Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Itävalta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
451
Itävalta-Unkari—Jahn
452
11 p. keisari julisti luopuvansa kaikesta
osall’suu-desta hallitustoimiin. Samana päivänä entisen
valtakunnanneuvoston saks. jäsenten
muodostama väliaikainen kansalliskokous julisti
saksa-lais-itävaltalaisen tasavallan, joka oli osana
liittyvä Saksan tasavaltaan. Mutta Saksaan
liittyminen ei saavuttanut ympärysvaltani
suostumusta, ja jouluk. 12 p. tsekkiläiset miehittivät
saksalaisen Böömin, minkä Masaryk jouluk. 22 p.
julisti Tsekkoslovakian tasavallan osaksi.
Galitsiassa puolalaiset ja ukrainalaiset syksyllä
1918 taistelivat Lembergin omistamisesta, joka
ensin joutui puolalaisten, sitten ukrainalaisten
käsiin. Edelliset panivat siellä toimeen hirveitä
juutalaisvainoja.
I.-Unkarin monarkian hajoamisen jälkeen I:n
nimi jäi niille tämän valtakunnan saks.
maakunnille, jotka saivat muodostua itsenäiseksi
valtioksi. Helmik. 1919 toimitettiin saks. I:ssa
kansalliskokouksen vaalit, joihin saivat ottaa
osaa sekä miehet että naiset 20 ikävuodesta
alkaen; valituksi tuli 70 sosiaalidemokraattia, 67
kristillis-sosiaalista ja 25 saksalaiskansallista
edustajaa. Syysk. sain. v. tehtiin ympärysvaltani
kanssa St. Germainin rauha, jonka mukaan I:n
ulkopuolelle jäivät Böömin, Määrin ja Sleesian
saksalaiset, osa saks. Etelä-Tirolia Brenneriä
myöten ja myöskin suureksi osaksi
Etelä-Steier-markin ja Kärntenin saksalaiset; Klagenfurtin
alueella oli kuitenkin pantava toimeen
kansanäänestys. Sen sijaan Länsi-Unkarin saks. osa
liitettiin I:aan. Entisen I:n enemmän kuin 10
miljoonasta saksalaisesta erotettiin täten neljättä
miljoonaa luonnollisesta kansallisesta
yhteydestään. I:n liittyminen Saksan valtakuntaan kiel-
lettiin ehdottomasti, samaten Vorarlbergin
yhdistyminen Sveitsiin. Tsekkoslovakia ja
Etelä-Slaavia vapautettiin sotakulungeista, jotka
sälytettiin saks.-itävaltalaisten niskoille. Uusi I.
käsittää etupäässä alppimaakuntia, joista ei ole
saatavana hiiliä eikä viljaa, eikä sillä myöskään
ole vapaata pääsyä merelle. Tämän valtion
kansantalous on siis erittäin heikolla pohjalla.
Aselevon solmiamisen jälkeen on sekä hiilien
että elintarpeiden saannin vaikeus
kansainvälisestä avustukse ta huolimatta tuottanut
asukkaille, varsinkin Wienissä, suuria kärsimyksiä.
Valtion tulo- ja menoarviota ei ole voitu saada
tasapainoon ja rahan (kruunun) arvo on mennyt
mitättömäksi. Sen kurssi oli 19 p. marrask.
1919 Sveitsissä 3 centimeä. J. F.
♦Itävalta-Unkari. Samalla kuin Itävallan
keisarikunta hajosi ja keisari Kaarle I luopui
valtaistuimestaan marrask. 1918, lakkasi myöskin
Itävallan ja Unkarin valtioyhteys.
♦Ivalo, Santeri, „Helsingin sanomain"
päätoimittaja v:sta 1918. Uudempia julkaisuja:
„Viipurin pamaus" (1911), „Pietari Särkilahti" (1913),
„Vienan vallan taittuessa" (1914, historiallisia
kertomuksia), „Suomalaisia sankareita" (1915-18,
historiallisia kertomuksia; yhdessä Kyösti
Wilku-nan kanssa), „Vanhan partiomiehen unelma"
(1917), „Kuningas Suomessa" (1919) y. m.
„Wii-purin pamaus" ja „Pietari Särkilahti"
muodostavat yhdessä „Erämaan taistelun" kanssa
kirjallisesti, mutta etenkin kansallisen
historian-kuvauksen kannalta huomattavan trilogian.
Izjasla vlj ks. Zaslav, X Os.
♦Izvoljskij, Aleksandr Petrovits, kuoli
1919.
J
♦Jaakkima. 15,327 as. (1918); kansakouluja
13 eläinlääkäri, palo- ja eläinvakuutusyhdistys,
Kansallispankin konttori; kirkolta Jaakkiman
asemalle n. 4,5 km, satama-asemalle 1 km,
pitäjässä Nivan, Jaakkiman, Ihalan, Lahdenpohjan
asemat ja Akkaharjun ja Kummunjoen pysäkit,
Lahdenpohjan satamarata (valmist. 1911);
osuuskassoja 11, osuusmeijereitä 3, osuuskauppa,
kauppalaivastossa (1916): purjelaivoja 2 (io7
rek.-ton.), joilla puutavaran vientiä Pietariin; siian,
nieriän ja muikun ammattikalastusta Pietariin
vientiä varten, venerakennusta saaristossa;
Metsä-miklin lastuvillatehdas ja mylly lähellä Nivan
asemaa, useita pieniä sahoja. Lahdenpohjan hovin
vanha kartano. — Kirkossa J. Löfgrenin 1854
inaälaama alttaritaulu „Kristus Getsemanessa".
J. A. W.
♦Jaala. 3,662 as. (1918); kansakouluja 8;
teollisuuslaitoksia: Verlan puuhiomo ja pahvitehdas,
9 myllyä, 2 sahaa; säästöpankki, oma
paloapuyhdistys. — Kirkossa S. A. Keinäsen maalaama
alttaritaulu v:sta 1885.
Jacksonin epilepsia [dzäksdnin], sellainen
kaatuvatauti, jonka aiheena on joku sairaloinen
muutos aivokuoressa, lähellä lihasten keskuksia, ja
jonka oireena on kouristus ainoastaan jossakin
ruumiinosassa (eikä koko ruumiissa niinkuin ta-
! vallisessa kaatuvataudissa). Mainittu tautimuoto
voidaan joskus menestyksellisesti parantaa
leikkauksella. A. J. P.
4Jacobsen, Carl Christian Hilmann,
kuoli 1914.
Jagow [jä~], Gottlieb von (s. 1863), saks.
valtiomies, antautui diplomaattiselle uralle 1895;
tuli esitteleväksi neuvokseksi
ulkoasiainministeriöön 1906, lähettilääksi Roomaan 1909; oli
ulko-asiainvaltiosihteerinä 1913-16.
Jahn [jän], Karl Ernst Albert
(1844-1912), suom. saksalaissyntyinen kaivertaja,
suoritti ammattiopintonsa Berliinin taideakatemiassa
prof. K- Fischerin johdolla (1858-64) jatkaen
niitä vuoden ajan Dresdenissä rahakaivertaja
AI. Stangerin työpajassa 1865 v:n loppuun;
täydensi opintojansa Lontoossa The West London
school of arts’issa (1867-72), oli samassa
opistossa kuviopiirustuksen ja muovailun
opettajana v:een 1874, jolloin kutsuttiin Suomen
rahapajan kaivertajaksi. Toimi samalla piirustuksen
ja perspektiiviopin opettajana
taideteollisuusyhdistyksen koulussa Ateneumissa (1875-1912),
opetti klossi- ja perspektiivioppia sekä
plastillista anatomiaa (1894-1912) Taideyhdistyksen
koulussa. Sai „The royal academy of arts"in ja „The
annual international exhibition" näyttelyissä kaksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
