Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konginkangas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Komm s—Kordelin
608
lykseen, sillä se on yleensä ympäröiviä maita
korkeammalla ja siitä laskee vesiä sekä länteen
Saimaan kanavaan että itään Suokumajokeen,
joka kuuluu Vuoksen vesistöön. Suon reunoilla
onkin 20-30 ha viljelyksiä ja keskellä
valtion omistamia laajoja luonnonniittyaloja.
Tutkittiin suoviljelvsyhdistyksen toimesta 1908,
jolloin syväkairaukset osoittivat, että
turvekerroksen paksuus keskiosissa cli 3,g-5,5 m ja reunoilla
1-2 m ja että turvekerroksien alla oli
hiekan-sekaista savea, paikoitellen hiekkaa. K.J. V.
*Konnus. Kanavan kautta kulki 3,528 alusta
1916; sen ynnä Taipaleen kanavan menot sam.
v. 14,434 mk. ja tulot 85,206 mk. — K:n vanha
kanava on valtion kustannuksella laitettu
kuntoon tukkien kuljetusta varten nippulautoissa.
Työt aloitettiin maalisk. 1917 ja lopetettiin
lokak. sam. v. Kustannukset nousivat Smkraan
619,899:89. Veden svvvvs tukinuittokanavassa
P •
on matalanveden aikana 2,40 m, sulun välin
leveys 7 m, sen käyttöpituus 125 m. K. J. V.
Konstantaani on vasken (60%) ja nikkelin
(40%) seos, lejeerinki, jota käytetään
tieteellisissä kojeissa, esim. termoelementissä, lankoina.
♦Konstantiuos XII, Kreikan kuningas, hallitsi
v:sta 1913. Kruununprinssinä K. johti Kreikan
armeiaa Balkaninsodissa 1912-13. Suurvaltain
sodan sytyttyä hän koetti pysyttää Kreikkaa
puolueettomana, mutta joutui tämän johdosta
ristiriitaan maansa vaikutusvaltaisimman
valtiomiehen, Venizeloksen kanssa ja ympärysvaltain
vihoihin, niin että hänen täytyi niiden
painostuksesta kesäk. 1917 luopua kruunustaan.
Venizeloksen kukistuttua syksyllä 1920 K-
kansanäänestyksellä jouluk. kutsuttiin takaisin
valtaistuimelle.
Kontaktimenettely ks. Rikkihappo, VIII
Os. p. 38.
♦Kontiolahti. Pielisensuun erottua eri kunnaksi
pinta-ala 801,3 km2, 7,399 as. (1919),
kansakouluja 11 (1917), köyhäintalo ja lastenkoti, oma
paloapuyhdistys (v:sta 1912), 4 osuusmeijeriä,
3 osuuskassaa; kotiteollisuutena valmistetaan
rekiä, kärryjä, veneitä, vaskiastioita;
ammattikalastusta Höytiäisestä; Km ja Jakokosken
asemat, Lehmon pysäkki. — K:sta erosi
Pielisen-suun kylä, johon Utran tehdasseurakunta
kuului, omaksi seurakunnaksi (sen. päät. 8 p. lokak.
1912) ja sai oman kirkkoherransa 1 p. toukok.
1916, samoin Joensuun kaupunki (sen. päät. 9 p. |
lokak. 1912, mikä toteutui 1 p. toukok. 1918).
J. A W.
Kontrollimanometri on tavallista tarkemmin
tehty Bourdon-manometri (ks. Manometri,
VI Ös.), jossa on kaksi toisistaan riippumatonta
joustoputkea osoittimineen ja asteikkoineen. Sitä
käytetään toisten manometrien tarkistamiseen,
höyrykattilani tarkastukseen y. m. Asetuksen
mukaan täytyy kaikissa höyrykattiloissa olla
erikoinen k.-hana laippoineen, johon k. helposti
voidaan kiinnittää. P-o P-o.
♦Konventti, luostarin äänivaltaisten jäsenten
kokous johtajan (priorin) tai (naisluostarissa)
johtajattaren (abbedissan) valitsemista varten;
myös hengellisen yhdyskunnan asuin- tai
kokous-rakennus. E. K-a.
Kooppi (engl. cop), kehruut. K.-nimellä
tunnetaan selfaktorilla ja muulikoneella paljaalle
värt-tinävarrelle kehrättyjä puoloja. K:t vedetään pois
värttinältä ja niiden sisus jää tyhjäksi reiäksi.
Tällaiset k:t, joiden sisässä ei ole pilliä tai
puista pohjaa, ovat keveytensä takia mukavia
kauppatavaraksi. Kudelankana ne voidaan
asettaa suorastaan syöstävän karaan ja kutoa.
E. J. S.
♦Koponen, Fredrik Albin, kuoli 1917.
♦Kopp, Georg, kuoli 1914.
Kopsi, sama kuin kooppi, ks. t. Täyd.
Koraalialkusoitto, koraalia valmistava ja
enim-miten myös vastaavan koraalin aiheisiin
perustuva urkusävellys. Laajuudeltaan ja
muodostukseltaan k:t ovat mitä erilaisimpia.
Mestarillisia ovat Bachin k:t, joissa säveltäjä on
yksinkertaisin piirtein pyrkinyt kuvailemaan
laulettavan virren runollista sisällystä. /. K.
Koranyi, Frigyes [koränji fridjäs]
(1828-1913), unk. lääkäri, v:sta 1866 sisätautien hoidon
professorina Budapestin yliopistossa, aateloitiin
1884, nimitettiin ylähuoneen jäseneksi 1891.
Julkaissut suuren joukon tutkimuksia
sisätautiopin alalta, enimmäkseen unkarin kielellä;
saksan kielellä ilmestyneistä mainittakoon: „Der
Milzbrand" (1896)," „Die Rotzkrankheit" (1896),
„Zoonosen" (1897), „Die Lungenschwindsucht in
Ungarn" (1897), „Die Krankheiten der Lunge"
(1897). K. järjesti lääketieteen opetuksen
Unkarissa aivan uudelle kannalle.
Kordelin [-i’n], Alfred (1868-1917), suom.
suurliikemies ja suurlahjoittaja, syntyisin
Raumalta köyhästä merimieskodista. Käytyään
pari vuotta alempaa kansakoulua joutui K. jo
nuorena huolehtimaan toimeentulostaan. Aluksi
hän kulki muutaman kaupustelevan sokean ukon
opastajana pitkin Länsi-Suomea, yritti sitten
merimieheksi ja oli jonkun aikaa puusepän opissa.
Kun tämäkään ammatti ei häntä miellyttänyt,
avasi hän pienen sekatavarakaupan Raumalla.
Liike menestvi niin, että hän voi avata haara-
_ ■ _ 7
kaupat Eurassa, Taipaleessa ja Säkylässä.
Houkutellakseen entistä enemmän ostajia hän alkoi
kustantaa n. s. kellokirjoja, suuria
romaanijul-kaisuja, m. m. „Monte Criston kreivi" ja „Kolme
muskettisoturia", joiden tilaajille annettiin
lahjaksi taskukelloja. Uusi yritys ei taloudellisesti
kumminkaan onnistunut: nuori kauppias
pelastui uhkaavasta vararikosta vain saamansa
akordin avulla. Hän jätti liikkeensä Raumalla
ja siirtyi muualle ostellen aluksi useita
vararikkoon joutuneita kangaskauppoja, m. m.
Tampereella, jossa hän osti vielä Suomen
trikootehtaan ja Zimmerin turkiskaupan. Niitä hän ei
kuitenkaan varsin kauan itse pitänyt, vaan
luovutti ne muille sijoittaen saamansa varat
uusiin suurempiin yrityksiin, m. m. maatiloihin.
Niinpä hän osti aluksi Ihantalan hovin lähellä
Viipuria sekä 1903 suuren Mommilan
allodisäte-rin (ks. t. VI Os.), jonne asettui vakinaisesti
asumaan. Sieltä käsin hän yhä laajensi liikettään,
ostaen m. m. Koskensaaren tehdas o.-y:n
naula-tehtaan 1905, Jokioisten kartanon
tehdaslaitoksineen (Jokkis Gods A. B.) sekä sen
sisaruskar-tanon Kartanonkylän 1907, Rauman
rautalai-vat 1917 (muodostaen niitä varten nimellisen
osakeyhtiön O.-y. Tonnage a.-b.), Reposaaren
höyrysaha o.-y:n sekä joukon maatiloja. Lisäksi
hän oli perustamassa Suomen
hienonahkateh-dasta ja Sateensuoja- ja keppitehdasta
Tampereella. Maatiloihinsa hän uhrasi suuria summia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
