Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Henkivero ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
371
Hering: Herttonaisteii kartano
372
Erblichkeitsversuche über die Selbststerilität,
Selbstfertilität und Sterilität bei dem Roggen"
(1916), „Eine mendelsche Erklärung der
Verlustmutanten" (1916), „Versuch über den Vicinismus
des Roggens mit einem pflanzlichen Indikator"
(1917), „Naturens ändamålsenlighet och olika
artbildningsteoriers ställning till denna fråga"
(1917), „Experimentelle Studien über Variabilität,
Spaltung, Artbildung und Evolution in der
Gattung Salix" (1918), „Ragförädlingens metodik
och principer" (1919); sitäpaitsi joukko kirjoituksia
,,Botaniska notiser"eissa, Weibullin vuosikirjassa,
,,Svensk botanisk tidskrift"issä,
„Landtman-nen"isSa, „Tidskrift für lantmän"issa.
♦Herrn?, Ewald, kuoli 1918.
♦Herjedalen. 12,599 as. (1918).
♦Herkomer, Hubert von, kuoli 1914.
♦Herman, Otto, kuoli 1914.
♦Hermann, L u d i m a r, kuoli 1914.
Hermogenes [-ge’n?s], kreik. reetori, syntyisin
Tarsoksesta (2:seila vuosis. j. Kr.), saavutti jo
15-vuotiaana puhetaidollaan ääretöntä ihailua.
Hänen useissa teoksissa kehittämäänsä retoriikan
järjestelmää pidettiin seuraavana aikana miltei
kanonisessa arvossa. Säilyneet teokset on
julkaistu m. m. L. S p e n g e 1 in kokoelmassa
„Rhe-tores Graeci", II. O. E. T.
♦Hermotaudit muodostavat laajan
tautiryhmän, johon sisältyy mitä moninaisimpia
tautimuotoja. Lukuunottamatta mielisairauksia (ks.
t. VI Os.) lasketaan muut h. yhtenäiseksi
erikoisalaksi. On koetettu erottaa toisistaan e 1
i-m el li set ja toiminnalliset h.
Edellisten vastineena olisi todellinen sairaloinen
muutos hermoston rakenteessa, jälkimäisissä taas
ainoastaan hermoston toiminta olisi häiriytynyt.
Tutkimismenettelytapojen kehittyessä on
kuitenkin joukko sairaustapauksia täytynyt siirtää
jälkimäisestä ryhmästä edelliseen. Esimerkkeinä
elimellisistä h:sta mainittakoon tässä:
kasvain-muodostumat aivoissa, selkäytimessä ja
hermoissa, tulehdukset samoissa elimissä
(enceplialitis, myelitis, neuritis) sekä n. s. j ä
r-jestelmäsairaudet 1. määrättyä
toimintaa vastaavien hermoratojen (juosteiden)
surkastuminen ja väkivallan aiheuttamat
hermojen katkeamat. Toiminnallisten
h:n pääryhmät ovat heikkohermoisuus
(neuras-tenia), hysteria ja kaatuvatauti (epilepsia), mutta
viimemainitusta ovat ainakin eräät muodot
todetut elimelliseksi hermotaudiksi, esim. n. s.
Jacksonin epilepsia. A. J. P.
Herneenrakkojalka (Physopus robusta), 4-5
mm:n pituinen, musta tuhohyönteinen; toukka
keltainen, takaruumiin pää musta. Esiintyy
viljellyn herneen y. m. hernekasvien kukissa,
lehdillä ja paloissa. Nuoret lehdet käpertyvät,
kukat epämuodostuvat, palot kasvavat käyriksi,
ja niihin muodostuu rakkojalkain imutoiminnasta
ruskeita, kovapintaisia laikkuja. Välistä
pysähtyy kasvin koko kasvu, se kuihtuu kokonaan tai
ainakin latvastaan. On tehnyt meillä viime
vuosina puutarhaherneviljelyksissä tuntuvaa
vahinkoa nimenomaan toukka-asteella. Kuva ks.
liitettä Tuhohyönteisiä I, 10 (IX Os.).
W. M. L.
Hernekärsäkäs (Sitona lineatus),
tuhohyönteinen, 4-5 mm:n pituinen, musta kovakuoriainen,
lyhyen mutta tiheän karvapeitteen vuoksi ruskeahko
tai tummanharmaa, päältä usein juovikas,
vaaleamman tai tummemman pituuttaisjuovikas, kärsä
lyhyt. Elää apilalla ja herneellä, tehden varsinkin
viimemainitulla, vioittamalla keväisin nuoria
taimia, välistä suurta vahinkoa. H. nakertaa
lehtilai-taan luonteenomaisella tavalla pyöreitä lovia. —
On yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. \V. M. L.
Hernekääriäinen (Laspcyresia 1. Grapholitha
nigricana), kääriäisperhosten (Tortricidae) heimoon
kuuluva pikkuperhonen. Etusiivet ovat
tummanharmaat, silkinhohtoiset, pitkin niiden
etureunaa on lyhyitä, vinoja mustia ja valkoisia viiruja
sekä lisäksi niiden ulommassa osassa enemmän
tai vähemmän selvä mustapisteinen täplä. Toukka
n: 15 mm pituinen, kellanvalkea, pää ja
niska-kiipi mustat, ruumiissa lisäksi muutamia pareja
ruskeita täpliä. Nuorille herneenpaloille
lasketuista munista kehittyvä toukka („hernemato")
syöpyy palon sisään ja vihdoin siinä oleviin
her-neensietneniin. Palkojen kypsyessä toukka
nakertaa reiän palon seinämään ja koteloituu maassa.
On herneen pahin hyönteisvihollinen meillä ja
aiheuttaa — todennäköisesti yhdessä parin
toisen saman suvun lajin kanssa — tuntuvia
vaurioita; joskus on 50-75 % herneistä „matoisia".
Kuva ks. liitettä Tuhohyönteisiä I, 11
(IX Os.). W. M. L.
Hernemato ks. Hernekääriäinen, Täyd.
Herniotomia (kreik. hernia = kohju, ja tomr
= leikkaus), sellainen kohjuleikkaus, jossa
ainoastaan avataan kohju. Oli käytännössä
entisinä aikoina kohjun ollessa kureutuneena; nykyään
koetetaan yleensä tämän lisäksi tehdä
perusteellisempi n. s. radikaalileikkaus. A. J. P.
♦Hernösand. H:ssa toimii tekn. metsä- ja
sahalaitoskoulu, jota suomalaisetkin ovat paljon
kävttäneet hyväkseen. 9,990 as. (1918).
Herrmann, Wilhelm (s. 1846), saks.
evankelinen teologi. H., joka v:sta 1879 on toiminut
Marburgin yliopiston professorina, on Albr.
Ritsch-lin oppisuunnan etevimpiä edustajia. Hänen
uskonnonkäsityksessään vallitsee ankara
eetilli-nen piirre. Hänen julkaisuistaan ovat
huomattavimmat: ,,Die Religion im Verhältniss zum
Welterkennen und zur Sittlichkeit" (1879), „Der
Begriff der Offenbarung" (1885), „Der Verkehr
des Christen mit Gott" (1886), „Ethik" (1901),
„Die sittlichen Weisungen Jesu" (1904), „Religion
och historia i den evangeliska kristendomen"
(1912, Upsalassa pidettyjä „Olaus
Petri-luentoja"). . E. K-a.
Hertling, Georg von (1843-1918), kreivi,
saks. filosofi ja valtiomies, tuli 1882 filosofian
professoriksi Müncheniin, 1912 Baierin
ministeri-presidentiksi ja oli 1917-18
valtakunnankanslerina. V. 1875 H. valittiin valtiopäiville, missä
pian saavutti huomatun aseman
keskustapuolueessa. Hän on erityisesti käsitellyt
yhteiskunnallisia kysymyksiä ja ottanut osaa Saksan
hallituksen ja paavin kesken käytyihin
neuvotteluihin. V. 1876 H. perusti Görres-seuran katolisen
tieteen edistämiseksi. Teoksia: „Albertus
Magnus" (1880), „Naturrecht und Sozialpolitik"
(1892), „Das Prinzip des Katholizismus und die
Wissenscnaft" (1899), „Augustin" (1902), „Recht,
Staat und Gesellschaft" (1906). J. F.
♦Herttonaisteii kartano, ruots. Hertonäs,
kartano Helsingin pitäjässä, päärakennus mantereen ja
Degerön saaren välisen salmen pohjoisrannalla, n.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
