Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmarinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
423
Ilmasto—Umatakt iikka
424
tetut brisanttisella räjähdysaineella ja
vaikuttavat räjähdysvoimallansa. Pommit ovat
erisuuruisia ja erilaisia riippuen siitä, mihin
tarkoituksiin niitä käytetään. — Ilmalaivat ja lentokoneet
ovat sitäpaitsi aseistetut konekivääreillä ja
miehistö pistooleilla i:aa varten.
Lentokoneiden käyttäminen hyökkäysaseina oli
käytännössä suurvaltain sodan alusta alkaen.
Suuren nopeutensa ja kevyiden liikkeittensä
avulla ne ovat i:ssa ilmalaivojen edellä tärkeänä
aseena. Vihollisen rautatieasemat,
rintamantakaiset kokoontumispaikat, tehtaat, lentoasemat,
varastot j. n. e. joutuivat yhä useammin
lentokoneista heitettyjen pommien hävityksen
alaisiksi.
Jo suurvaltain sodan alussa kuului Englannin
ilmailuvoimiin 285 upseeria ja 1,853 miestä,
mutta sodan lopulla olivat mainitut luvut
kohonneet 30,000 upseeriin ia 264,000 mieheen.
Lentokoneiden luku oli sodan aikana kohonnut 166:sta
21,000:een (ilmalaivojen 7:stä 103:een). —
Uusimmat lentokoneet ovat varustetut 1,800
hevosvoimaisella moottcyilla.
Uusimmat saks. jättiläislentokoneet ovat
varustetut neljällä moottorilla (1,200 hevosv., nopeus
140 km tunnissa, itse kone 22 m pitkä ja siipien
leveys 42 m), vrt. Ilmapuolustus,
Ilmataistelu, Ilmataktiikka,
Ilmatiedustelu, Täyd. W. E. T.
♦Ilmasto. I: n terve ysopillinen
merkitys. Eläessään maapalloa peittävässä
ilma-meressä on ihminen monella tavalla
riippuvainen i:ssa tapahtuvista muutoksista ja i:n
ominaisuuksista, ilman paineesta, liikkeistä
(tuulista), kosteudesta, lämpötilasta j. n. e. Eri
maan-paikoissa nämä ilmastolliset tekijät vaihtelevat
huomattavasti ia m. m. sen vuoksi ovat toiset
seudut ihmiselle terveellisempiä, toiset
epäter-veellisempiä. Samoin vaihtelevat sanotut
ominaisuudet vuodenaikojen mukaan. —
Ilmanpaineen vaihtelut vaikuttavat
ruumiiseen sitä voimakkaammin mitä nopeammin ne
tapahtuvat. Ilmanpaineen vahva nousu
aikaansaa veren pakenemisen pintasuonista syvemmälle,
sydämen tykytyksen hidastumisen, hengityksen
syventymisen ia lisätyn hapen tarpeen.
Ilmanpaineen vahva väheneminen taas saa veren
tulvimaan ruumiin pintaosiin, mikä toisinaan voi
johtaa verenvuotoihin (nenästä, keuhkoista,
mahalaukusta j. n. e.). Mutta ohuemmassa ilmassa
on vähemmän happea kuin tiheämmässä,
minkä-vuoksi ensinmainitussa hapentulo ruumiiseen on
vähentynyt. Tätä puutetta pyrkii korvaamaan
vähentyneessä ilmanpaineessa havaittava
verenkierron ja hengityksen vilkastuminen. Niin on
esim. hengitystiheys 4,000 m:n korkeudessa
keskimäärin kaksi kertaa nopeampi kuin
maanpinnalla. Erittäin tärkeä merkitys
vähentyneellä ilmanpaineella on siinä, että se lisää
punaisten verisolujen lukumäärää ja veren
punaväri-ainetta. Alhainen ilmanpaine voi
tottumattomalle aiheuttaa vuoritaudin (ks. t. X Os.) nimellä
tunnetun taudintilan. — Ilman
kosteustila vaikuttaa suuressa määrin ruumiista
tapahtuvaan haihtumiseen. Kutakuinkin puolet
elimistöstämme eriävää vettä poistuu hiessä ja
virtsassa, toinen puoli taas haihtuu höyrynä
hengityselinten ja ihon kautta. Paitsi ilman
suhteellisesta kosteudesta riippuu sanottu haih-
tuminen suuresti m. m. ilman lämpötilasta ja
luonnollisesti monesta ruumiissa itsessään
olevasta syystä kuten lihastyöstä j. n. e. Sanotulla
nesteiden haihtumisella taas on merkityksensä
ruumiin sekä fysiologiseen että patologiseen tilaan
nähden. — Ilmavirroilla I. tuulilla on
tärkeä merkitys ruumiin lämpötaloudessa; samalla
ne toimivat ilman puhdistajina huolehtien m. m.
asumusten, kylien ja kaupunkien tuuletuksesta
kuljettaen pois käytetyn tai muuten pilaantuneen
ilman ja tuoden tilalle uutta, puhdasta. — Ilman
lämpötilan vaihtelut asettavat
ruumiillemme, jonka lämpö terveenä ollessamme
pysyy kutakuinkin tasaisena, suuria vaatimuksia,
mikä seikka m. m. ilmenee kylmänä
vuodenaikana ja kylmässä ilmastossa havaittavana
lisättynä ravinnon tarpeena ja lisääntyneenä
ruumiinlämmön muodostumisena. Päinvastoin aiheuttaa
taas ilman kohonnut lämpö runsaamman lämmön
erityksen ruumiista, mikä tapahtuu pääasiassa
ihon kautta (veren tulviminen ihoon, hikoilu ja
hien haihtuminen iholta). Jos tämä lämmön
eritys estyy ja ruumis lämpiää liiaksi, voi syntyä
äkillinen taudintüa: kuumuushalvaus (ks. t. V Os.)
tai auringonpisto (ks. t. I Os.), jos sanottu
kuumentuminen syntyy suoranaisen auringon
valotuksen seurauksena. Pitkäaikainen liian
kuumassa ilmassa oleskelu synnyttää helposti
erilaisia tauteja, joista mainittakoon n. s.
troopillinen anemia. Alhaisen lämpömäärän
haitallisista vaikutuksista mainittakoon paleltuminen
(ks. t. VII Os.) ja vilustuminen (ks. t. X Os.)
sekä sen yhteydessä syntyneet taudit. —
Edellä-sanotun lisäksi vaikuttavat vielä monet muut
ilmastolliset tekijät kuten ilman sähkö,
radium-emanatsionit j. n. e. epäilemättä monella tavalla
terveyteemme.
Eri paikkakunnat ovat enemmän tai vähemmän
terveelliset ja asuttavaksi sopivat riippuen siitä,
millä tavalla nämä erilaiset ilmastolliset
ominaisuudet ovat sanotulla paikkakunnalla vallalla
ja miten nopeasti ja paljon ne vaihtelevat.
Silmälläpitäen viimeksimainittuja seikkoja voidaan
monessa taudissa sopivalla oleskelupaikan
valinnalla saada aikaan, että ilmastolliset
olosuhteet vaikuttavat tautiin joko helpottavasti tai
parantavasti. Tätä parannuskeinoa sanotaan
ilmastoparannukseksi eli klimatoterapiaksi (ks.
t. IV Os.). Y. K.
Ilmataistelu, sotivien maiden lentokoneiden ja
ilmalaivojen taistelu toisiaan vastaan.
Lentokoneita koetetaan pudottaa maasta käsin
tykistöllä, mikä usein käy erittäin vaikeaksi. Paraana
keinona vihollisen lentokoneita vastaan ovat
omat lentokoneet. Ilmataistelua varten ovat
lentokoneet varustetut konekivääreillä sekä usein
myös pienillä pikatvkeillä. VV". E. T.
Ilmataktiikka. Maailmansota aikaansai
lento-laitoksessa suuren kehityksen. Tiede ja
tekniikka tulivat sodan palvelukseen ja tuottivat
erikoisesti juuri lentotaktiikan alalla
käänteentekeviä tuloksia. Jokainen sotaakäyvä maa pyrki
saavuttamaan teknillisen paremmuuden
viholliseensa verraten. — 1. tuli täten riippuvaiseksi
koneen teknillisestä täydellisyydestä. Lisäämällä
moottorin voimaa saatiin suurempi nopeus
vaaka-ja pystysuorassa suunnassa, korkein korkeus ja
kantovoima. Valokuvauskoneita parannettiin,
kinematografeja, joilla koko tienoo voitiin valo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
