Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kemijärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
555
Kempele—Kenttä puh el in
556
Vestanfjärdin ja Hiittisten kanssa,
metsänpalo-sammutusjärjestö, kansatieteellinen
paikallismuseo, 4 osuuskauppaa, 2 osuusmeijeriä ja 2
osuuskassaa, Turun osakepankin konttori;
kauppalaivasto (1916): 37 purjealusta (2,666
rek.-ton.), 3 höyryalusta (133 rek.-ton.), jotka
kuljettavat puutavaraa Englantiin ja Espanjaan ja
halkoja Turkuun ja Tukholmaan;
teollisuuslaitoksia: Lillvikin kivilouhos, 5 yksityismeijeriä,
Östermarkin turvepehkutehdas; ammatillista
silakan kalastusta Träsköfjärden-selällä. — Kirkossa
kaksi alttaritaulua, vanhempi („Kristus
Getse-manessa") A. E. Limnellin maalaama 1817,
uudempi, samanaiheinen, Elin Danielsonin maalaama
1897. J A. W.
"Kempele. 1,572 as. (1918), oma säästöpankki
(v:sta 1913), osuuskauppa (v:sta 1916), myös
Oulun osuuskaupan myymälä, osuusmeijeri (v:sta
1912). J. A. \V.
Kennieott f ken i kot], Benjamin (1718-83),
engl. teologi, synt. Totnesissa Devonshiressa,
opiskeli Oxfordissa, toimi saarnaajana Lontoossa
ja Culhamissa (Oxfordshiressa), v:sta 1767
Rad-cliffe-kirjaston hoitajana Oxfordissa ja v:sta 1770
kanonikuksena sikäläisessä Christ-Churchissä. K.
tuli kuuluisaksi tutkimuksillansa V:n T:n
teksti-kritiikin alalla. Pääteoksessaan ,,Vetus
Testa-mentum Hebraicum cum variis lectionibus"
(1776-80) hän julkaisi laajan kokoelman V:n T:n
maso-reettisen tekstin toisintoja, jotka hän useiden
oppineiden avustamana oli kerännyt enemmän
kuin 600 käsikirjoituksesta — 600 heprealaisesta
ja 17 samarialaisesta — ja useista kymmenistä
tekstimainoksista. Tällä kokoelmalla on vieläkin
melkoinen arvo, joskohta käsikirjoitusten valinta
ja käyttö ei vastaakkaan nykyaikaisen tieteen
vaatimuksia. Ar. H.
"Kenraali. Suomen armeiassa ovat kenraalin
arvomerkit: kenraalin olkaimet, 4 cm leveä
vaaleanharmaa kenraalinnauha kauluksen ympärillä
sekä kauluksessa kullatut leijonat pientä kokoa,
kenraalimajurilla yksi, kenraaliluutnantilla kaksi,
ja kenraalilla kolme. W. E. T.
"Kenraalikuvernöörin kanslia lakkautettiin
asetuksella 29 piitä heinäk. 1918.
Kent, William (1685-1748), engl. maalari,
arkkitehti, engl. puutarhatyylin luoja.
Arkkitehtina K. oli 1700-luvun alkupuolella
myöhemmän uusklassillisuuden läheisimpiä edeltäjiä;
hänen paras työnsä on Holkhamin linna
Nor-folkshiressä, jonka sileiden fasadien ainoana
elä-hyttäjänä on pylväsportiikki keskiössä. Hänen
toinen päätyönsä on Horse Guards Whitehallissa.
Puutarhojen sommittelijana K- oli ensimäinen,
joka kaiken keinotekoisen ja väkinäisen
vastapainoksi asetti koruttoman luonnon, yrittäen
jäljitellä sen vaihtelevaisuutta U-o N.
Kenttähallinto, sodan aikana välittömästi
sota-näyttämöalueelle sotilashallintovirastojen avulla
järjestetty hallinto.
Kenttäharjoitus ks. Kenttäpalvelus,
Täyd.
Kenttähaubitsi, eräs kanuunalaji.
Kenttäintendentuuri, sotakannalla olevan
armeian intendentuuri.
Kenttäkaapeli (ks. Kaapeli, III Os.),
sota-sähkölennättimen johtolanka, kokoonpantu tav.
n. kuudesta 2 mm:n vahvuisesta teräslangasta,
joiden keskellä on kuparilanka. Teräslangat
antavat kaapelille vetolujuuden, vaskilanka
parantaa johtamiskykyä. Langat ovat puuvillalla,
kumilla sekä erityisellä lankapunoksella
ympäröidyt. W. E. T.
Kcnttäkipinälennätin, liikkuva
kipinälennätin-asema, jota sodassa edullisesti käytetään
tiedonantoon kaukana toisistaan olevien joukkojen
välillä. Ne jaetaan kahteen osaan: raskaaseen
ja kevyeen kipinälennätinasemaan. Raskaan
aseman vaikutussäde on n. 100-250 km; kevyen
aseman 40-80 km. W. E. T.
Kenttälinnake. Soissa ja vesiperäisissä
seuduissa, joissa ei voida rakentaa muuta kuin yksi
varustuslinja, varustetaan erinäiset tärkeät
kohdat usein erittäin vahvasti siten, että niistä
voidaan puolustautua joka suunnalle, jos vihollinen
valtaa viereiset varustukset. Tällainen
kenttä-linnake on ympäröity joka puolelta vahvoilla
piikkilankaesteillä. W. E. T.
Kenttälinnoitus, maastovarustus taistelua
varten. K. voidaan joko jokaisen sotilaan mukanaan
kuljettamilla työvälineillä rakentaa tilapäisesti
yhtä taistelupäivää varten tahi täydellisemmässä
muodossa pitemmiksi ajoiksi sodan muuttuessa
asemasodaksi. K–menetelmää käytettiin jo
varhaisimpina aikoina. Roomalaiset käyttivät sitä
leiripaikkojensa suojaamiseksi ja tuliaseitten
tultua käytäntöön se tuli yhä yleisemmäksi
30-vuo-tisen sodan jälkeen. Napoleon antoi kille täyden
merkityksen sotajoukkojen menestyksellisen
toiminnan apukeinona ja osoitti 1813 Dresdenin
luona niiden suuren merkityksen. Samoin oli
v:n 1866 sodassa itävaltalaisten kiillä eteenpäin
tunkeutuvia preussilaisia vastaan Wien
Florids-dorfin luona suuri merkitys. — Nykyisiä
sota-aseita käytettäessä k. on saavuttanut hyvin
suuren merkityksen; oikeaan aikaan ja paikkaan
rakennettuina k:t käyvät nykyaikaisissa sodissa
melkein välttämättömiksi. Niitä ei käytetä vain
puolustussodassa, vaan myöskin hyökkäyksessä.
Puolustus- ja k.-linjan valinnan määrää
sotasuunnitelma. Ennen puolustusvarusteiden
rakentamista tapahtuu tarkka tiedustelu maan laadun
tuntemiseksi sekä omista tarkoitusperistä ja
voimista riippuvan asemalinjan valitsemiseksi. K:t
rakennetaan nykyisin puolustustarkoituksessa
useampaan toistensa takana olevaan linjaan,
jolloin kukin linja erikseen muodostaa oman
juoksuja ampumahautavyöhykkeen. Varustuslaitteet
ovat suuresti maastosta riippuvaiset; pehmeillä
suoseuduilla käytetään joskus maanpäällisiä
valleja. vrt. myös Asemasota, Täyd. VV. E. T.
"Kenttäpalvelus. Sotaväen harjoitus
jakaantuu kahteen pääosaan: sisä- ja
kenttäpalvelukseen. Sisäpalveluksella tarkoitetaan sotilaan
kasvattamista sisäiseen järjestykseen, k:lla
harjoituksia ulkona luonnossa. W. E. T.
Kenttäpappi, sot., joukko-osaston pappi.
Kenttäpuhelin, sotajoukkojen tärkein
tiedon-antoväline. K.-kalusto jaetaan asemakalustoon,
johtoihin, rakennuskalustoon sekä varakalustoon.
Asemakalusto: armeia- 1. kenttäpuhelin, joka on
kokoonpantu mikrofonista (johon puhutaan),
vä-rähtimestä (jota käytetään merkinantoon),
kuulo-torvesta, lyhyestä johdosta sekä eri
koskettimista (ks’. kuvaa). Puhelinpatteri on tav.
suljettu käyttövalmiina puulaatikkoon (21,5 x
8,5X15 cm), johon puhelin erikoisella johdolla
yhdistetään. — Km johto on puuvillalla ja kumilla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
