Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Golombo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
315
Gorst—(»ranit o.-v.
316
,,Novaja znj", joka alkoi ilmestyä toukok.
1917. On myöskin ollut Venäjän
neuvostohallituksen palveluksessa.
Gorst [göst]} Sir Eldon (1861-1911), engl.
diplomaatti, antautui diplomaattiselle uralle 1885,
tuli 1890 suoranaisten verojen tarkastajaksi Egyp
tissä, oli 1898-1904 Egyptin hallituksen
neuvonantajana raha-asioissa, 1904-07
ulkoasiainministeriön apulaisalivaltiosihteerinä, v:sta 1907
Englannin valtiollisena asiamiehenä ja
kenraalikonsu-lina Egyptissä, s. o. tämän maan todellisena
hal-litusmiehenä. J. F.
Gossan, engl. nimitys sulfidimaimien
pinnalliselle, limoniitiksi muuttuneelle osalle, siis sama
kuin „eiserner Hut" 1. rautahilkka. P. E.
♦Gotha. V. 1917 sattunut tulipalo tuhosi
suuren osan kansalliskirjastoa.
* Gotlanti. 56,028 as. (1919).
Gourmont fgurmo’], Rémy de (1858-1915),
ransk. kirjailija ja kriitikko, ransk. kritiikin
henkevimpiä ja terävimpiä edustajia, toiminut v:sta
1889 aikakauslehti „Mercure de France"n
päätoimittajana. G. ei lukeutunut mihinkään
kirjalliseen kouluun, vaikka hän temperamentiltaan
lähemmin liittyy symbolismiin kuin
naturalismiin. Kriitillisiä tutkielmia G. on julkaissut
niteissä ,,Le livre des masques" (1898),
„Epi-logues" (1903), „Promenades littéraires" (1904)
ja „Dialogue des amateurs" (1907). Sen lisäksi
mainittakoon kielitieteellinen teos „Le Iatin
mys-tique" (1902), fysiologis-filosofinen tutkimus
„Physique de l’amöur" (1903) ja tyylikysymystä
käsittelevä „Le problème du stvle" (1902).
Myöskin kaunokirjailijana G. on esiintynyt luoden
romaaneja, näytelmiä ja runoja, jotka kohoavat
tavallista keskitasoa korkeammalle. [P. de
Quer-lon, „R. de G." (1903). R. F.
Goust [gnst7,v:sta 1648 itsenäinen tasavalta
Etelä-Ranskassa, Basses Pyrénéesin departementissa,
Larunsin kaupungin lähellä vuoristossa; 3,7 km2,
140 as. Presidentti on samalla korkein tuomari.
M. E. H.
»
1 Gradeerauslaite (vrt.
Gr a d e e rata, 11 Os.),
tavallisesti puustatehty
tornimainen laitos, jota
käytetään 1) höyry
voimakoneiden lauhdutus-veden jäähdyttämiseen
sellaisessa paikassa,
missä vedestä on puute,
2) suolalaitoksien
suolaliuoksen haihdutukseen
eli väkevöittämiseen,tai
3) joskus vielä
raudan-pitoisen vesijohtoveden
hapettamiseen eli
raudan poistamiseen.
Laitteen alaosassa olevia
ristiin ja syrjälleen
asetettuja lautoja pitkin
vesi annetaan valua
niin, että se tulee ilman
kanssa läheiseen
kosketukseen. Torni on niin
korkea, että syntyy
tarpeellisen luja veto.
P-o P-o.
Graebe [grebd], Karl (s. 1841), saks. kemisti,
professori König3bergissä 1870, Genèvessä 1879,
keksi jo 1869 \hdessä Liebermannin kanssa
alit-sariini-väriaineen synteettisen valmistuksen
antra-seenista. Nykyään keinotekoinen alitsariini on
kokonaan syrjäyttänyt värimataran luonnollisen
väriaineen kaupasta. G:n muut teokset
käsittelevät ftaalihappoa, naftaliini-, antraseeni- ja
fe-nantreeniderivaatieja.
Gramma-atomi jotakin alkuainetta on se määrä,
jonka paljoutta grammoissa osoittaa tuon
alkuaineen atomipainoluku. Esim. natriumin
atomipaino = 23,05’, 1 gramma-atomi natriumia =
23,05 g. N. J. T.
Gramma-molekyli jotakin kemiallista yhdistystä
on se määrä, jonka paljoutta grammoissa osoittaa
tuon yhdistyksen molekvlipainoluku (vrt.
Oram-m a-a t o m i, Täyd.). N. J. T.
♦Granaatti ks. myös Kranaatti, IV Os.
Grandeau [grädö’], Louis (s. 1834), ransk.
maanviljelyskemisti, tuli kemian professoriksi
Nancyn yliopistoon 1868. Siellä G. perusti
Ranskan ensimäisen maanviljelyskem. koeaseman,
mikä myöhemmin muutettiin Pariisiin.
Maan-viljelyskemistinä huomatuksi G. tuli esitettyään
teoriansa ruokamullan merkityksestä kasvien
mineraalisten ravintoaineiden välittäjänä.
Myöhemmin hän tutki eläinruumiin (hevosen)
ravinto-prosessia tullen siihen johtopäätökseen, että
eläinten voima perustuu hiilihydraattien ja rasvan
kulutukseen, ravinnon munanvalkuaisaineiden
tehtävän ollessa kudosten uusiminen. G:n laajasta
kirjallisesta tuotannosta mainittakoon: „Traité
d’analyse des matières agricoles" sekä
„L’agri-culture et les institutions du monde au
commen-cement du 20:me siècle". Sitäpaitsi hän on
julkaissut tieteellistä aikakauskirjaa „Annales de
la science agronomique fransaise et étrangère".
E. S. T.
♦Granfelt, Aksel August, kuoli 1919.
Granfelt, Otto Hjalmar (s. 1874), suom.
lainoppinut, vliopp. 1893, lakit. kand. 1903,
lakit. Iis. ja töht. 1906, v:sta 1906
prosessioikeuden dosenttina, v:sta 1908 lainopillisen
ensyklopedian apulaisena ja v.sta 1909 prosessioikeuden
professorina Helsingin yliopistossa, v:sta 1918
oikeusneuvoksena korkeimmassa oikeudessa, ja
v:sta 1920 oikeusministerinä. Nimitettiin
uudestaan prosessioikeuden professoriksi 1920. Otti
aatelissäädyn jäsenenä osaa 3:iin viimeisiin
sääty-valtiopäiviin. Julkaisuja: „Konkursförvaltaren
i vanliga konkurser" (1906), „Straffrättslig
häkt-ning" (1906, 3:s pain. 1914), „Den materiella
processledningen i vanliga tvistemål" (1908, 2:nen
pain. 1911), „Föreläsningar i straffprocessrätt."
(I 1908-10), „Officialprincipen och dess tillämpning
i vanliga tvistemål" (I 1912, II 1915),
„Samman-drag av föreläsningar över Finlands
civilprocess-rätt" (1909, 3:s pain. 1919), „Grunddragen av
Finlands konkursrätt" (1918, myös suom.).
Granit o.-y., Aktiebolaget Granit,
kiviteollisuutta harjoittava yhtiö, kotipaikka
Hanko, haarakonttorit Helsingissä, Pietarissa,
Moskovassa; perust. 1886, omistaa omalle
tontille rakennetun tehtaan Hangossa ja Moskovassa
ja louhimoita m. in. Hangossa, Kökarissa,
Miit-tisissä, Kumlineessa, Hyvinkäällä, Vehmaalla ja
Antreassa; omat varat 1 milj. mk., työväestö
1917 n. 600, toimitusjohtaja 1919 insin. Gustaf
Gradeerauslaite
fveden-jäähdyttäjänä).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
