Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaustinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
543
Keinotekoinen jouhi—Keisari Wilhelniiii laitokset
544
miltei kaikki suomenkielisiä. — Kansakouluja 2
(1920), vaivaistalo, kunnanlääkäri ja sairaala
Huittisten kanssa yhteiset, valtion omistama
kalansiitoslaitos, yksityisten perustama
säästöpankki, osuusmeijeri, turvepehkuosuuskunta;
teollisuuslaitoksia: Aetsän viliakehräämö ja kutomo
sekä puuvillatehdas, O.-y. Porin voiman
sähkövoimalaitokset Meskalan koskella (rakenteilla),
ammattimaista sarvikampojen, piippujen,
syös-täinten, haapalastu- ja olkihattujen sekä
kengän-pohjallisten valmistusta. K. tuli itsenäiseksi
kunnaksi 1 p. tammik. 1920 oltuaan sitä ennen
Huittisten yhteydessä. — 2. Seurakunta,
Turun arkkihiippak., Porin ylärovastik.,
kuulunut Huittisiin saarnahuonekuntana v:sta 1684,
erotettu eri khrakunnaksi sen. päät. 3 p:ltä
maalisk. 1908, mikä toteutui 1 p. toukok. 1919. Vanha
kirkko oli puusta, vihittiin 1830, uusi samoin
puusta, valmistui 1912, lämmitettävä;
alttaritaulu ,,Vanha Simeon Jeesus-lapsi sylissä"
tuntemattoman tekemä 1753, Huittisten kirkosta
peräisin. J. A. W.
Keinotekoinen jouhi saadaan yhdistämällä
useampia keinotekoisia silkkilankoja. Myös
keinotekoiset oljet ja korret muodostetaan samaan
tapaan. E. J. S.
Keinotekoinen olki ks. Keinotekoinen
jouhi, Täyd.
Keinottelulaki. Se poikkeuksellinen tilanne,
jonka suurvaltain sota aikaansai
maailmanmarkkinoilla, on ollut omansa synnyttämään laajaa
keinottelua. Keinottelun esineeksi ovat
joutuneet etupäässä ne hyödykkeet, joita ihmiset
jokapäiväisessä elämässään tarvitsevat.
Turvatakseen vähävaraisten kansalaisten toimeentulon on
valtiovallan melkein kaikissa niissä maissa,
joihin sodankäynnin vaikutukset ovat ulottuneet,
ollut pakko ryhtyä verrattain ankariin keinottelua
estäviin toimenpiteisiin. Tässä tarkoituksessa on
meidänkin maassamme aikaansaatu elintarvelaki
(ks. t. Täyd.), jonka nojalla hallitus on
säännöstellyt useiden elin- ynnä muidenkin
tarvikkeiden kauppaa. Kun varsinaista
säännöstelyä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista ulottaa
kaikkiin niihin hyödykkeisiin, joita yleisesti
kulutetaan, on säännöstelyn ulkopuolelle jäänyt suuri
joukko tärkeitä kulutustavaroita. Tarkoituksessa
estää keinottelua näilläkin tavaroilla, annettiin
27 p. heinäk. 1918 laki kohtuuttomien hintojen
ehkäisemiseksi sodan aiheuttamissa
poikkeuksellisissa oloissa, jota yleisesti on nimitetty k:ksi.
Edellämainittu k. oli voimassa v:n 1919 loppuun
asti. Sitä ennen oli hallitus jo ryhtynyt toimiin
uuden k:n aikaansaamiseksi, mutta asian
käsittely viipyi eduskunnassa niin kauan, että uusi
laki, jonka nimi nyt on k., voitiin julkaista vasta
9 p. huhtik. 1920. Tässä k:ssa ei ole määrätty
mitään sen voimassaoloajasta, joten siitä on
tullut pysyväinen laki, joka on voimassa siksi,
kunnes se lainsäädäntöjärjestyksessä muutetaan tai
kumotaan. Sisällykseltään on voimassaoleva k.
pääasiassa samanlainen kuin aikaisempi, 27 p.
heinäk. 1918 säädetty. K. säätää rangaistuksen
sille, joka myydessään tai vuokratessaan tai
muuten toisen käytettäväksi jättäessään tavaraa
tai muita irtaimen omaisuuden luontoisia etuja
ottaa tai itselleen varaa hinnan tai hyvikkeen,
jonka hän on tiennyt tai joka hänen olisi tullut
tietää olosuhteisiin nähden kohtuuttomaksi. Ta-
varan tarjollapitäminen kohtuuttomasta hinnasta
rangaistaan kuten sen myyminen.
Kohtuullisena hintana on pidettävä hintaa, joka ei ole
huomattavasti korkeampi paikkakunnan yleistä
markkinahintaa. Lain mukaan rangaistaan
edelleen se, joka pidättämällä tavaraa liikkeestä
aikaansaa hinnan nousua. Niinikään rangaistaan
välikäsien käyttäminen eli n. s. ketjukauppa.
Huomattava on edelleen,. että, jos kauppias
taikka ruokålan, kahvilan tai ravintolan omistaja
tekee itsensä syypääksi k:n rikkomiseen, hänet
voidaan kieltää määräajaksi, enintään vuodeksi,
joko kokonaan tai osaksi harjoittamasta liikettään.
Korkein rangaistus k:n rikkomisesta on 200,000
mk. sakkoa tai 3 kk. vankeutta. Sen ohessa
voidaan rikollinen eräissä tapauksissa tuomita
menettämään valtiolle keinottelun esineen arvo.
Oikeudenkäyntiin nähden on huomattava se
poikkeus yleisestä oikeudenkäyntimenettelystä, että
ylimpänä oikeusasteena on hovioikeus.
Oikeudenkäynnissä sovellutetaan vapaata todistusteoriaa.
V. A.
♦Keinänen, Sigfrid August, kuoli 1914.
Keirkner [tserkner], August (1856-1918),
liikemies, teollisuudenharjoittaja, kotoisin
Ruotsista, mistä 1881 muutti Suomeen toimien ensin
insinöörinä Taalintehtaalla, sittemmin
Karkkilassa. V. 1884 K. sai haltuunsa Inhan
rautatehtaan, joka hänen taitavalla johdollaan pian
kehittyi uudenaikaiseksi suurliikkeeksi: martin- ja
valssauslaitos perustettiin 1895,
manufaktuuri-laitos 1889-90, hevosenkenkätehdas 1891 ja
muutamia vuosia myöhemmin teräsvalimo y. m.
Liikkeen yhteydessä olevaa sahalaitosta laajennettiin
niinikään. K- keräsi myöskin arvokkaan
tauluja kuvanveistokokoelman, jota säilytetään hänen
rakennuttamassaan kauniissa talossa Helsingin
Kaivopuistossa.
Keisarinpalvelus. Muinaisessa Egyptissä ja
Babyloniassa esiintyivät hallitsijat
jumaluusolen-toina, ja Egyptissä osoitettiin faaraolle
jumalallista kunnioitusta. Tätä jatkui helleeniläisaikaan
asti, jolloin Ptolemaiokset ottivat vastaan
palvontaa. Juutalaisten ankara monoteismi ei
kunin-gaspalvontaa sallinut; joskus kuitenkin nimitetään
kuningasta Jumalan pojaksi (Ps. 27). Kun
roomalaiset valloittivat Egyptin, ruvettiin pian
sovelluttamaan siellä käytännössä olevaa
hallit-sijanpalvontaa Rooman keisareihin, kuitenkin
siten, että keisaria oli palvottava vasta hänen
kuoltuaan. Kansanomainen käsitys sovitti
palvonnan kuitenkin keisareihin jo heidän eläessään,
ja muutamat keisarit, kuten Caligula, tätä
suuresti edistivät. K- joutui ristiriitaan kristinuskon
kanssa ja aiheutti useita kristittyjen vainoja.
E. K-a.
Keisari Wilhelmin laitokset. Berliinin
yliopiston satavuotisjuhlassa 1911 perustettiin keisari
Wilhelmin aloitteesta seura käytännöllisen
tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi. Seuraan,
joka otti nimekseen „Kaiser-Wilhelm-Gesellschaft",
kuuluu oppineita ja tieteellisen tutkimuksen
kannattajia (mesenaatteja) ja sen tehtävänä on
kerätä varoja tutkimuslaitosten perustamiseksi.
Laitokset ovat tarkoitetut olemaan avoinna
kaikkien maiden tutkijoille. Jo 1912 aloittivat
Dahle-missa toimintansa fysikaalis-kemiallinen ja
elektro-kemiallinen laitos. Johtajana on prof. E. Haber.
Myöskin kokeellisen terapian tutkimuslaitos on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
