Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hauptmann ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
351
Heidenstam—Helbig
352
suun haudalla". Tunnetuin on H.
arkkitehtuuri-kirjailijana: „Ornamentik des Mittelalters"
(1838-52); „Bauhütte des Mittelalters in
Deutschland" (1844); „Die Kunst des Mittelalters in
Schwaben" (1855); „Nürnbergs Baudenkmäler
der Vorzeit" (1838-43; 1855). U-o N.
*IIeidenslam, Verner von, julkaisi 1915
runokokoelman „Nya dikter", jossa hän pohtii
elämän ja kuoleman välisiä kysymyksiä ja jonka
runoista monet kohoavat kosmilliseen
suuripiir-teisyvteen. H. sai Nobelin palkinnon 1916.
♦Heigel, Karl Theodor von, kuoli 1915.
Heijastusliikkeet ks. Refleksi-ilmiö, VII
Os.
♦Hei|tel, Ivar August, yliopiston rehtorina
1907-11 sekä v:sta 1920. Uudempia julkaisuja:
„Tal och uppsatser" (1917), „Platon" (1919),
„Från antikens värld" (1920).
Heimburg, \V. ks. Behrens, Bertha, I Os.
Heine-Medinin tauti ks. La p s e n h a 1 v a u s
V Os.
♦Heinjoki. 3,795 as. (1918), kansakouluja 7
(1919), oma palo- ja eläinvakuutusyhdistys, 2
osuuskauppaa, 1 osuuskassa, säästöpankki (v:sta
1920), Juseliuksen saha, Majurin, Jaarisen ja
Olkinuoran sahat ja myllyt, lisäksi useita
kotitarvesahoja ja -myllyjä, työkalujen valmistusta
myytäväksi. — Kirkossa, joka on lämmitettävä,
on rouva V. Ahrenbergin maalaama alttaritaulu
„Kristus kutsuu raskautettuja" (v:sta 1884).
J. A. W.
♦Heinola. Kaupungin asuntoalueeseen
kuuluvana on lisättävä Jyrängön esikaupunki virran
eteläpuolella. Asema-alue on kasvanut 67,21 ha:ksi.
, Asukkaita 1,738 (31 p. jouluk. 1919). Laivaliikenne
etelään Iitin Vuolenkoskelle (1 tunnin matka)
ja Lahteen 2:11a laivalla (4V2-5 tunnin matka).
Kaupungin tulo- ja menoarvio v:Ile 1920 päättyy
Smk:aan 839,822: 50, josta taksoituksella koottava
Smk. 125,000:—. Kouluja: v:sta 1914
nimitetään alkeiskoulua „keskikouluksi", oppilaita
siinä kevätlukukaudella 1920 132, yliopistoon
johtavilla jatkoluokilla 36; seminaarissa oli: omia
oppilaita 150, Sortavalan seminaarin oppilaita
22, hospitantteja 24. Pankit: Pohjoismaiden
osakepankin ja Suomen yhdyspankin konttorit
yhdistetty, kaupungin säästöpankissa 31 p. jouluk.
1919 talletuksia Smk. 769,479: 40.
Teollisuuslaitoksia: rullatehdas höyrymyllyineen
(valmistusmäärä 1919 124,000 grossia rullia), Kymin
lauttausyhdistyksen konepaja siirtyi 1920 H:ssa
perustetulle yhtiölle. Kauppaliikkeitä:
H:n osuuskauppa r. I., H:n kauppa o.-y., N.
Helanderin seur., A. Huuskonen, H:n rauta o.-y.
— Kirkolliset olot. Kaupunkiseurakunta
erotetaan eri khrakunnaksi sen. päät. 6 piitä
maalisk. 1917. — Vapaussodan aikaista
historiaa. Sotatapahtumat alkoivat sillä,
että paikalliset punakaartilaiset 26 p. tammik.
1918 siirtyivät kaupungista Lahteen Hennalan
kasarmille ja puhelinyhteys seur. päivänä
katkaistiin. Kaupungin oltua yli kolme viikkoa
puolueettomalla alueella miehittivät sen
punaiset n. 200 miehellä helmikuun 21 p. Saman kuun
28 p. valkoiset saarsivat kaupungin eri puolilta,
mutta eivät voineet sitä valloittaa punaisten
saatua apujoukkoja Lahdesta. H:n
pohjoispuolella käytyjen taistelujen jälkeen tehtiin uusi
valtausyritys 15 p. maalisk., mutta tälläkin ker-
taa tuloksettomasti. Huhtik. 14 p. punaiset
toimeenpanivat sotilaspakko-oton. Tilanteen
Karjalassa käydessä uhkaavaksi he 20 p. huhtik.
poistuivat kaupungista Iitin Vuolenkoskelle osaksi
laivoilla Kymijokea alas, osaksi jalkaisin
Vierumäen kautta. Jälkimäiset joutuivat täällä
taisteluun vastaan tulevien valkoisten joukkojen
kanssa ja kärsivät suuren mieshukan. Samana
päivänä valkoiset marssivat kaupunkiin.
Kaupungin kärsimät vauriot supistuivat verraten vähiin:
lähtiessään punaiset jonkun verran
vahingoittivat Jyrängön siltaa yrittäessään, vaikka turhaan,
räjäyttää sitä koskeen; useita asuntoja oli
ryöstetty, vksi laivoista upotettu satamaan.
J. K. V. T. & J. A. W.
♦Heinolau maaseurakunta. 5,500 as. (1918),
kansakouluja 8, vaivaistalo, kunnanlääkäri
yhteinen kaupungin kanssa, paloapuyhtiö,
lastauspaikat Sulkavalla ja Vaippiloisissa, 5 sahaa, 9 myllyä,
Nynäsin kartanon ja Paason meijerit. Vanhoja
kartanoita: Nynäs, Taipale, Paaso, Paloniemi,
Vidnäs, Vanha-Tuusjärvi. — Kirkossa
tuntemattoman maalaama alttaritaulu „Jeesus kantaa
ristiä", lahja Margareta Thunebergiltä 1860.
Vanhempi taulu Bengt Steniuksen lahjoittama
1700-1800-lukujen vaihteessa. J. A. W.
♦Heinrieius, Gustaf, kuoli 1915.
Heinricius
ri’s-/, P e 11 e r A u g u s t (s. 1863),
yliopp. 1882, fil. kand. 1886, fil. Iis. 1889, ollut
matematiikan ja fysiikan lehtorina Oulussa [-1890-95, Vaasassa 1895-1912 sekä viimemain. v:sta
alkaen suom. normaalilyseossa ja sen ohessa
kauppamatematiikan vanhempana opettajana
Kauppakorkeakoulussa; henkivakuutusyhtiö
„Suomen" päämatemaatikkona 1913-15. Julkaissut:
„Definitive Bahnelemente des Kometen 1887
III" (väitöskirja 1889), „Fysiikka, oppikirja
pohja-kouluja varten" (1898), „Fysiikka"
(Kansanvalistusseuran luonnontieteellinen kirjasto, 1912).
♦Heinze, Max, kuoli 1909.
♦Heinävesi. 8,961 as. (1919), kansakouluja 8,
vaivaistalo, kunnan sairaala, eläinlääkäri,
paloja eläinvakuutusyhdistykset, palokunta;
osuuskauppa (3 myymälää), Malkkilan osuusmeijeri,
3 osuuskassaa, höyryvenheosuuskunta;
säästöpankki; Kortekannon, Karvion, Varistaipaleen,
Juojärven, Kerman, Vihonvuonteen, Väärän ja
Pilpan kanavat, päälaivalaituri kirkolla, pitäjän
läpi kulkee Soisalon saaren idänpuoleinen
laivaväylä, lähin rautatieasema Varkaus (60 km
kirkolta); 7 purje- ja 6 höyrylaivaa (718 rek.-ton.
1916); teollisuuslaitoksia: Palokin ja Säynekosken
sahat, muutamia myllyjä. — Kirkko, joka oli
rakennettu Engelin piirustusten mukaan, paloi
1887, uusi valmistui J. Stenbäckin piirustusten
mukaan 1891, alttaritaulu J. E. Kortmanin
maalaama „Jeesus Getsemanessa". J. A. VV.
♦Hekla. V. 1913 syntyi H:n luoteissivulle
kilometrejä pitkä, leveä repeämä, josta purkausi
laavaa ja tuhkaa. Muuta tuhoa eivät
purkaukset saaneet aikaan kuin että laava peitti
laidunmaita.
Helbigf-ih7, Georg Adolf Wilhelm von
(k. 1813), saks. virkamies ja kirjailija, oli 1798
Saksin lähetystösihteerinä Berliinissä, tuli 1804
lähetystöneuvokseksi ja korotettiin aatelissäätyyn,
siirrettiin 1811 residentiksi Danzigin
vapaakaupunkiin. Nuoruudessaan, luultavasti 1760-luvulla,
hän oli oleskellut Venäjällä, etupäässä kai Pieta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
