Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kataraktimäntä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
K a t a r a k t i m ä n tä—K a tod i sad e - r e 1 e e
526
on, taiteellisen puolen suurista epätasaisuuksista
huolimatta, sisällykseltään alkuperäistä arvoa
Perä-Pohjolan erämaiden luonnon- ja
kansankuvauksena.
Kataraktimäntä, kuppimainen puskuriinäntä,
jonka reunoissa on soikeat reiät. Mäntä liikkuu
silinterin reunan yli, joka sulkee reiät. Tällaista
mäntää käytetään m. m. venttiilihöyrykoneissa
estämään venttiiliä lyömästä istuimeensa. Mäntä
011 näet niin sovitettu, että sen reiät ovat juuri
peitossa, kun venttiili on kiinni. Männän alla
oleVa öljy tai ilma kuristuu silloin vähitellen
hidastuttaen venttiilin liikettä niin, että se
iskutta laskeutuu istuimelleen. P-o P-o.
Katila, Eevert (s. 1872), musiikkikirj aili ia
ja sanomalehtimies. Ylioppilaaksi tultuaan 1894
K. harjoitti geol. opintoja, mutta antautui pian
sanomalehtialalle, toimien aluksi „Päivälehden",
sittemmin „U. Suomettaren"
musiikkiarvostelijana ja toimitussihteerinä; siirtyi 1918
„Helsingin Sanomiin" musiikkiarvostelijaksi. K. on
säveltänyt muutamia suosittuja mieskvartetteja
(„Kuningas Erik", „Tuutulaulu" y. m.).
Katkaisija, sähköt., laite, jota käytetään
sähkövirtojen katkaisemiseen ja yhdistämiseen.
Virran voimakkuuden ja
jännityksen sekä
käyttötarkoituksen pe-
Kuva i. Kuva 2.
rusteella valmistetaan useita eri k.-lajeja.
Heikkojen matalajännitysvirtojen katkaisemiseen,
niinkuin tavallisesti huonevalaistuslaitteissa on laita,
käytetään rasia-k:ita (kuva 1), voimakkaammille
virroille veitsi-k:ita (kuva 2). Jos virran
voimakkuus on erittäin suuri, käytetään k:n
kosketti-inina1 usein joustavista, ohuista vaskikiskoista
tehtyjä harjoja (kuva 3).
Korkeajännitysvaihtovirtoja katkaistaan ja
yhdistetään öljy-k:illa, joissa virran katkaiseminen
tapahtuu öljyssä. Hyvänä eristysaineena
sammuttaa niissä öljy nopeasti katkaisukohdassa
syntyvän
valokaaren. Kuva 4 esittää
öljy-k:aa, jossa
öljysäiliö voidaan
kammen ja teräsköyden
avulla laskea alas
koskettimien
tarkastamista varten.
Samanaikaisesti
toimivien,
rinnakkaisten katkaisukohtien luvun
mukaan erotetaan
yksi-, kaksi- ja
kolmi-napaisia k:ita.
Kun suuremmat
voimakkuudet ovat
kysymyksessä, ovat
k:t usein varustetut itsetoimivilla, pääasiassa
sähkömagneettisilla ohjauslaitteilla, joiden
vaikutuksesta k.
avautuu, jos
virran
voimakkuus nousee
liian suureksi [-(maksimaali-k.),-]
{+(maksimaali-
k.),+} eli laskee
alle määrätyn
raja-arvon
(mi-nimaali-k.) tai
vaihtaa
suuntansa f(vasta-virta-k.) taikka jos
jännitys laskee alle
määrätyn
arvon (nollajännitys-k.). Myös voidaan samaan
k:aan yhdistää esim. maksimaali- ja
vastavirta-katkaisu. Estämään itsetoimivan k:n
avautumista hetkellisten virtasysäysten tähden,
varustetaan k:t usein laitteella, jonka vaikutuksesta
k. toimii vasta, jos häiriö on kestänyt
määrätyn ajan, 3-30 sekuntia.
Vaihto-kissa on liikkuvilla koskettimilla
kullakin kaksi kiinteää kosketinkohtaa, niin että
sillä voidaan toimittaa paitsi virran katkaisua
myös sen suunnan vaihto, tai voidaan jokin laite
yhdistää vuorottain kahteen eri virtapiiriin.
V. Y.
Katkaisu, sotilaallinen harjoitusliike
muodostettaessa jostakin rivistöstä toisia rivistöjä, esim.
komppaniarivistöstä ryhmärivistö, ruoturivistöstä
komppaniarivistö j. n. e. W. E. T.
Katodisäde-relee (k a t o d i s ä d e ks. t. IV Os.,
ja relee < engl. relais = vaihto, siirto,
välitys), laite, jonka käyttö tekee telefonoimisen
pitkien matkojen päähän mahdolliseksi sekä
lisää suuresti langattoman telefonoimisen ja
sähköttämisen mahdollisuuksia. K. on ilmasta
tarkkaan tyhjennetty katodisäteiden (ks. t. IV
Os. p. 522) synnyttämiseen sopiva, laajahko
lasiputki (kuva 2 ja 3), n. s. L i e b e n i n 1.
Reissin 1. elektroniputki. Sen ra
kenne perustuu siihen prof. Wehneltin 1895
tekemään keksintöön, että maa-alkalimetallien
oksidit, etenkin kalsiumoksidi, katodeina
käytettyinä ohennettua kaasua sisältävissä putkissa
lähettävät hyvin alhaisessakin
sähköjännityk-sessä ioniseerausta (ks. I o n i s e e r au s, III
Os.) synnyttäviä
elektroneia. Ioni-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
