Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalevanpoika ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
497
K ale van poika—K allio
498
ja sihteeri tohtori U. Holmberg. Km panivat
alkuun A. Gallén-Kallela, A. Sailo, V. Salminen,
E. N. Setälä ja M. Äyräpää.
*Iialevanpoika esiintyy myös ven.
sankarilauluissa muodoissa Kolyvanovits ja Kolyvan. Vielä
mainitaan ven. kronikassa Tallinnan nimenä 1223
Kolvvan; sama nimi tavataan muutamilla Venä-
m F
jän kaupungeilla. Lisäksi on lukuun otettava
varjagein rinnakkaisnimi kolbjagit sekä
Novgorodin valtion nimitys islantilaisissa tarinoissa
Kyljingaland. Kaleva on ilmeisesti ollut
sankarinimitys, niinkuin sen kertosana Osmo
(ks. t. VI Os.). K. K.
Kalevantulet ks. Ukonilma, X Os.
Kalf, Willem (1621 t. 1622-93), holl.
taidemaalari, Hendrik Potin oppilas, on maalannut
yksinomaan n. s. nature morte- 1. asetelmakuvia,
kuten hopea- ja lasiastioita, hedelmiä, kukkia
sekä keittiötavaroita hauskasti ja taidokkaasti
ryhmiteltyinä. F. L.
Kalibreeraus ks. L. ä m p ö m i 11 a r i, V Os.
♦Kalifornia. 3,119,412 as. (1918).
♦Kaliiberi. Sotilaskiväärien k. on viimeksi
ollut: japanilaisten 6,5 mm, venäläisten 3 linjaa
(1 linja = V10 tuumaa = 2,54 mm) = 7,62 mm,
saksalaisten 8,3 mm. Haulikoiden piipun läpimitta
ilmoitetaan vielä nykyäänkin numerolla, jolloin
suurempi numero merkitsee pienempää k:ia. Esim.
tavalliset haulikon-k:t ovat: 12 kai. = 18,1 mm,
16 ka!. = 16,8 mm, 20 kai. = 15,7 mm. Tämä
k.-mitta johtuu Englannista, ja luku ilmoittaa
montako pyöreätä lyijyluotia vastaa yhtä engl.
naulaa, esim. 12 kai. merkitsee, että piippuun
mahtuu pyöreä lyijyluoti, jonka suuruisia menee
12 kpl. yhteen engl. naulaan. — Amer.
luodikko-jen (esim. Winchester-kiväärien) k.-mittana
käytetään V100 tuumia I. */4 mm:iä; k. 22 (oikeammin
0,22 tuumaa) on siis 5,5 mm, k. 32 on 8 mm j. n. e.
Ranskalaiset käyttävät luodikkojen mittana usein
kolminumeroista lukua, esim. k. 303
(oikeammin 0,303 tuumaa = 7,7 mm), 450 (= 11,5 mm),
600 (= 15,26 mm). — Myös lampun lasien mittana
käytetään k.-nimitystä, (ks. Mitta
ustyöka-lut, VI Os. p. 595.) P-o P-o.
♦Kalis. Suurvaltain sodassa saksalaiset
miehittivät K:ti kaupungin elok. 3 p. 1914.
Kalkkiliiekkatiilet valmistetaan sekoittamalla
hiekkaa ja sammuttamatonta kalkkia sekä
kalkin sammuttua puristamalla seoksesta tiilejä,
jotka sitten kovennetaan höyryllä; tiilejä pidetään
8 ilmakehän paineessa 8-9 tuntia, jonka jälkeen
ne ovat valmiit käytettäviksi. Kalkkia
tarvitaan noin 5% ja hiekkaa 95%. Tiilet ovat
väriltään valkoisia, täysin säännöllisiä ja
teräväsär-mäisiä. Tehtaassa tarvitaan sekoituslaitos,
puris-tuskone sekä kovennuskattiloita, joihin tiilet
vaunuilla työnnetään. Voimakoneeksi sopii
höyrykone. — Suomessa on k.-tehtaita Malmilla lähellä
Helsinkiä, Tvärminnessä lähellä Tammisaarta ja
Tampereella. P-o P-o.
♦Kalkkisalpietari I. Norjan salpietari,
kalkin- ja typenpitoinen apulannoitusaine (ks. t.
I Os.), kemialliselta kokoumukseltaan lähes
puhdasta kalsiumnitraattia, Ca(N03)2, jota kaupassa
esiintyvä k. sisältää 76-80%, vastaten 13%
typenpitoisuutta. K. valmistetaan n. s.
Birke-land-Evden menetelmän mukaan (ks. t. I Os.).
Sähkön avulla aikaansaatu typen ja hapen
yhdistys, typpioksidi (NO), johdetaan jäähdytys-
kammioihin ilman yhteyteen, jolloin se hapettuu
ruskeaksi typpitetroksidiksi (N2O4). Tämä
johdetaan graniittisiin absorptsionitomeihin, joissa
vesi tihkuu sitä vastaan kvartsikappaleiden
lomitse. Tällöin muodostuu typpihappoa ja
typpihapoketta (N2O4 + H20 = HNO3 -f HNO2).
Saatu n. 30.%:inen typpihappo neutralisoidaan
kalkkikivellä, jolloin saadaan
kalsiumnitraatti-liuos, mistä haihduttamalla valmistetaan kaupassa
esiintyvä apulantasuola. Syntynyt typpihapoke
hajoaa typpihapoksi, typpioksidiksi ja vedeksi
(3HN02 = HNO3 -f 2NO -f H>0), ja typpioksidi
hapetetaan edelleen yllä osoitetulla tavalla. Ollen
hyvin vetistyvää säilytetään ja lähetellään k:ia
puutynnöreissä. K.-teoIlisuus on „Norsk
hydro-elektrisk kvælstofaktieselskap"-nimisen
monimil-joonayhtiön hallussa, joka 1905 aloitti aineen
valmistuksen Notoddenissa Norjassa ja on
sen-jälkeen suuresti laajentanut toimintaansa ottaen
muun muassa haltuunsa voima-asemiansa varten
pohjolan suurimman putouksen Rjukanfossin.
V. 1913 oli tuotanto 73,000 tonnia.
Kalkkivilla on nyletyistä lampaannahoista
nyhtämällä irroitettua villaa. Nyhtämistä
varten liotetaan nahat kalkkiliemessä, joka tekee
villan kalkkiseksi ja hauraaksi. K. on
laadultaan ala-arvoista. Nykyään käytetään
kalkkia-misen asemesta uudempia parempia
menettelytapoja. E. J. S.
♦Kallas. 1. Aino K- Uudempia julkaisuja:
„Merentakaisia lauluja" (1911,
runosuomennoksia), „Lähtevien laivojen kaupunki" (1913,
novelleja, vironnettu ja ruotsinnettu), „Seitsemän.
Titanic-novelleja" (1914), „Suljettu puutarha"
(1915, runoja), „Tähdenlento. Virolaisen
runoilijattaan Koidulan elämä" (1915), ,Musta raita"
(1919, novellivalikoima); „Nuori Viro" (1918).
2. Oskar Philipp K. Viron]
bolsevikki- 1. kommunistivallan aikana 1918 K-, joka
oli virolaiskansallisten sivistysharrastuksien
joh-tomiehiä, vangittiin ja tuomittiin kuolemaan,
josta hän kuitenkin saatiin pelastetuksi siten,
että eräs vangittu kommunistijohtaja luovutettiin
kommunisteille takaisin. Kun Viro v:n 1918
lopulla tuli vapaaksi, lähetettiin K- sam. v:n
joulukuussa maansa diplomaattiseksi edustajaksi
(chargé d’affaires’iksi) Helsinkiin, jossa hän v.sta
1920 on Viron täysivaltaisena lähettiläänä.
Kallio, Kauno Sankari (s. 1877),
arkkitehti polytekn. opistosta 1900; tehtyään
opintomatkoja useihin Euroopan maihin ja
työskenneltyään erinäisissä arkkitehtitoimistoissa K. tuli
osalliseksi arkkitehtuuritoimistoon „Essen, Kallio
ja Ikäläinen" (1903-12), jonka töitä ovat m. m.
Suomen liikemiesten kauppaopiston ja
Nuorsuomalaisen yhdistyksen talo Helsingissä. Km
yksin tekemistä töistä mainittakoon: Kotkan
kauppaopisto (1910), Hartmanin liiketalo
(1911-13), Alavuden kirkko (1913), Tampereen teatteri
(1912), Kristiinan suom. yhteiskoulu (1916),
Jämsän kirkon korjaus (1919).
Kallio, Kyösti (s. 1873), maanviljelijä,
poli-tikko, toiminut maanviljelijänä Nivalassa v:sta
1895; ollut talonpoikaissäädyn jäsenenä
valtiopäivillä 1904-05 ja 1905-06; yksikamarisessa
eduskunnassa v:sta 1907; maalaisliiton
keskushallinnon puheenjohtajana 1908-17; senaattorina ja
maataloustoimituskunnan päällikkönä maalisk.
1917-elok. 1918; maatalousministerinä huhtik.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
