Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kajava ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
493
K a ja va—K alastu sli allitu s
494
„Elementar ärftlighetslära" (1917) sekä
likeno-logisia ja lukuisia perinnöllisyysopillisia
tutkielmia puna-apilaasta, peltoherneestä, pavusta,
nauriista, lantusta, juurikkaista (Beta), vehnästä,
unikosta aikakauslehdissä „Botaniska notiser"
1903 ja 1918, „Archiv för botanik" X (1911),
XV (1919), „Naturw. Unters, des Sarekgebirges",
III (1907), „Fühlings Iandwirtsch. Zeitschr.", LXI
(1912), LXII (1913), „Zeitschr. f. ind. Abst. u.
Vererb.-lehre", IX (1913) ja „Zeitschr. f.
Pflanzenzüchtung", II (1914), V (1917).
Kajava I. kalalokki (Larus canus) ks.
Lokit, V Os.
Kajava, Yrjö Henrik (s. 1884), suom.
lääkäri ja anatomi, yliopp. 1904, lääket. kand.
1908, lääket. Iis. sekä lääket. ja kirurg. toht.
(1914); v:sta 1914 mikroskooppisen anatomian
dosenttina ja vista 1915 anatomisen laitoksen
assistenttina Helsingin yliopistossa. Julkaisuja:
„Die kurzen Muskeln und die langen
Beugemuskeln der Säugetierhand" (1910-18),
„Lappalaisten hampaat" ja „Die Zähne der Lappen"
(1912), „Beitrag zur Kenntnis der Entwicklung
des Gelenkknorpels" (1919), „Ihmisen anatomia"
(1912, 2:nen pain. 1917), „Kotieläintemme
anatomia sekä lyhyt esitys kotieläintemme
elintoiminnasta" (1916, 2inen pain. 1919).
Kaksiarinageneraattori(ks. Generaattori,
II Os.). Alkuaan kun voimakaasua (Dovvson-,
imu- eli generaattorikaasua) alettiin valmistaa,
ei voitu käyttää pihkaisia polttoaineita, kuten
kivi- ja ruskohiiliä, puuta, turvetta j. n. e., sillä
näistä syntyvä terva tukkii johdot, moottorin
venttiilit ja pikeää silinterin. Polttoaineena oli
käytettävä joko antrasiittia tai koksia.
Voidakseen käyttää pihkaisiakin polttoaineita, täytyy
joko poistaa kaasusta terva-aineet erikoisilla
ter-vanerottajilla tai kuumentamalla kaasua niin,
että terva-aineetkin kaasuttuvat. Tähän käyte- j
tään m. m. kiia, esim. siten järjestettynä, että
tavallisen kaasugeneraattorin yläosassa on
ren-gasarina ympäri uunin. Kun polttoaineet
painuvat uunin suulta alas, palavat ne hiileksi eli
koksiksi, jotka hehkuvina painuvat edelleen alas
pohja-arinaa kohti. Rengasarinoilta kehittynyt
tervahöyrynsekainen kaasu johdetaan
pohja-arinan alle kulkemaan läpi näiden hehkuvien
hiili-kerroksien, jotka nyt palavat hiilioksidikaasuksi
ja samalla kuumentavat kaasun niin, että
terva-höyrytkin muuttuvat kaasuksi. Saatu
voima-kaasu johdetaan uunista pois vähän alapuolella
rengasarinoita olevista aukoista. — Meillä
käytetään mieluummin tavallisia kaasugeneraattoreita
ja terva erotetaan erikoisilla tervanerottajilla,
meidän polttoaineemme, puujätteet ja
polttoturve, kun sopivat paremmin käytettäväksi
tällaisissa generaattoreissa. P-o P-o.
Kaksikylkinen ks. Bilateraalinen, I Os.
Kaksitaso 1. biplaani, lentokone, jonka
pääkantopinnat muodostavat kaksi
kohtisuorasi tai vinosti päällekkäin olevaa tasoa ks.
Ilmapurjehdus, III Os., kuvaliit. 11.
Kaksoisvartio, vartio, johon kuuluu kaksi
miestä. Etuvartiopalveluksessa asettaa
kenttä-vahti suojakseen kiitä (tai aliupseerivartioita).
♦Kalajoki. 6,577 as. (1918), 6 kansakoulua
(1917), palo- ja eläinvakuutusyhdistys;
osuuskauppa, jolla 6 myymälää, 2 osuusmeijeriä,
säästöpankki; teollisuuslaitoksia: sähkölaitos Hihnalan
koskella, Friisien konepaja 1912 siirretty
Yks-pihlajaan; laivastossa (1916) 32 purjealusta (2,123
rek.-ton.); Wilhelm v. Schwerinin muistopatsas. —
Kirkossa A. v. Beckerin maalaama alttaritaulu
„Ylösnousemus" (v:sta 1887), kummallakin
puolella tätä T. Tuhkasen taulut „Tuhlaajapojan
paluu" ja „Hyvä paimen". J. A. W.
Kalasaarento (ven. Ryba’tsij poluo’slrov),
melkein saareksi erottautunut niemimaa Muurmannin
rannikolla, Petsamon vuonon itäpuolella, 48 km
pitkä ja 25 km leveä. Väestön enemmistö on
suomalaisia, Kuusamosta ja muualta
Pohjois-Suo-mesta muuttaneita; vähemmän on norjalaisia ja
lappalaisia. Kalastus on ainoa elinkeino.
Pyydetään turskaa, seitiä, lohta, silliä ja kampelaa.
Myöskin hylkeenpyyntiä harjoitetaan.
Liike-yhteys on suuntautunut Vadsöhön ja Vardöhön.
Läntisin osa liitettiin Tarton rauhassa Suomeen,
ks. Petsamo, Täyd. [J. E. Rosberg, „Petsamon
maa" (1919), F. W. Küngstedt, ^Minnen från
ett besök på Fiskarhalvön"f („Terra", 1919).]
Kalastajatorppa. K:ksi luetaan nykyisessä
lainsäädännössämme sellainen maatilan alue, joka
kalastusoikeuksilleen jaettuun tai
jakamattomaan veteen pääasiallisesti kalastuksen
harjoittamista varten ja asuintontiksi on annettu
vuokralle henkilölle tahi perheelle, joka kuuluu
tilattomaan työläisväestöön tahi taloudellisesti on
siihen verrattavassa asemassa. Niiden kalastajien
(pääasiassa ulkomerikalastajien) asumuksia,
joihin ei kuulu vuokrattua kalavettä, ei ainakaan
vielä lueta k:iksi, vaikkakin suurempi osa
kalas-tajaväestön asumuksia on tällaisia. Laki
vuokra-alueiden lunastamisesta („torpparilaki"’) lokak.
15 p:ltä 1918 ei koske k:ia, koska niiden on
katsottu olevan siksi erikoislaatuisia, etteivät
yleiset vuokralakimääräykset sellaisinaan ole niihin
kaikissa kohdin sovellettavissa ja koska mitään
k:ia koskevaa järjestelyä ei vielä oltu suoritettu.
Niinpä ovat k:t jo 1909 v:n maanvuokra-asetusta
laadittaessa jätetyt sen ulkopuolelle. Hallitus
on kuitenkin antanut asutuskomitean tehtäväksi
ehdotuksen tekemisen laiksi k:ien
itsenäistyttämisestä. Kunnes tämä laki astuu voimaan, on
lailla 11 p:ltä kesäk. 1920 määrätty, että k:aa
koskeva vuokrasopimus, joka päättyy ennen 13
p:ää maalisk. 1924, katsotaan pidennetyksi
olemaan voimassa viimeksimainittuun päivään asti,
jos vuokrasuhde oli voimassa 15 p. lokak. 1918.
Ne kalastajain asumukset, joita ei lueta k:ksi,
itsenäistyvät sen mukaan kuin mäkitupa-alueista
torpparilaissa on säädetty. E. H-a.
Kalastushallitus, heinäk. 19 p. 1918 annetulla
asetuksella Helsinkiin perustettu keskusvirasto
kalatalouden järjestämistä ja edistämistä varten.
Sen tehtävänä on seurata kalastuselinkeinon
kehitystä ja valvoa sen tarpeita, ryhtyä niihin
aloitteisiin, joita sanotun elinkeinon edistäminen
valtion puolelta vaatii sekä toimia kalastajaväestön
taloudellisen aseman kohottamiseksi ja
turvaamiseksi; k:n tulee tässä tarkoituksessa, paitsi
muuta: ohjata ja tarkastaa valtion järjestämää
talli kannattamaa opetus- ja neuvontatyötä
kalatalouden alalla, toimia kalastushoitoyhdistysten,
kalastuskuntien ja muiden kalataloudellisten
järjestöjen aikaansaamiseksi sekä ohjata ja valvoa
niiden toimintaa, toimittaa vesistöjen
tuotantokyvyn arvioimisia ja valmistaa
kalastushoito-suunnitelmia, toimittaa käytännöllistieteellisiä tut-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
