Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Haber ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
327
Haber llahl
328
Haber [habsrj, F r i t z (s. 1868), saks. kemisti,
fil. tont. Berliinissä 1891, nykyään Kaiser Wilhelm
Institutin fysikaalisen ja sähkökemiallisen
laitoksen johtaja Dahlemissa. Tutkinut erikoisesti
sähkökemiaa ja julkaissut „Grundriss der
technischen Elektrochemie", mutta tunnetuimpana
saavutuksenansa H. on keksinyt menetelmän
valmistaa ammoniakkia saattamalla vedyn ja
ilman typen välittömästi yhtymään, mikä
tapahtuu 200 ilmakehän paineessa +500°:ssa sopivien
katalysaattorien, kuten osmiumin, ceriumin,
ura-niumin, mangaanin y. m. läsnä ollessa.
Saadusta ammoniakista voidaan sitten valmistaa
ammoniumsuoloja, typpihappoa ja nitraatteja,
joilla on mitä tärkein merkitys apulanta-,
väri-ja räjähdysaineteollisuudessa. H:n menetelmää
on varsinkin ,,Badische Anilin und Sodafabrik"
mutta myös monet ulkolaiset tehtaat
sovelluttaneet käytäntöön, ja sen avulla saattoivat
keskusvallat sotaeristyksen kestäessä tyydyttää
typpi-tarpeensa. H. sai keksinnöstään Nobelin
kemian-palkinnon v:lta 1918.
♦Haberl, Franz Xaver, kuoli 1910.
♦Hackman & C:o. Liikkeen omistama on
myös Outokummun vaskikaivos, josta
toiminimi omistaa toiset puolet yhdessä Suomen
valtion kanssa.
Hadad, aramealainen jumala, ukkosen ja
rajuilman sekä hedelmällisyyden ja taistelun haltia,
sukua heettiläisten Tesub jumalalle. H:n
palvelus kotiutui aikaisin Assyriassa ja Babyloniassa,
missä hänen nimensä kuului Adad, Addu ja
Dadda y. m. Hn tavaMisimpana liikanimenä
esiintyy Ramman, ,,jyrisijä", ja Rimrnon (2 Kun.
5ig)> Hadad-Rimmon, Sak. 12u. H.-Adad
kuvataan usein seisomassa härän selässä,
käsissään salama ja (kaksiteräinen) kirves. K. T-t.
♦Haeckel, Ernst Heinrich, kuo’i 1919.
Hæseler/7iëz,?før7, G o 11! ieb vo n (1836-1919),
kreivi, saks. sotapäällikkö, tuli upseeriksi 1853,
otti osaa vv:n 1864, 1866 ja 1870-71 sotiin,
tuli 1890 armeiakunnan päälliköksi Metziin
osoittaen tässä toimessa ollessaan erinomaista kuntoa,
ylennettiin 1903 kenraalisotamarsalkaksi ja
nimitettiin Preussin herrainhuoneen jäseneksi. Vaikka
Hilla ei ollut mitään virallista päällikkyyttä
suurvaltain sodassa, seurasi hän mieskohtaisesi
sotaliikkeitä länsirintamalla.
Hagan huvilayhdyskunta (Haga villasa
m-h ä 11 e), jota ennen ja vielä nytkin usein
nimitetään alkuperäisellä nimellään H u o p a 1 a
h-deksi (ks. t. III Os. p. 649), julistettiin 1909
,,taajaväkiseksi yhdyskunnaksi", jolla on oikeus
pitää yksityisiä kuntakokouksia, v. 1913
vahvistetun järjestyssäännön mukaan asetettiin
val-tuustolaitos. Nyttemmin yhdyskunta on osana
Huopalahden kunnasta, joka v:n 1920 alusta
erotettiin Helsingin pitäjästä. Asukkaita 1919
vuoden lopussa n. 2,700, suom. ja ruots.
kansakoulu, 2 ruots. valmistavaa koulua, suom. ja ruots.
nuorisoseura, lähetysyhdistys, työväenyhdistys,
vapaaeht. palokunta, kunnan puhelinkeskus;
jumalanpalveluksia pidetään „Suomalaisuuden
pirtissä4’. Yksit, lääkäri. — Yhteys Helsinkiin
rautatietä ja H:n raitiotietä pitkin. —
Teollisuuslaitoksia: Helsingin turvepehkutehdas,
Suomen painomustetehdas,^ A. M. Johanssonin
rakennuskonttori, H:n kunnallinen sähkölaitos. —
Kauppaliikkeitä: Elanto, Eemeli Palotien
puutavaraliike, V. F. Sagulinin. C. T. Wardin
ja Männistön kauppapuutarhat. /. A. W.
Hagelstam [hä-], Jarl A I a r i k (s. 1860),
suom. lääkäri, hermotautien tutkija, yliopp. 1877,
fil. maist. 1882, tuli laillistetuksi lääkäriksi 1888,
lääket. ja kirurgian tohtoriksi väitöskirjalla
„His-tologiska förändringar i ryggmärgen vid
cerebro-spinalmeningit" (1894). Nimitettiin sisälääkeopin
dosentiksi 1898, hermotautien dosentiksi 1904
sekä ylimääräiseksi professoriksi 1918. On ollut
v:sta 1907 Helsingin kaupungin Mariansairaalan
johtaja ja sisätautiosaston ylilääkäri. Julkaissut
useita tutkimuksia sekä sisä- että
hermotauti-opin aloilta. Y. K.
♦Hakenbeck, Karl, kuoli 1913.
Hairerup, Georg Francis (1853-1921),
norj. laki- ja valtiomies, lakit. toht. 1885,
professori 1887, norj. lakitieteen ensimäisiä
tuntijoita, omisti työnsä etupäässä omaisuus-,
prosessi- ja rikosoikeudelle, jossa edusti
uudenaikaista reformisuuntaa. Valtiomiehenä H. oli
jäsenenä E. Stangin toisessa ministeristössä
(1893-95) ja muodosti oman ministeristön 1895, mutta
kun unioniselkkauksesta johtuneet neuvottelut
eivät johtaneet toivottuihin tuloksiin, täytyi H:n
1898 jättää hallitus vasemmistokabinetille.
Asettui 1903 uudelleen hallituksen johtoon, mutta
luovutti sen 1905 unioniriidan kärjistyessä
Michel-sen-Løvlandin ministeristölle. Toimi myöhemmin
lähettiläänä Haagissa, Brysselissä ja
Kööpenhaminassa. Julkaissut: ,,Om kjob og salg"
(2 pain. 1884), ,,Om tradition som betingelse for
overdragelse af eiendomsret til løsøre" (1884),
„Bor grundbøgerne tillægges offentlig
troværdig-hed?" (1887), „Den norske panteret" (2 pain.
1898), „Den norske straffeproces paa grundlag
af juryloven" (1890), „Om formuesingreb og
dokumentforbrydelser" (2 pain. 1898),
„Fore-læsninger over den norske straffeproces" (2 pain.
1904), „Forelæsninger over den norske
civilpro-ces" (2 pain. 1903).
*Hagfors, Eerik August, kuoli 1913.
♦Hagman, Tyko, kuoli 1914.
Hahkiala, fideikomissitila, oikeastaan kylä
Hauhon pitäjässä Etelä-Hämeessä, 33 km
Hämeenlinnasta, Vuorenselän ja Kirrisen järvien rannoilla.
Käsittää Seppälän, Hintolan ja Ajorannan
pe-rintöratsutilat, Kelkkasen, Härkälän ja
Hannulan rälssitalot, Tiirikkalan ja Eerolan
perintötalot sekä Vasikan myllyn, yhteensä 5 manttaalia,
2,809 ha. Tila ollut Charpentier-suvun hallussa
v:sta 1611 alkaen, nyk. (1921) haltija
oikeuskansleri Axel Charpentier. Päärakennus, v:lta
1915, tiilestä, 2-kerroksinen, 18 huonetta, portaat
graniitista, pylväillä koristetut. Ympäristössä
verrattain koskematonta sydän-Hämeen luontoa
syvine metsälampineen ja ikivanhoine
visakoi-vuineen. J. A. W.
Hahl [häl]t Gösta (1861-1920), suom.
odontologi, yliopp. 1880, valmistui hammaslääkäriksi
Saksassa 1886 ja Suomessa 1890, nimitettiin
dosentiksi Berliinin yliopistoon 1897 sekä
apulaisopettajaksi samaan yliopistoon 1900. Toimi
1903-06 proteesi- ja hammasoikomisopin
opettajana Helsingin yliopistossa; sai professorin
arvonimen 1903. Julkaissut lukuisia hammaslääkärin
alaan kuuluvia kirurgisia ja hammasteknillisiä
tutkielmia. Y. K.
♦Hahl, Jalmari. Uudempia julkaisuja-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
