittyviä alemman luokan mittauksia,
tähtitieteellisiä paikatimääräyksiä ja
tarkkavaa-kitusta. f. B.
Geologinen komissioni. 19 p. marrask. 1918
vahvistettiin Suomen geologiselle toimistolle (ks.
G e o 1 o 9 i n e n toimisto, II Os.) uusi ohie
sääntö ja samalla määrättiin sen viralliseksi
nimeksi G. k. Tämä on kauppa- ja
teol’isuus-ininisteriön alainen valtionlaitos, jonka tehtävänä
on Suomen geologian tutkiminen ja
mineraali-varain etsiminen. G:een k:iin kuuluu johtaja ja
neljä valtiongeologia, joista yhden tulee olla
vuori-insinööri ja malmigeologi, toisen erikoisesti
maaperägeologi, sekä kolme vanhempaa ja kolme
nuorempaa assistenttia. P. E.
Geometrinen isomeria. Kem. yhdistyksiä,
joiden kem. ominaisuuksissa huomattava erilaisuus
johtuu vain atomien erilaisesta geometrisesta
(avaruudellisesta) ryhmittymisestä molekylien
sisällä, sanotaan geometrisesti isomeerisiksi. vrt.
Isomeria, III Os. N. J. T.
Geopoliittinen (kreik. gé — maa), oi k
maapoliittinen. Valtion g:illa olosuhteilla
tarkoitetaan sen maantieteellisistä seikoista johtuvaa
poliittista asemaa.
♦Georgia. 2,935,617 as. (1918). Siirtolaisia oli
1910 15,000, joista venäläisiä 3,200, saksalaisia
3,000. englantilaisia 1,600 ja irlantilaisia 1,600.
Suomalaisia on jonkun verran Atlantassa
käsityöläisinä. — V. 1912 oli sato: 17,600,000 hl maissia,
2,800,000 hl kauroja. 400 000 h! vehnää, 9,000
hl riissiä, 33,000 hl rukiita, 310,000 hl perunoita,
1,701,000 paalia puuvillaa ja 527,000 kg
tupakkaa. V. 1915 oli hevosia 127,000, muuleja 324,000,
sarvikarjaa 1,004,000, lampaita 150,000 ja sikoia
2.585,000. Teollisuuden tuotannonarvo oli 19i0
1,074 milj. mk. Pääteollisuusala on
kutoma-teollisuus. Vuorityön tuotannonarvo oli 1914
30 milj. mk. Päätuotteet ovat kivihiili, kulta,
hopea ja rauta. — Rautateitä oli 1915 11,950
km ia sähkörautateitä 780 km. M. E. H.
*Georgia (G r u s i a) ks. Kaukaasi a, Täyd.
Gerber, Heinrich (1832-1912), saks.
insinööri ja sillanrakentaja, opiskeli Nürnbergissä ja
Miinchenissä, toimi Baierin valtionrautateiden
pa’ve’uksessa rautasiltain rakentajana antautuen
tälle siihen aikaan vähän tunnetulle erikoisalalle,
jolla herätti aikaisin huomiota; siirtyi 185S
toiminimi Klett & Co:n palvelukseen; Reinin yli
Mainzin lucna rakennettavaa siltaa varten tämä
toiminimi perusti Gustavsb.rgin tehtaan Mainzin
luo. Tehtaasta kehittyi G:n johdolla
Augsburgr-Nürnbergin konetehtaan al?iien maailmrnkuulü
sillanrakennustehdas, joka on rakentanut
Suomeenkin siltoja m. m. Kyrönsalmen rautatiesillan
Savonlinnan luona. G. on kehittänyt huomatta-
vasti silta- ja rautarakenteiden sekä teoreettista
että rakenteellista puolta esittäen m. m. ensinnä
tavan laskea vaihtelevien rasitusten alaisia
sauvoja silloissa, avonaisten siltojen
puristuspaar-teen nurjahdusvarmuutta ja keinon vähentää
rautarakenteiden sivujännityksiä. Keksi 1866
nivelien käytön useampitukisissa palkeissa (ks.
t. VII Os. ja N i v e 1 p a I k k i, V I Os.) ja,
toteuttaen keksintönsä sekä teoreettisesti että
rakenteellisesti hyvin suunnitelluissa silloissa, loi
• y
siltamuodon, joka kantaen hänen nimeään
(Ger-ber-sillat 1. ulokesillat) on levinnyt kaikkiin
maihin; sitä käytetään sekä rauta- että myös
rauta-betonialalla ja erittäinkin suuriin pitkäjänteisiin
sekä katu- että rautatiesiltoihin (ks. Silta,
VIII Os.). Maailman suurimmat sillat —
joitakin riippusiltoja lukuunottamatta — ovat
Gerber- I. ulokesiltoina suunnitellut ja rakennetut.
G. on julkaissut m. m. „Berechnung der
Brückenträger nach System Pauli" (Zeitschr. des
Vereins deutscher Ingenieure, 1865); „Träger mit
freiliegenden Stützpunkten" (1870); , Bestimmung
der zulässigen Spannungen in
Eisenkonstruktionen" (Zeitschr. des bayer. Arch.- und
Ing.-Vereins, 1874). ./. C-én.
Gerich fgërih/, Paul Bruno von (s. 1873),
suom. sotilas, kenraalimajuri, yliopp. 1892,
upseeri Haminan kadettikoulusta 189j, suorittanut
Venäjän yleisesikunta-akatemian kurssin, otti
osaa suurvaltain sotaan, missä Venäjän armeiassa
yleni prikaatin päälliköksi; palasi 1917 Suomeen,
missä järjesti Pohjanmaan suojeluskunnat sekä
toimi järjestämänsä Vimpelin sotakoulun
johtajana. Vapaussodan puhjettua G. valtasi Lapuan,
Seinäjoen, Kristiinankaupungin, Haapamäen ja
Vilppulan. Julkaissut m. m. „Punainen
sotajoukko", „Taktiikan oppikirja", „Ampumaoppi",
„Tulen johto".
Gestrin / jjstri’n/, Emil T e o d o r (1831-95),
suom. kirkonmies, viimeksi Lavian seurakunnan
kirkkoherrana. G. oli luterilaisen
puhdasoppisuuden kiivas edustaja, julkaisi: „Den lutherska
rättfärJiggörclseläran" (1875), „Vitnesbörd för
den lutherska läran om rättfärdiggörelsen" (1877),
„Varning för Valdenströmianismen" (1878), „Die
Rechtfertigungslehre der Professoren der
Theologie J. T. Beck, O. F. Myrberg och A. VV.
Ingman, geprüft und beleuchtet" (1891). E. K-a.
*Geta. 1,282 as. (1918), osuuskauppa,
osuusmeijeri, Lökholman höyrysaha, ammatillista
sila-kanpyyntiä (4 nuottakuntaa), silakanmyyntiä
Helsinkiin ja Turkuun, halkojen rahtausta
Turkuun ja Tukholmaan, 9 purjelaivaa (1,300
rek.-ton. 1916); Bolstaholman kartano. Kirkko
rakennettu 1483.
Geymüller [gäimyhr], Heinrich von
(1839-1910), arkkitehti ja arkkitehtuurikirjailija,
opiskeli aluksi insinööriksi, sittemmin
rakennustaidetta Berliinissä ja Italiassa, asui ensin
Pariisissa, mistä siirtyi Baden-Badeniin (1894).
Teoksia: „Les projets primitifs pour la basilique
de Saint-Pierre à Roine" (1875-80), „Raffaello
Sanzio studiato come architetto" (1884); „Les
Du Cerceau, leur vie et leurs oeuvres" (1887),
„Die Baukunst der Renaissance in Frankreich’
(1898-1901) ja „Die Architektur der Renaissance
in Toscana", jota teosta jatkoi v.sta 1901 alkaen
Stegmannin kuoleman jälkeen. U-o N.
Ghuzit ks. Uzbekit, X Os.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
