Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kamerun ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
503
K a nga sn i cm i—K a n sa i n 1 i i 1 to
504
Viljolahdessa; kauppalaivastossa (1916) 5
höyrylaivaa (444 rek.-ton.). J. A. W.’
♦Kangasniemi. 11,444 as. (1918), kansakouluja
10 (sam. v.), köyhäintalo, jolla oma
maanviljelystila, palo- ja eläinvakuutusyhdistys;
osuuskauppa (v:sta 1907), jolla 4 myymälää, 3
osuuskassaa, Kansallis-osakepankin haarakonttori;
laivoja 1916: 4 höyrylaivaa (101 rek.-ton.);
teollisuuslaitoksia: osakeyhtiön meijeri ja sähkölaitos,
kvartsikaivos Ukonniemen kylässä. — Kirkossa
B. A. Godenhjelmin maalaama alttaritaulu
„Kristus ristillä jättää hyvästi äidillensä". J. A. W.
Kangaspuut ks. K u t o m a t e o 11 i s u u s, V Os.
* Kankaan paperitehdas. Tehtaalle rakennetaan
paraikaa uutta voima-asemaa Laukaan
Kuhankoskelle (ostettu 1916). Asema, joka
valmistunee 1921, kehittää 4,600 hevosv. Osakepääoma
3 milj. mk. (1919), vararahasto Smk. 537,067: 60.
Tehdas on aitoperäisen pergamenttipaperin
yksin-valmistaja Suomessa. Erilaisen paperin
valmistusmäärä (1919) 1,965,446 kg. Työväestö n. 360
henkeä (sam. v.). J. A. W.
♦Kankaanpää. 9,209 as. (1918), 6
kansakoulua (1917), kasvitarhakoulu kansanopiston
yhteydessä, eläinlääkäri, kunnansairaala, oma
palo-vakuutusyhdistys, osuusmeijeri (v:sta 1903), 2
osuuskassaa, Tampereen osakepankin konttori,
turvepehkuosuuskunta; teollisuuslaitoksia: 2
sahaa, 10 myllyä, Huhtasen kotitarvesähkölaitos;
kotiteollisuutena valmistetaan kankaita ja
vis-kureita myytäväksi, rahdinvetoa Porista.
Luonnonnähtävyyksiä Kuninkaanlähde, jonka oja
käyttää kolmea myllyä. J. A. \V.
Kankroidi ks. C a n c r o i d i, Täyd.
Kannevalta oikeudenkäynnissä on
asianosaisella, jos riidan esineenä oleva oikeus kuuluu
hänelle ja hän on yksin oikeutettu saattamaan
tuon oikeuden voimaan vastapuoltaan vastaan.
S. O. P.
Kannisto, Juha Artturi (s. 1874),
kielentutkija, yliopp. 1893, fil. kand. 1899, fil. Iis. 1919;
v:sta 1910 lainopillisen tiedekunnan suomen
kielen opettajana ja v:sta 1920 suom.-ugrilaisen
kielitieteen dosenttina Helsingin yliopistossa; ollut
1901-06 kieli- ja kansatieteellisellä
tutkimusmatkalla Tobolskin ja Permin kuvernementeissa
asuvien vogulien keskuudessa. Julkaisuja m. m.:
„Äänneopillinen tutkimus Urjalan, Kylmäkosken
ja Akaan murteesta" (1897), „Lauseopillisia
havaintoja läntisen etelä-Hämeen kielimurteesta"
(1901), „Über die wogulische Schauspielkunst"
(1907), „Beiträge zur wogulischen folklore und
dialektenkunde" (1909), „Ein Wörterverzeichnis
eines ausgestorbenen vvogulischen dialektes in
den papieren M. A. Castréns" (1913), „Zur
ge-schichte des vokalismus der ersten silbe im
wogulischen vom qualitativen Standpunkt" (1919).
Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiön alkuunpanija.
♦Kannonkoski, eräistä Kivijärven ja
Viitasaaren pitäjien osista valtioneuvoston päätöksellä
2 p:ltä heinäk. 1919 perustettu seurakunta.
K. J. V.
Kannukasvit ks. N e p e n t h e s, VI Os.
♦Kannus. 5,318 as. (1918), kunnan
paloapu-yhdistys, Kansallis-osakepankin haarakonttori,
puimakoneosuuskuntia, sähkölaitos, valtion
halkosaha, Björklundin mylly; K:n asema, Riipan ja
Eskolan pysäkit. — Kirkossa tuntemattoman
maalaama 3-osainen alttaritaulu, ylinnä aurinko,
keskellä „Vapahtaja ristillä", alinna
„Ehtoollinen". J. A. W.
Kannus ks. G o b d a s, II Os.
♦Kannuskosken puuhiomo. Kannuskosken o.-y.
omistaa (1919) 1,734 ha maata, josta 34 ha
viljeltyä, osakepääoma 500,000 mk., vararahasto
151,000 mk., tuotanto viime vuosina n. 1,000
tonnia valkeata puupahvia.
Kansainliitto yrittää toteuttaa ihannetta, joka
hyvin kauan on kangastanut kansojen mielissä.
Aikojen vieriessä on yhä voimakkaammin
ilmennyt pyrkimyksiä kansainvälisen oikeustilan
luomiseen, jonka avulla valtioiden väliset kiistat
ratkaistaisiin rauhallisin keinoin (vrt.
Rauhanaate, VII Os., Kansainvälinen
väli-tystuomiolaitos, IV Os.). Ikuisen
maailmanrauhan ihanne näyttää olevan täydellisesti
toteutettavissa vain siten, että maailman kaikki
kansat yhdistetään suureksi yhteisvaltakunnaksi
tahi valtioliitoksi, joka ylläpitää järjestystä ja
suojaa oikeutta. Sentähden ovat innokkaat
rauhanharrastajat kaikkina aikoina suunnitelleet
kansojen liiton muodostamista, joka piiriinsä
sulkisi koko maailman tai ainakin kaikki
sivistyskansat (vrt. Saint-Pierre, Ch. I. C., Täyd.).
Kun 1914 puhjennut maailmansota pitkistyi niin
odottamattomasti ja rupesi niin kauhistuttavasi
kuluttamaan ihmiskunnan voimia, niin sodan
johdosta nääntyvissä kansoissa rauhan ja sitä
turvaavan k:n kaipuu kasvoi tavattoman kiihkeäksi
ja vaativaiseksi. Jo sodan riehuessa
ankarimmillaan rauhanystävät eri maissa suunnittelivat ja
esittivät lukuisia uusia ehdotuksia k:n
järjestelyyn; esim. Alankomaiden sodanvastustamisliitto
(Nederlandsche Anti-Oorlog Raad) levitti useita
sitä tarkoittavia kiertokirjeitä ja Sveitsi esitti
virallisesti muiden valtioiden harkittavaksi k:n
sääntöjen ehdotuksen. Ratkaiseva merkitys oli
presidentti Wilsonin esittämällä ehdotuksella ja
vaatimuksella, että rauhaa solmittaessa samalla
perustettaisiin k. Sen johdosta voittajavallat,
sanellessaan keväällä 1919 Versailles’issa Saksalle
rauhanehtonsa, samalla esittivät valmiiksi
muodostettuina sen k:n säännöt, minkä ne olivat
päättäneet perustaa. Näissä säännöissä
määritelty k:n järjestely herätti tosin paljon
vastaväitteitä, erittäinkin koska se ei sallinut
keskusvaltojen kohta ruveta liiton jäseniksi ja koska yhtenä
sen silmämääränä tuntui olevan ylläpitää
Versaillesin rauhan määräämiä valtiollisia oloja ja
voimasuhteita. Saksan rauhanneuvottelijat esittivät
sentähden Versailles’issa vastaehdotuksen, joka
tahtoi toteuttaa k:n aatteen vielä
tehokkaammassa muodossa, m. m. asettamalla sen
keskeiseksi elimeksi varsinaisen, kansainvälisiä
oikeusohjeita säätävän maailmanparlamentin,
johon kaikkien liittoon kuuluvien valtioiden
eduskunnat valitsisivat edustajia. Vastaväitteet eivät
kumminkaan saaneet aikaan juuri mitään
muutoksia laadittuun ohjelmaan, vaan k. on 1919 pantu
alkuun siinä muodossa, minkä voittajat olivat
keskenään määränneet.
Täten perustetun k:n toimielimet ovat:
„edustajain kokous" (assemblée), johon kukin liittoon
kuuluva valtio lähettää edustajansa ja jossa
jokaisella valtiolla, suurella tai pienellä, on sama
sananvalta; „neuvosto" (conseil), johon
sääntöjen mukaan on kuuluva 9 jäsentä, nim. 5
suurvaltojen (Ison-Britannian, Ranskan, Italian, Amerii-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
