Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauhajoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
531
Kauko-Karjala—Kauppa- ja teollisuushallitus
532
Sevistinen kiihotus menestyi hyvin Bakun
teh-dastyöväestön keskuudessa, ja huhtik. 1918
Venäjän bolsevikit saivat tämän kaupungin haltuunsa
sikäläisten kommunistien avustuksella, jotka
ottivat valtion johdon. Se säilytti ulkonaisen
itsenäisyytensä; ryhdyttiin sotaan Georgiaa sekä
Armeeniaa vastaan. Pian kuitenkin huomattiin
Venäjän bolsevikkien tarkoituksena olevan liittää
alue jälleen Venäjään; he eivät tahtoneet sille
myöntää omaa sotalaitosta, rahaa eikä
tullilaitosta. Monin paikoin syntyi sentähden kapinoita
bolsevikki-hallitusta vastaan. Sitä kuitenkin
kannattivat myös kiihkoiset muhamettilaiset, jotka
toivoivat Aserbeidzanista yhdyssidettä Venäjän
bolsevikkien ja Vähässä-Aasiassa toimivien
Turkin natsionalistien välillä. Aserbeidzania
käyttivät bolsevikit niinikään hyväkseen tehdessään
sen alueen kautta hyökkäyksiä Persiaan (esim.
keväällä 1920), jossa he ahkeraan harjoittivat
kiihotusta ja josta he toivoivat voivansa edetä
Intiaan. — Myös ikivanha Armeenian valtakunta
syntyi uudestaan 1918 pääkaupunkina Erivan.
Valtio on suurempi kuin yllämainitut, siinä on
n. 3 milj. asukasta. Olot pysyivät sekavina ja
rauhaa häiritsivät sota naapurivaltiota
Aserbeidzania vastaan sekä bolsevikkien
toimeenpanemat kapinat; taloudellinen tila oli huono.
Joulukuussa 1920 Armeenia julistautui
neuvostotasavallaksi. G. R.
Kauko-Karjala = Rajantakainen Karjala 1.
Taka-Karjala 1. Itä-Karjala (ks. t. Täyd.) 1.
Venäjän Karjala (ks. t. X Os.).
♦Kaukola. 4,818 as. (1918), miesten
käsityökoulu, laulu-, soitanto- ja käsityöopisto, oma
palo- ja eläinvakuutusyhdistys, säästöpankki (per.
1914), 3 osuuskassaa, osuuskauppa (vista 1915),
jolla 2 myymälää; teollisuuslaitoksia: Rampalan
ja Rihkiänkoskien turbiinimyllyt, Laukkasen
öljymoottorilla käypä mylly ja saha, Ilmetjoen
4 vesimyllyä, kalastusta Laatokasta Pietariin
vientiä varten, ketun, oravan ja metsälintujen
ammattimaista pyyntiä pietarilaisille ostajille,
halkojen, tukkien y. m. vetoa Ojajärven asemalle ja
rannoille; kunnassa Ojajärven ja Kaarlahden
asemat ja Kapeasalmen pysäkki. — Kirkossa vanha,
tuntemattoman tekemä alttaritaulu „Ehtoollinen".
J. A. W.
Kaukolan harju ks. Tammela, IX Os.
p. 1167.
Kaukotiedustelu, suurempien joukko-osastojen
liikkuessa koetetaan saada selville vihollisen
puolella tehdyt liikkeet, joiden tunteminen on omien
joukkojen johdolle tärkeätä. Erikoiset
kaukopartiot koettavat saada selville vihollisen
miehittämät tiet, sen joukkojen marssisuunnan ja
päämäärän, niiden kokoomuksen, eri marssirivistöjen
vahvuuden (joka ilmenee jo vihollisen etujoukon
kokoonpanosta), rautatieliikennettä j. n. e.
K-kuuluu nyk. kokonaan lentokoneille ja ratsuväelle,
pohjoismaissa myös suksijoukoille. K:uun
käytettäviä suuria ratsuväkiosastoja
(ratsuväkidivisioonia) nimitetään armeiaratsuväeksi, joka
useimmiten saa käskynsä suoraan armeian
yliesikun-nalta. W. E. T.
Kaulaimet, kaulainpuut, pesuvaatteiden
silitykseen käytetty sileä, pyöreä puutela ja hieman
köyry, kahvalla varustettu lauta. Kaulattaessa
kääritään vaatteet telalle ja laudalla painaen
vieritetään sitä pöydällä tai penkillä, jolloin vaat-
teet silentyvät. Jääneet monin paikoin pois
käytännöstä suurempien mankelien tultua
käytäntöön. P-o P-o.
Kaupanvastuu on laissa säädetty velvollisuus
puolustaa myytyä esinettä kolmannen henkilön
väitettä vastaan paremmasta oikeudesta
esineeseen. Myyjä on, ellei toisin ole sovittu,
velvollinen vastaamaan kaupasta; ja jos esine voitetaan
pois ostajalta, on myyjä velvollinen antamaan
takaisin, mitä on siitä saanut ja korvaamaan
vahingon, mutta on vuorostaan oikeutettu
kääntymään saantomieheensä. 5. O. P.
m
Kauppa- ja teollisuushallitus, kauppa- ia
teollisuusministeriön alainen keskusvirasto
Helsingissä, jonka tehtävänä on: käsitellä kauppaa ja
teollisuutta koskevia asioita, seurata niiden tilaa,
edellytyksiä ja tarpeita sekä valtioneuvostolle
esittää lainsäädäntö- y. m. toimenpiteitä, jotka
saattavat olla tarpeellisia tai hyödyllisiä niiden
edistymiselle; valvoa ja ohjata kaupan ja
teollisuuden alalla toimivain, valtioapua nauttivain
seurain ja yhdistysten toimintaa ja valtiovarain
I •• i « •• it • f f • m % k %m • j i • • * •• •• •• J i A | *
kayttoa, milloin silta on erittäin määrätty tahi
määrätään; valvoa ja tarkastaa kaupan,
teollisuuden ja käsityöammatin harjoittajille
annettujen lainojen käyttöä; valvoa ja ohjata maan
kauppa-oppilaitosten, teknillisten keski- ja
alempien oppilaitosten; käsityöläis- ja
ammattikoulujen sekä kotiteollisuuden edistämistä ja
kehittämistä tarkoittavien koulujen ja laitosten
toimintaa; olla Suomen patenttivirastona sekä pitää
rekisteriä suojaa nauttivista malleista; pitää
kauppa- ja tavaramerkkirekisteriä; valvoa ja
tarkastaa rahapajan toimintaa; valvoa ja johtaa
höyrykattilain ja muiden vaarallisella kaasu- tai
nestepaineella varustettujen astiain ja säiliöitten
samoinkuin sähkölaitosten sekä virallisen paperin
ja viraMisessa käytössä tarvittavien muiden
kir-joitustarpeitten tarkastusta; toimittaa tarpeen
vaatiessa tarkastuksia maan teollisuuslaitoksissa;
vuoritoimen alalla suorittaa sille valtaus- ja
kai-vossäännön mukaan kuuluvat hallinnolliset
tehtävät; valvoa valtion oikeuksia sekä sen etua
ja parasta kysymyksen ollessa liikeyrityksistä,
valtauksista, keksinnöistä, patenteista, koneista,
raaka-aineista y. m., joita valtiolla voi olla syytä
itselleen hankkia; kerätä ja julkaista maan
kauppaa ja teollisuutta koskevaa tilastoa, mikäli
sellainen ei kuulu muulle virastolle; julkaista sen
toiminnan alaan kuuluvia tiedonantoja ja
kertomuksia; järjestää ja toimeenpanna, kun maan
hallitus niin määrää, kaupan ja teollisuuden
harjoittajain kokouksia tahi teollisuustuotteiden
näyttelyjä; jaella asetuksen edellyttämiä
valtio-apuja alaisilleen oppilaitoksille samoinkuin
opintoapurahoja ja muita valtion avustuksia, sikäli kuin
sellaisia on sen rahasääntöön otettu tai niistä
muuten on määrätty.
K- ja t:n muodostavat ylijohtaja päällikkönä
ja 5 teollisuusneuvosta jäseninä, joista 1 edustaa
mekaanista ja tehdasteollisuutta, 1 kemiallista
ja vuoriteollisuutta, 1 pienteollisuutta, 1
kauppa-asioita ja 1 laintuntemusta. Asiain hoitoa
varten on k. ja t. jaettu seuraaviin osastoihin ja
alaosastoihin: I. teollisuusosasto, jonka
alaosastoja ovat: mekaanisen ja
tehdasteollisuuden alaosasto, kemiallisen ja vuoriteollisuuden
alaosasto, pienteollisuuden alaosasto, teknillisen
opetuksen ja ammattikehityksen alaosasto, ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
