Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansankirjastot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
509
Kansankirjastot
510
Emil Aaltonen lahjoittanut saman summan
vastaavaan tarkoitukseen ja rakennuspuuhat ovat
vireillä. Kuopiossa on kaupungin kirjasto ja
työväenopisto yhdistetty yhdeksi laitokseksi,
Kansalaisopistoksi. Oulun kaupungin
kirjasto päätettiin 1918 kehittää
Pohjoispohjanmaan maakuntakeskuskin astoksi.
Kirjastoliikkeen alalla tapahtuva herätys- ja
neuvontatyö on edelleen tapahtunut eräitten
seurojen toimesta. Valtioapua ovat tarkoitusta
varten saaneet Suomen kirjastoseura,
Kansanvalistusseura ja Svenska folkskolans vänner. Suomen
kirjastoseura julkaisee edelleen „Kirjastolehteä",
palkkaa kirjastokonsulentin, välittää kirjastoille
kirjallisuutta ja kirjastotarpeita, toimii
kirjastoalalla työskentelevien ammatillisena
yhteenliittymänä j. n. e. Seurassa oli 1919 775 jäsentä.
Kansanvalistusseura on vista 1917 julkaissut
,,Kansanvalistus"nimistä lehteä, jonka ohjelmaan
kirjastoasiankin ajaminen on kuulunut, palkannut
kirjastosihteerin, jaellut valtion y. m. avustuksia
kirjastoille j. n. e. Yhdistyksellä Svenska
folkskolans vänner on myöskin palveluksessaan
kirjasto-konsulentti.
V. 1913 asetti senaatti eduskunta-anomuksen
johdosta valtion komitean selvittämään yleisen
keskuskirjaston perustamista koskevaa
kysymystä. Komitea, jonka puheenjohtajana oli
toht. A. A. Granfelt, ehdotti, että k.-toimen
järjestämistä ja johtamista varten asetettaisiin
kir-jastovaltuuskunta ja perustettaisiin
keskuskirjasto siihen liittyvine kirjastotoimistoineen.
Venäjän vallan aikana ei asia edistynyt sen
pitemmälle. Kesäk. 8 p. 1917 hyväksyi eduskunta
mietinnön esitykset pääkohdiltaan, mutta tunne-
A • i • i •• • • •»•«•« 4 • • f • i ii
tuista syistä ei tatakaan paatosta vahvistettu.
Jouluk. 1920 käsitteli eduskunta taas maan
kirjastolaitoksen organisatsiouikysymystä
hyväksyen periaatteessa sivistysvaliokunnan asiaa
koskevan esityksen, joka tärkeissä suhteissa poikkesi
keskuskirjastokomitean suunnitelmasta. Sen
mukaan olisi kirjastotoiminnan keskusjohtoa varten
asetettava kouluhallituksen yhteyteen erikoinen
elin, n. s. kirjastotoimikunta, joka
kokoonpantai-siin edustajittain. Toimikunta ottaisi
palvelukseensa kirjastojohtajan, joka m. m. toimisi
kirjas-toneuvoston sihteerinä. Keskuskirjastoa ei
perustettaisi, vaan pääpaino pantaisiin herätys- ja
neuvontatyöhön, jota varten asetettaisiin
kirjas-toneuvojien virkoja. Valtioapuna jaeltaisiin
kirjastoille avustusta 40% tietokirjallisuuden ja
25% kaunokirjallisuuden ostoon käytetystä
määrästä. Kunnalle, joka palkkaisi kouluutetun
kirjastonhoitajan, voitaisiin myöntää valtioapua
50 % tämän palkkauksesta. Valtion
kirjasto-kursseja olisi järjestettävä. V. 1921 laskettiin
tämän suunnitelman kustannukset 495,000 mkiksi.
Maamme tultua itsenäiseksi on valtionvaroja
myönnetty yleisten kirjastojen avustamiseksi
100,000 mk. vuodessa. Tästä summasta on
Kansanvalistusseura hakemusten perusteella jaellut
84,000 inkin arvosta kirjoja ja kirjastovälineitä
suomenkielisille kirjastoille, ja Svenska
folkskolans vänner 16,000 mk. samoin ruotsinkielisille.
Kordelinin rahaston varoilla pantiin syksyllä
1920 toimeen kolme kuukautta kestäneet
kirjastonhoitajien valmistuskurssit, ensimäiset laatuaan
Suomessa.
Skandinaavian maissa on kirjastotoimi viimeksi-
kuluneena kymmenenä vuonna melkoisesti
vaurastunut. Ruotsissa perustettiin 1913
kouluhallituksen alainen valtion kirjastotoimisto,
jonka palveluksessa on kaksi kirjastokonsulenttia,
amanuenssi ja muita apulaisia. Valtioapua
myönnettiin kansankirjastoille 1920 296,000 kruunua.
Tukholman kunnallista kirjastolaitosta
suunnitellaan. V. 1915 perustettu ,,Sveriges allmänna
biblioteksförening" julkaisee vista 1916 lehteä
„Biblioteksbladet". Norjassa toimii
kirjastotoimisto kirkollisministeriön osastona.
Valtioapua jaeltiin 1919-20 564ille kirjastolle 92,574
kruunua. Kaikkien valtion kannattamien
kirjastojen lukumäärä oli marrask. 1919 1,114.
„Deich-inanin kirjasto" Kristiaaniassa on edelleen
kehittynyt, Griinerløkkenin haaraosaston oma talo
valmistui 1913. Bergenin julkisen kirjaston 1914
valmistunut rakennus on komein
kansalaiskirjas-totalo Pohjoismaissa. ,,For Folke- og
Barnebog-samlinger" lehti on vista 1916 ilmestynyt nimellä
„For Folkeoplysning". Valtion kirjastokomitea
on 1920 laatinut mietinnön kirjastolaitoksen
järjestelystä, kirjastokoulun perustamisesta y. m.
Tanskassa on kirjastoliike edistynyt hyvin
huomattavasti. Vista 1910 on „Statens
Bog-samlingskomité" ylläpitänyt kirjastotoimistoa.
V. 1918 pantiin toimeen kolme kuukautta
kestäneet valmistuskurssit kirjastonhoitajia varten.
Erittäin huomattava on 5 p. maalisk. 1920
vahvistettu kirjastolaki. Sen mukaan annetaan
valtionapua määrättyjen perusteiden mukaan
kirjastoille, joiden tehtävänä on levittää tietoja ja
yleissivistystä. Kirjastoasioita valmistelee
edustajittain kokoonpantu kirjastoneuvosto, jonka
puheenjohtajana on kirjastotirehtööri. Tämä
vakinainen virkamies johtaa alaisensa
monihenki-löisen kirjastotoimiston avulla koko maan
kir-jastoliikettä. Laki astui voimaan huhtik. 1920
ja on siten Tanskassa kiinteä
kirjasto-organisat-sioni lailla vahvistettu. Valtioapua kirjastoille
jaeltiin v. 1919-20 n. 180,000 kruunua.
Aikaisemmin toimineet yhdistykset „Danmarks
Folkebogsamlinger" ja „Dansk Biblioteksforening"
liittyivät 1919 yhteen nimellä „Danmarks
Biblioteksforening". Seura julkaisee lehteä „Bogens
Verden", jotavastoin „Bogsamlingsbladet" on
lakannut ilmestymästä. Kööpenhaminan
kunnankirjastojen pääkirjasto sijoitettiin 1917
entiseen St. Nikolai Kirke-rakennukseen.
Muista ulkomaiden kirjasto-oloista
mainittakoon tässä vain, että ne maailmansodan
tuottamista häiriöistä huolimatta näyttävät nopeasti
edistyvän. Saksassa on perustettu kaksi
uutta kirjastokoulua, Leipzigissä „Zentralstelle
für volkstümliches Büchereiwesen" laitoksen
yhteyteen 1914 ja Berliinissä liittyen 1915
perustettuun „Zentrale für Volksbücherei". Preussissa
annettiin 24 p. maalisk. 1916 ja Saksissa 24 p.
syysk. 1917 uusi asetus kirjastotutkinnosta eräitä
kirjastovirkoja varten. Yhdysvalloissa
toteutti „American library association"
suurenmoisen kirjasto-ohjelman rintamalla y. m.
palvelevien sotilaiden keskuudessa, antaen
virikettä m. m. Ranskan kirjastoliikkeelle. — vrt.
Kirjasto, Täyd. [Keskuskirjastoasian
selvittämistä vart;en asetetun komitean mietintö
(1914), Niilo Liakka, „Kirjastoasiasta" (1916),
Valfrid Palmgren, „Förslag ang. de åtgärder,
som från statens sida böra vidtagas för främjande
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
