Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kauppa- ja teollisuuskomissioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
535
Kauppakamarit—Kauppakorkeakoulu
536
den kanssa. Sekä saksalaisten ollessa maassa
että myöhemmin, kun ympärysvaltain
saarto-komitea toimi maassamme, sai k. ja t. tilaisuuden
olla mukana niissä ulkomaankaupan
järjestelytoimenpiteissä, jotka tällöin asetettiin
vaatimukseksi kummankin taholta ja osaltaan vaikutti
siihen, että niiden tehoistius kävi
talouselämällemme vähemmän turmiolliseksi kuin mikä
muutoin olisi ollut mahdollista. V. V.
♦Kauppakamarit. Suomessa laski tälle
järjestölle perustuksen k:sta 10 p. elok. 1917 annettu
asetus, johon 9 p. heinäk. 1919 tehtiin pienehköjä
muutoksia. Helsingin kauppakamari
järjestäytyi jo joulukuussa 1917, Viipurin, Turun,
Tampereen, Vaasan, Oulun ja Kuopion vasta
vapaussodan jälkeen kevätkesästä 1918.
Keskuskauppakamarin perustava kokous pidettiin Helsingissä
17 p. heinäk. 1918.
K:n tehtävänä on toimia virallisesti
tunnustettuina elinkeinoelämän järjestöinä, joiden tulee
valvoa toimintapiirinsä kaupan ja teollisuuden
etuja ja oikeuksia. Ne antavat pyydettäessä
lausuntoja viranomaisille ja tekevät omasta
aloitteestaankin näille esityksiä liike-elämän
edistämiseksi. Ne painattavat vuosikertomuksensa ja
niissä katsauksen ja tilaston toimintapiirinsä
kaupan ja elinkeinoelämän kehityksestä. Muutamilla
on muitakin julkaisuja. Ne ovat myös antaneet
vientitavaroista alkuperätodistuksia. Turun
kauppakamari on järjestänyt Turun
arvopaperipörssin, ja Helsingin kauppakamari valitsee puolet
Helsingin pörssin hallinnon jäsenistä.
Kauppakamari muodostetaan siten, että sen
valitsee erityinen kauppakamariyhdistys, joka voidaan
perustaa, kun vähintään 200 kaupan ja
laivaliikenteen, teollisuuden ja käsityön, pankki- ja
vakuutus-toimen y. m. liikealoilla toimivaa sellaiseksi liittyy
ja säännöille hankitaan valtioneuvoston vahvistus.
Km toimintapiirit määrää keskuskauppakamari.
Kauppakamariyhdistys sellaisenaan kokoontuu
tavallisesti vain joulukuussa vaaleja ja seur. v:n
kulunkiarvion vahvistamista varten sekä
kevättalvella kuulemaan tilin edellisen vuoden
toiminnasta. Kauppakamari on yhdistyksen johtokunta,
sen valtuusto, joka ulospäin sitä edustaa ja
varsinaisena elinkeinojärjestönä toimii. Jäsenluku on
vähintään 15, useissa enemmän, Helsingissä ja
Viipurissa 27. Jäsenet valitaan 3 v:ksi kerrallaan
ja eroaa ensi kerran valituista kolmannes
vuosittain. Kullakin kauppakamarilla on oma toimisto ja
palkattu sihteeri-asiamies. Kustannukset saadaan
kauppakamariyhdistyksen säännöissä
määrätyistä, asteikkoverona perityistä jäsenmaksuista
sekä valtionapuna, jälkimäisenä puolet menoista,
9 p. heinäk. 1919 annetun asetuksen mukaan
korkeintaan 25,000 mk. kamaria kohden.
Kokonaan valtionavun varaan (asetuksen
mukaan vähintään 75,000 mk. vuodessa)
suunniteltiin, mutta toistaiseksi enemmänkin
liikemaailman lahjoitusten turvin toimii
keskuskauppakamari, joka on Suomelle ominainen
kauppakamarijärjestön keskuselin. Se muodostuu
siten, että maan kustakin kauppakamarista
siihen valitaan yhtä monta jäsentä, nykyään 5.
Esimiehenä on Helsingin kauppakamarin esimies ja
toimiston johtajana yliasiamies.
Keskuskauppakamariin keskittyy kauppakamarijärjestön koko
maata koskeva toiminta kaupan ja teollisuuden
etujen ja oikeuksien valvomisessa. Siltä tai sen
välityksellä hallitus pääasiallisesti saa
kauppakamarijärjestön lausunnot ja esitykset. Sen
vuosikertomukseen liittyy katsaus maan
taloudelliseen elämään kuluneen vuoden aikana.
„Suomen keskuskauppakamarin asiakirjoja" ja
„Cent-ralhandelskammarens i Finland handlingar"
nimillä se painosta julkaisee erinäisiä tärkeitä
kä-sittelemiään kysymyksiä, jota paitsi sillä on
muitakin julkaisuja. Keskuskauppakamari
muodostaa myös maan ulkomaisen kaupan
edistämistoiminnan keskusjärjestön. Sen paviljonki on
edustanut Suomea Lyonin kansainvälisillä
kevätmes-suilla (1920), joita varten se myös painatti
lentokirjasen „La Finlande". Sen tietotoimisto
huolehtii taloudellisesta tiedonantotoiminnasta sekä
kotimaassa että ulkomailla kirjeenvaihdon,
henkilö-neuvottelujen ja julkaisujen avulla. Sen
kirjeenvaihtajina ulkomailla ovat m, m. stipendiaatit,
joita varten keskuskauppakamarilla on yli 600,000
mk:n suuruinen „Suomen tuontiliikkeiden
lahjoitusrahasto" sekä perintönä Suomen
kauppaval-tuuston keskusvaliokunnalta 1890-luvulla
toimineen „Suomen vientiyhdistyksen" (ks. t. IX
Os.) rahasto. Varsinkin kauppatieto-toimintansa
vuoksi on keskuskauppakamari joutunut olemaan
vilkkaassa vuorovaikutuksessa maan ulkomaisen
edustuksen kanssa. Niinpä ovat toistaiseksi
konsulien raportit lyhennettyinä painetut kahdesti
kuussa ilmestyviin „Suomen
keskuskauppakamarin tiedonantoja" ja „Meddelanden från
central-handelskammaren i Finland" julkaisuihin. Tietoja
Suomen taloudellisesta elämästä suoraan
ulkomaisille kauppajärjestöille ja sanomalehdille ovat
tarkoitetut välittämään, niinikään kahdesti kuussa
ilmestyvät lehtiset „The finnisch central chamber
of commerce. Financial and business report".
Erityisesti keskuskauppakamarille kuuluvana
tehtävänä mainitsee kauppakamariasetus myös
kauppasovinto-oikeutena toimimisen sekä
liiketapojen ja liikesanojen tulkinnan. Tätä varten
asettaa keskuskauppakamari k:n avustuksella
Helsingin välityslautakunnan, johon kuuluu
toistasataa jäsentä eri osista maata ja liike-elämän eri
toimialoilta. Tämä sovinto-oikeus, .,arbitrage’,
ratkaisee riitoja kaupan, teollisuuden ia
laivaliikenteen alalta ja antaa myös pyydettäessä
lausuntoja vallitsevasta kauppatavasta tai määrätyn
liikesanan merkityksestä. K. J.
Kauppakorkeakoulu, oppilaitos korkeinta
kaupallista opetusta varten. — Suomen
kaup-Dakorkeakoulu on kehittynyt Suomen
iikemiesten kauppaopiston ylioppilasluokista (ks.
Kauppakorkeakoulut, IV Os.). Sen
tarkoituksena on 1) perusteellisen taloudellisen
ja kauppasivistyksen antaminen nuorille
henkilöille, jotka tarpeellisen yleisen sivistyksen
omistaen aikovat liikealalle antautua; 2)
tietopuolisen ja käytännöllisen ammattiopetuksen
antaminen vastaisille kauppaoppilaitosten opettajille;
3) tilaisuuden tarjoaminen kehittyneemmille
liikealalla toimiville henkilöille tietojen
laajentamiseen erinäisissä ammattiaineissa: 4) edistää
tieteen kehitystä niillä aloilla, jotka siinä ovat
edustettuina. Suomen k:ssa on kaksi
opintosuuntaa: kauppa- ja teollis
uusosas-t o sekä kauppa- ja p a n k k i o s a s t o. K.
on yksityinen laitos, jota ylläpitää yksityinen
osakeyhtiö. Se nauttii kuitenkin huomattavaa
valtionavustusta, jotapaitsi Helsingin kaupunki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
