Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Guatemala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
323
Guthe—Göteborgs och ISohus Iän
324
Kyrönsalmen sillan Savonlinnan luona. Laitoksen
johtajana oli 1858-84 kuuluisa sillanrakentaja
Heinrich Gerber (ks. t. Täyd.). J. C-én.
Guthe [gilta], Hermann (s. 1849), saks.
pro-test. teologi, oli 1873 apuopettajana Göttingenissä,
v:stal877 Vanhan testamentin eksegetiikan
dosenttina Leipzigissä, v:sta 1884 saman aineen ylim.
professorina, tehnyt useita matkoja Palestiinaan
ja on Pyhän maan maantieteen erikoistuntija,
julkaissut m. m. „Palästina in Wort und Bild,
l-II" (yhdessä G. Ebersin kanssa, 1883-84);
„Geschichte des Volkes Israel" (2 pain. 1904);
„Books of Ezra and Nehemiah" (P. Hauptin
n. s. „sateenkaarenraamatussa" 1901); „Amos,
metrisch bearbeitet mit Sievers" (1907).
Toimittanut Palestiinan karttoja sekä „Kurzes
Bibelwörterbuch" (1902), samoin „Zeitschr. des
deutsch. Palästina-Vereins" (1878-96);
„Mitteilungen und Nachrichten des deutsch.
Palästina-Vereins" (1897-1906). A F. P-o.
♦Gutskoy, Aleksandr Ivanovit s,
luopui duuman puheenjohtajan toimesta maalisk.
1911; toimi suurvaltain sodan aikana
sotateolli-suuskomitean puheenjohtajana; tuli
vallankumouksen jälkeen maalisk. 1917 sotaministeriksi, mutta
erosi jo toukok. sam. v., kun ei voinut ehkäistä
yhä yltyvää hajaannusta armeiassa.
♦Gutzeit & C:o, virallinen nimi A k t i e b o 1
a-getW. Gutzeit <& C : o, alkujaan norj.
puutavarayhtiö, perustettu 1872 Kotkaan. Omisti
aluksi, vain n. s. Norjan sahan, mutta hankki
sitten myös Hovinsaaren ja Hietasen sahat
Kotkassa sekä Ruttoisten sahan Lappeenrannassa.
V. 1896 yhtiö rakensi suuren selluloosatehtaan
Kotkan ulkosatamaan; omistaa nykyään (1920)
lisäksi Enson (v:sta 1912) ja Pankakosken (v:sta
1909) kartonki- ja puuhiomotehtaat sekä
Kotkassa laatikkotehtaan, valimon ja konepajan.
G. on maamme suurimpia maanomistajia halliten
maatiloja ja metsämaita eri osissa Suomea n.
400,000 ha. Osakepääoma 54 milj. mk.,
vararahasto 26,8 milj. mk. Tuotannon, n. 60,000
std. puutavaraa, 35,000 ton. selluloosaa, arvo
1919 n. 100 milj. mk., työväestöä n. 2,000 henkeä,
sairaita ja työhön kykenemättömiä työläisiä
varten 2,300,000 mk:n, vanhoja 50,000 mk:n ja
metsä-päällysmiehiä varten 34,000 mk:n suuruiset
apu-kassat. — V. 1918 yhtiön osake-enemmistö
siirtyi Suomen valtiolle. J. A. W.
Guyon [gijo’]} Jean Casimir Félix
(s. 1831), ransk. kirurgi, tunnettu virtsateiden
kirurgisten tautien tutkijana; kirurgisen
patologian (1877) ja virtsaelintautiopin (1890)
professori Pariisissa. Hänen nimeään kantaa eräissä
virtsaputken taudeissa käytetty nuppipäinen
kateetteri. Julkaissut m. m.: ,,Le<;ons cliniques
sur les maladies des voies urinaires" (4:s pain.
1903); „Legons cliniques sur les affections
chi-rurgicales de la vessie et de la prostate" (1888);
„Atlas des maladies des voies urinaires"
(1881-85). A. J. P.
*Guyot, Yves ks. Yve s-G u y o t, Täyd.
♦Gyidén, Sofia Gustava’ (1833-1919),
lahjoittaja, luovutti 1911 Suomalaiselle
Tiedeakatemialle n. 40,000 mk:n suuruisen pääoman,
jota oli hoidettava (G:n isän) C. V. Gyldénin
rahaston nimellä (ks. Gyldén, C 1 a ë s
Vilhelm, II Os.) ja käytettävä metsätieteellisten
opintojen ja tutkimusten hyväksi.
♦Gynandria, naispuolisen henkilön miesmäinen
ulkonäkö.
Gynekomastia (kreik. gynë = nainen, ja
mas-to’s = nisä), miespuolisella henkilöllä oleva,
naiselle ominaista rakennetta oleva nisä.
♦Günther,
AlbertCharlesLewisGott-hilf, kuoli 1914.
Gypagus ks. Korppikotkat, IV Os.
Gyps ks. Korppikotkat, IV Os.
♦Güssfeldt, Paul, kuoli 1920.
♦Gyulai, Pai. Unkarin tiedeakatemian
kustannuksella ilmestyi G:n „Kritikai dolgozatok
1854-1861" (1908) ja „Birålatok 1861-1903" (1911).
Gärtner, Friedrich -von (1792-1847),
saks. arkkitehti, Münchenin akatemian
professori (1819). Rakennuksissaan G. mieluimmin
käytti romaanilaista tyyliä, joka kumminkin
hänen käsittelemänään jäi sulattamattomaksi
eikä päässyt detaljeissaankaan elävöitymään, jos
kohta massavaikutus onkin melkoinen. Hänen
huomattavimpia töitään ovat Münchenissä:
Lud-vikin kirkko (1829), kirjasto ja arkisto
(1831-44), yliopisto ja Georgianeum (1835-40),
Feld-herrenhalle (Loggia dei Lanzin heikko jäljennös),
goottilaiset Siegestor ja Wittelsbach-palatsi.
Rakensi lisäksi Ateenan kuninkaallisen linnan 1840,
pompejilaisen talon Aschaffenburgissa (1843) ja
uusinteli Bambergin ja Speyerin tuomiokirkot.
Julkaisi „Ansichten der meisterhaltenen
Monumente Siciliens" (1819). U-o N.
♦Gästrikland. 106,775 as. (1918).
♦Görgey, Arthur, kuoli 1916.
♦Görz. Suurvaltain sodassa valloittivat
italialaiset G:n elok. 8 p. 1916.
Itävaltalais-saksa-laiset joukot valloittivat sen takaisin lokak.
28 p. 1917.
Göteborgs och Bohus Iän [jötebo’rjs ok bohus
lën], Ruotsin läntisin lääni; käsittää koko
Bohus-läänin maakunnan, Gööteporin kaupungin, ynnä
osan Länsi-Göötanmaata; 5,047 km2, josta 1,052
km2 vettä; 416,508 as. (1918), 85 km2:llä. Väestö
lisääntyy nopeaan. — V. 1915 oli
maapinta-alasta 21% viljeltyä, 2% luonnonniittyä, 34%
metsää ja 43% joutomaata. V. 1919 oli sato:
vehnää 5,430 ton., ruista 13,619 ton., ohraa 2,982
ton., kauraa 40,340 ton., sekaviljaa 5,274 ton.,
herneitä ja papuja 4,148 ton., perunoita 79,185
ton. ja rehujuurikkaita 39,757 ton. Sam. v.
oli karjakanta: nautakarjaa 77,511, hevosia
25,593, lampaita 42,143, vuohia 175, sikoja
23,354. Lisäksi harjoitetaan melkoista
kanan-ja mehiläishoitoa. Meijereitä oli 1918 vain 12.
Merikalastus on läänissä tärkeä elinkeino. V.
1916 arvioitiin merikalastuksen bruttotulo 71
milj. mk:ksi. Teollisuus niinikään on
merkityksellinen. Teollisuustyöpaikkoja oli 1917 627 ja
työntekijöitä 36,377. Tärkeimmät teollisuusalat
ovat: kehräämöt, kutomot, panimot, saha-, kone-,
paperi-, kivi-, tupakka- ja
puunjalostusteollisuus. Teollisuuden koko valmistusarvo oli 1917
n. 373 milj. mk. Kauppaliikkeen voitto
arvioitiin 1915 n. 28 milj. mk:ksi, josta Gööteporin
osalle tulee yli 24 milj. Kauppalaivoja oli 1917
724 ja tonnisto 286,703. Valtion rautateitä 1918
210 km ja yksityisiä normaaliraiteisia 102 km. —
Läänin kaupungit ovat: Göötepori (pääkaup.),
Kungaälf, Marstrand, Lysekil, Uddevalla ia
Strömstad. Kirkollisesti lääni kuuluu
Gööteporin hiippakuntaan. Valtiopäiväin ensi kama-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
