Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kolmikulmatähtäys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
599
Kolthoff— K o id ori t
rillä. Ennen eli kolttalaisia myös Pohjois- ja
Koillis-Inarissa ja elänee niiden jälkeläisiä
vieläkin tässä pitäjässä. K. tunnustavat
kreik.-kat. uskontoa ja jaetaan poro- ja meri-k:iin.
Ensinmainituilla on verraten suuria porolaumoja,
joita he lumen aikana paimentavat talvikyliensä
ympäristöillä, mutta laskevat keväällä vapauteen;
kesäisin he asuvat tunturi- ja jokijärvien
(Vou-vatusjärvi, lap. Vagattemjaur) rannoilla
kalastajina. Suomen puolella k. ovat
poronvarkauksis-taan huonossa maineessa.
Kuollan k. jakautuvat kielimurteensa
perusteella 2 pääryhmään: Tuloman ja Kuollan
lappalaisiin. Edelliseen ryhmään kuuluvat
Suonikylän, Nuortijärven, Patsjoen, Petsamon ja
Muotkan (Kalasaarennolla) k., jälkimäiseen m. m.
Akkalan 1. Imanteron lappalaiset. Muurmannin
suomalaiset sanovat k:ksi niitäkin Kuollan
lappalaisia, jotka asuvat niemimaan keski- ja
itäosissa. Luterilaisia lappalaisia, jotka asuvat
siellä täällä Muurmannissa, sanotaan joskus myös
k:iksi, mutta tavallisesti heitä venäläisittäin
nimitetään filmaneiksi. J. E. R. (T. I.)
♦Kolthoff, Gustaf I s a k^ järjesti 1893
Tukholman Djurgårdeniin biologisen museon, joka
sisältää kaikki Skandinaavian imettäväiset ja
linnut, n. 3,000 täytettyä kpl., luonnollisessa
ympäristössään ja on vertaistaan vailla
Euroopassa. Järjestänyt myös Turun biologisen
museon. Uudempia julkaisuja: „Djur och blommor".
Kuoli 1913. K. J. V.
Koltsak, Aleksandr Vasiljevits
(1874-1920), ven. sotilas, komensi, ven.
vallankumouksen puhjetessa maalisk. 1917, Mustanmeren
laivastoa, jossa, hänen tahdikkuutensa johdosta,
kumouksen ensi päivät kuluivat ilman julmia
ilkivaltaisuuksia. Väliaikainen hallitus lähetti
hänet sotilaallisissa asioissa Yhdysvaltoihin.
Bolsevikkien päästyä Venäjällä valtaan ilmestyi
K-1918 Siperiaan, jossa hän asettui
vastavallankumouksellisten voimien etunenään. Aluksi hän
oli Ufån „direktoriumin" sotaministerinä.
Syksyllä 1918 K. (niinkuin arvellaan, Englannin ja
Ranskan edustajien toivomuksesta) suoritti
vallankaappauksen: hän hajoitti „direktoriumin" ja
otti vallan omiin käsiinsä nimittäen itseänsä
„Venäjän ylimmäksi hallitusmieheksi"
(verhov-nyj pravitelj Rossii). Hänen
hallituskaupunkina oli Omsk. Soti bolsevikkeja vastaan
syksystä 1918 vaihtelevalla onnella. Hänen armeiansa
kantajoukkona olivat sotavankeina Siperiaan
joutuneet tsekkiläiset ja slovaakit, ja ympärysvallat
kannattivat häntä. Syksystä 1919 ei sotaonni
enää suosinut K:ia: selkäpuolella syttyi
kapinoita ja hänen sotajoukkonsa täytyi peräytyä.
Kun bolsevikit olivat saaneet Omskin haltuunsa,
hajaantui hänen armeiansa.
Vallankumoukselliset vangitsivat K:n Irkutskissa ja ampuivat hänet
7 p. helmik. 1920. A. I-m.
Kolumbuksen muna, vertauskuva siitä, miten
pulmallinen tehtävä on vain neron ratkaistavissa,
vaikka se jälestäpäin näyttää niin
yksinkertaiselta, että kuka hyvänsä sen olisi voinut
suorittaa. Vertauskuva on saatu kaskusta, jossa
kerrotaan, miten Kolumbus puolusti
maantieteellisten Iöytöjensä merkitystä, mutta joka myös
liitetään it. arkkitehtiin Brunelleschiin.
Arkkitehtien kokouksessa (1420) pohdittiin, olisiko
mahdollista asettaa kupoli Firenzen tuomiokir-
kon katolle. Brunelleschi silloin ehdotti, että
se arkkitehti, joka saisi munan seisomaan
päällään marmorilevyllä, rakentaisi kupolin. Toisten
turhaan yritettyä Brunelleschi otti munan ja
napautti sen marmorilevyyn niin, että se pysyi
päällään seisomassa. Toisten huomautukseen,
että siihen hekin olisivat pystyneet, hän
hymyillen vastasi, että he nähtävästi myös
kykenisivät rakentamaan kupolin, jos näkisivät hänen
piirustuksensa.
♦Komendantti, sotilashenkilö, tavallisesti
upseeri, jonka tehtävä on valvoa sotilaallista
järjestystä jollakin paikkakunnalla, asemalla tai
muualla, missä joukkoja tai sotilaallisia laitoksia
sijaitsee. Sodassa on korkeimmissa esikunnissa
n. s. esikunnan-komendantti, joka tällaisena on
esikunnan vartio-osaston päällikkö. W. E. T.
Komennuskunta ks. Komennus, IV Os.
♦Komentaja. Useimpien joukko-osastojen
johtajia sanotaan komentajiksi, esim. pataljoonan,
patteriston, rykmentin ja divisioonan k.;
sitävastoin sanotaan esim. joukkueen, osaston ja
komppanian päällikköä johtajaksi
(komppanian-johtaja). W. E. T.
♦Komento. Jonkun joukko-osaston johtamista
varten käytetään k:oja. K:t jakaantuvat
enimmäkseen kahteen osaan: valmistus- ja
suo-rituskomentoihin. Edelliset lausutaan
venyttäen, jälkimäiset lyhyesti. Esim.: „kivääri
olalle — vie!", jossa „kivääri olalle" on
valmistus- ja „vie" suorituskomento. W. E. T.
Komentovirasto. Liikekannallepanon sattuessa
yhdistetään ne joukot ja muodostelmat, jotka
eivät lähde rintamalle, erikoisiksi ryhmiksi, jotka
tulevat määrättyjen k:ojen alaisiksi. Tällaisia
k:oja perustetaan entisille joukkojen
sijoituspaikoille j. n. e., ja niiden huoleksi jää
joukkojen kouluutus, varustus j. n. e. W. E. T.
Kommasiinit (mlat. commacini), vanhain
roo-mal. kollegiumien ja bysanttilaisia
perintätapoja jatkavan rakennusammattikunnan
mes-tarijäsenet (magistri commacini), myös
ammattikunta kokonaisuudessaan. K.-nimi esiintyy
keskiajalla ensikerran lombardilaiskuninkaiden
Rotarin ja Luitbrandin laeissa (643 ja 742), joissa
k:n etuoikeudet, velvollisuudet, tariffit y. m.
tarkemmin määritellään. Jäsenet olivat aluksi
vain roomalaisia, myöhemmin otettiin
ammattikuntaan Iombardejakin. K:n jäljet idän
rakennustaiteen levittäjinä länsimaihin näkyvät ei
yksin Italiassa vaan v:n 1000 jälkeen Alppien
pohjoispuolellakin Reinin maakunnissa,
Bur-gundissa ja Normandiassa saakka, jonne
lombar-dilaisia k:eja näkyy kutsutun kirkkoja
rakentamaan. Tyylillisesti ja sommittelultaan nämä
erosivat tähän asti pystytetyistä ja tulivat siten
olemaan kotimaistenkin taiteilijain malleina.
Osaltaan k:n esiintyminen lienee vaikuttanut
maallikkoammattikuntain syntymiseen 1100-luvun
loppupuolella (vrt. Ammattikunta, I Os.).
Kommensalismi (lat. con — yhdessä, ja rrnnsa
= pöytä) ks. Pöytätoveruus, VII Os.
ja C o m m e n s a 1 i s m i, I Os.
♦Kommodori. Arvomerkkinä on k: 11a Suomen
laivastossa yksi 41/2 cm leveä kultakaluuna
kummassakin hihassa 8-10 cm hihansuun yläpuolella.
Komorit, saariryhmä Afrikan mantereen ja
Pohjois-Madagaskarin välillä. Saaristoon kuuluu
4 suurempaa saarta: Suuri C o m o r o (Anga-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
