Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kitee ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
585
Kitee - Kivineu
586
♦Kitee. 13,080 as. (1918), kansakouluja 13
(1917), kansanopisto lakannut toimimasta,
köyhäintalo, oma palovakuutusyhdistys (v:sta 1893),
3 osuuskassaa; teollisuuslaitoksia: Sahankosken
mylly, leipätehdas ja sähkölaitos, Puhoksen
mylly, Tiemylly, saha ja savenvanutuslaitos;
ammattikalastusta (Pyhäjärvessä ja Orivedessä).
J. A. W.
Kitteisen, Theodor (s. 1857), norj.
taidemaalari, opiskeli aluksi Münchenissä, jossa
maalasi voimakkaan realistisen laatukuvan ,,Lakko"
(1879), ja sittemmin Pariisissa. Enemmän kuin
öljymaalausta on K- kumminkin harjoittanut
vesivärimaalausta ja piirustusta saavuttaen
näillä aloilla varsinaisen taiteilijamaineensa.
Satuolentojen ja eläinten kuvaajana sekä myöskin
pilapiirrosten tekijänä hän on tullut laajalti
Norjan ulkopuolellakin tunnetuksi. Yhdessä
Werenskjoldin kanssa K. on kuvittanut
Asbjörn-senin julkaisemia Norjan kansansatuja,
piirtänyt sarjan karikatyyrejä nimellä ,,Fra livet i
de smaa forhold" (1889-90), antanut sattuvan
kuvan Pohjois-Norjan luonnosta ja elämästä
piirrossarjassa „Fra Lofoten" (1890-91) sekä
maalannut joukon vesivärikuvia, kuten ,,Soria
Morian linna" (12 kuvaa), ,,Fra Jomtruland"
(15 kuvaa), jossa hänen lyyrillisen kaunis
luonnonkuvauksensa edustaa hänen taiteensa korkeinta
saavutusta. Km satukuvissa ilmenee rikas,
itsenäinen mielikuvitus sekä omintakeinen,
hiukan karkeasyinen huumori. F. L.
♦Kittilä. 4,509 as. (1918), Lapin
maatalousseuran kiertävät maamies-, miesten ja naisten
käsityö- ja sepän koulut yhteiset Lapin kihlakunnan
muitten pitäjäin kanssa, piirilääkärin ja
piirieläinlääkärin asuinpaikka, oma
palovakuutus-yhdistys, osuuskassa (v:sta 1912);
teollisuuslaitoksia: Aakenuskosken mylly ja saha (omist.
osuuskunta). — Kirkossa J. G. Hedmanin 1831
maalaama alttaritaulu „Vapahtaja ristillä".
J. A. W.
♦Kitzberg, August (s. 1855), on vielä
kirjoittanut huomattavan 5-näytöksisen
kansankap-paleen „Kauka jumal" (1919), „Mammona"; muita
näytelmiä: „Kosjasöit" (1915), „Lairits" (1919).
V. 1915 alkoivat Km kootut kertomukset
ilmestyä yhteisnimellä „Külajutud".
♦Kiukainen. 4,452 as. (1918), köyhäintalo,
jonka yhteydessä sairaala, yhteinen Euran kanssa,
paloapuyhdistys, Länsi-Suomen osakepankin
konttori, 1 osuuskauppa (v:sta 1916), edistynyt
suoviljelys (Panelian suot); teollisuuslaitoksia:
Panehan turvepehkutehdas. — Kirkossa Felix
Frangin 1904 maalaama alttaritaulu „Kristuksen
kirkastus". J. A. W.
♦Kiuruvesi. 12,010 as. (1918), kansakouluja 15,
köyhäintalo, jonka yhteydessä sairaala,
pääap-teekki (v:sta 1915), kunnaneläinlääkäri,
Pohjoismaiden yhdyspankin konttori, palo- ja
eläinvakuutusyhdistys, 2 osuuskauppaa, 7
osuusmeijeriä, 8 osuuskassaa, puhelinosuuskunta,
puimaosuuskuntia; teollisuuslaitoksia:
Pitkänkosken, Sulkavan, Rytkyn saha ja mylly; kunnassa
1 höyrylaiva (36 rek.-ton. 1916)/ J. A. W.
Kivekäs, Kaarlo Edvard (alkuaan
Backin a n) (s. 1866), suom. sotilas. Tultuaan
ylioppilaaksi ja käytyään läpi Haminan kadettikoulun
spesiaaliluokat suoritti Venäjän upseerien
tykistökoulun oppikurssin, astui Venäjän armeian pal-
velukseen aliluutnanttina 1890, ylennettiin
luutnantiksi 1894, alikapteeniksi 1898, kapteeniksi
1902, everstiluutnantiksi 1905, everstiksi 1910,
kenraalimajuriksi 1916. — Venäjän armeiassa
K- oli ensin vuoristotykistöpatterin komentajana
Turkestanissa, senjälkeen II
ratsukenttätykistö-divisioonan, I vuoristotykistödivisioonan, 113:nnen
kev. kenttätykistöprikaatin y. m. komentajana
sekä jonkun aikaa tykistön tarkastajana. Ottanut
osaa n. 30 eri taisteluun. Erosi huhtik. 1918
Ukrainan armeiasta ja astui kenraalimajurina
elok. 1918 Suomen armeiaan. Ollut
vartiopataljoonan komentajana, sitten rannikkotykistön v. t.
päällikkönä, tykistön tarkastajana; nimitettiin
kesäk. 1919 ylipäällikön esikuntapäälliköksi ollen
samalla edelleen myös tykistön tarkastajana; v.sta
1920 rannikkopuolustuksen päällikkö.
Kivekäs, Konrad Fredrik (alkuansa
Stenbäck) (1847-1918), sanomalehtimies,
kirjailija; yliopp. 1867, fil. kand. 1873. K. toimi
1876-82 opettajana Oulun suomal.
yksityisly-seossa, perusti 1877 ,,Kaiku"-lehden, jota
toimitti 1878-1905 ja jossa ajoi jyrkkää
suomalaiskansallista suuntaa. Ollessaan Oulun kaupungin
köyhäinhoidon*esimiehenä 1894-1901 saattoi siellä,
ensi kerran Suomessa, käytäntöön Elberfeldin
järjestelmän; kustantanut 20-numeroisen sarjan
„Nuorten kirjoja". Julkaisuja: „Suomen sota
1808-09" (1876), „Elberfeldin’ järjestelmä", Yrjö
Washingtonin ja Oliver Cromwellin elämäkerrat
y. m.
♦Kivennapa. 13,344 as. (1919), kansakouluja
18 (1917), eläinlääkäri, oma palo- ja
eläinvakuutusyhdistys, vaivaistalo ja kunnansairaala
rakenteilla, osuuskauppa, jolla 13 myymälää,
osuuskassa; teollisuuslaitoksia: sähkölaitokset
Kirkonkylässä ja Raivolassa. — K:sta Terijoki erosi
omaksi seurakunnaksi 1 p. toukok. 1909.
Kirkossa J. Ahrenbergin 1900 maalaama alttaritaulu
„Ylösnouseminen". Lintulan nunnaluostarin ja
Kuokkalan ven. kirkko paloivat 1916. J. A. W.
♦Kivi, Aleksis. K:n „Kootut teokset",
E. A. Saarimaan ja V. Tarkiaisen julkaisemina,
ilmestyivät 1915-19 sisältäen: I osa
„Kertomuksia", II-III osa „Näytelmiä", IV osa „Runot
ja kirjeet". — Tekeillä olevista Km teosten
erikielisistä käännöksistä on ilmestynyt
toistaiseksi: ruotsinnokset „Natt och dag" (1915,
Arvid Mörnen käännös ja esipuhe), „Förlofningen"
(1916, P. Å. Laurénin käännös), „Lea" (1916,
Laurénin käännös), „Sockenskomakarna" (1917,
Laurénin käännös; näytelty Ruots. teatterissa),
„Sju bröder" (1919, Laurénin käännös) ynnä
eräitä katkelmia (m. m. „Ateneumissa", v. 1901);
tanskaksi Gustav Wiedin kääntämänä „Kihlaus"
(„Det ny Aarhundred", 1912). —
[Kiven-tutki-muksen pääteos on V. Tarkiaisen „Aleksis Kivi,
elämä ja teokset" (1915; 3:s korjattu painos
1916). Sarjan tutkielmia sisältää albumi „Aleksis
Kiven muisto" v:lta 1919.]
♦Kivijärvi. 4,264 as. (1918), kansakouluja 5,
kunnanlääkäri, pääapteekki (v:sta 1917),
piirieläinlääkäri käy Viitasaarelta joka toinen
kuukausi, oma paloapuyhdistys; ammattimaista
varsinkin muikun kalastusta K:n järvestä. —
Kinnula erosi K:stä omaksi khrakunnaksi 1 p.
toukok. 1914. J. A. W.
Kivinen, Ilmari (kirjailijanimi Tiitus)
(s 1883), suom. kirjailija, sanomalehtimies. Km
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
