Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kronstatti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
039
K uiva niemi—Kultaranta
640
(1918). — Kirkossa J. Hedmanin maalaama
alttaritaulu „Kristus ristillä" (vista 1831). J. A. W.
♦Kuivaniemi. 2,318 as. (1918), osuusmeijeri,
osuuskauppa, K:n mylly- ja sahaosuuskunta. —
Itsenäiseksi khrakunnaksi 1918. J. A. W.
Kuivatusviemäri ks. Ojitus, VI Os.
Kukkaiskello. Eräiden kasvien kukat
avautuvat ja sulkeutuvat useampia kertoja
kukkimis-ajan kestäessä ja nämä aukeamiset ja
sulkeutumiset tapahtuvat määrättyinä
vuorokaudenaikoina. Tämän ilmiön perustalla Linne järjesti
„kukkaiskellon". Siten Linnén mukaan
Trago-pogon pratense Upsalan seudulla avautuu klo
3-5 a. p., Taraxacum officinale klo 5-6 a. p.,
Nymphcoa alba klo 5 a. p. j. n. e. Ensinmainitun
kukat sulkeutuvat klo 9-10 a. p., Nymphæa
klo 5 ip. Eri paikoissa nämä ajat vaihtelevat.
Kukkarokivi, iso siirtolohkare Maarian
pitäjässä Ruissalon lounaiskärjen edustalla, Airiston
selän pohjoisrannalla, tunnettu
jättiläistarustos-tamme. Kivi on 27 m pitkä ja kohoaa 17 m:n
korkeuteen vedenpinnasta sekä ulottuu 3,5 m sen
alle. Sen sivuista on lohjennut suuria kappaleita,
jotka kiven ympärillä pistävät näkyviin vedestä.
K- on hienorakeista harmaata graniittia, eikä
liene kovin kaukaa peräisin, sillä samanlaista
emäkalliota on paikkakunnalla. K. J. V.
Kukonaskel, eräs hevosten takaraajoissa
ilmenevä virhe, joka osoittautuu siinä, että hevonen
äkkiä koukistaa takajalkansa ja nykäisee sen
korkealle laskeakseen sen jälleen maahan.
Nykäiseminen tapahtuu itsetiedottomasti. Taudin syyt
ovat vielä hämärät. Todenmukaisesti se on
seurauksena osaksi häiriöistä selkäytimessä osaksi
perifeerihermoissa. W. C:n.
♦Kullaa. 2,724 as. (1918), paloapuyhdistys
yhteinen Ulvilan y. m. kuntain kanssa,
osuuskauppa, säästöpankki (avattu 1916). — Kirkossa
tuntemattoman tekemä alttaritaulu „Kristus
ristillä" (1700-luvun lopulta).
Kulosaari ks. Palosaari, VII Os.
Kulsiala, entinen hallintopitäjä (mainittu 1405),
joka käsitti Längelmäen, Tyrvännön ja osan
Pälkäneestä; esiintyy vanhempina aikoina myös
Tyrvännön kappelin nimenä. K. G.
Kultaranta (vanhempi ruots. kirjoitustapa K u
1-t e r a n d a, myöhemmin G u 1 1 r a n d a), kartano
Naantalin maaseurakunnassa, Luonnonmaan
saarella, Turun-Naantalin laivareitin varrella.
Käsitti alkujaan kaksi tilaa: Ylitalon (rälssitila) ja
Alitalon (verotila). Tilan ensimäisenä haltijana
mainitaan 1457 eräs Nils Smed, joka silloin
myi sen Naantalin luostarille. Joutui vaihdon
kautta 1569 Herman Persson Flemingin leskelle
Gertrud Haakonintytär Handille (Louhisaaresta).
Sittemmin mainitaan K:n omistajina hänen
poikansa Lars Fleming (1593) ja tämän poika Klas
Fleming (1618). — Viime aikoina on kartano
usein vaihtanut omistajaa, kunnes sen
maanviljelysneuvos Alfred Kordelin osti 1906.
Nykyjään muodostaa K:n oikeastaan kolme tilaa:
Koivisto, Metsäjärvi ja Alitalo, yhteensä 48,3- ha,
0,608 manttaalia. — Maanviljelysneuvos
Kordelin rakennutti Lars Sonckin piirustusten mukaan
vastapäätä Naantalin kaupunkia salmen toiselle
rannalle korkealle kalliolle harmaasta graniitista
palatsimaisen huvilan, joka valmistui 1916. Se
on 2-kerroksinen, kuparikattoinen tornilla
varustettu ja sisältää toistakymmentä huonetta. Ym-
päröivät suurenmoiset puutarhataitteet ovat
puutarha-arkkitehti Paul Olssonin sommittele-
Kultaranuan huvila.
mat. Rakennuksen perustana oleva kallio on
osaksi laitettu pengermiksi, joista ylimmälle
on pystytetty E. Saarnion pronssinen
„merikotka". Idän puolella on pieni graniittimuurien
ympäröimä huvipuutarha, johon on asetettu
F. Nylundin „Aatami ja Eeva". Eräällä
vuoren-pengermällä on aistikas kivipaviljonki.
Suurenmoiset porraslaitteet ja kiemurtelevat tiet
johtavat päärakennukselle. Kallion alla on
puutarhan suurin nähtävyys, ruusutarha, jota
ympäröivät kuusiaidat ja jonka päättää
doorilais-tyylinen, arkkitehtien Palmqvistin ja Sjöströmin
piirustusten mukaan rakennettu pergola. Tämän
edustalla on kuvanveistäjä Aaltosen
muovailema maanviljelysneuvos Kordelinin pronssinen
rintakuva. Ruusutarhan keskellä on suihkukaivo,
samoin sen sisäänkäytävän edustalla,
kuvanveistäjä F. Nylundin suunnittelemat. Sitäpaitsi
on puutarhassa kahdeksankulmainen
kukkatarha, pyramiditammien ja pensasaitojen
reunustamia teitä sekä eteläpäässä huvimaja, jonka
edustalla on kukkaistutuksia. Useat
puutarhaan asetetut puutarhakalustoryhmät on
sommitellut taiteilija Harry Röneholm.
Koriste-puutarhan vieressä on iso hedelmä- ja
keittiö-puutarha sekä kasvihuoneryhmä, käsittävä
kes-kushallin ja 5 sivurakennusta, viiniköynnös-,
persikka-, kurkku- ja melonihuoneineen.
Puutarhatyöt aloitettiin 1915 eivätkä ole vielä
(1921) lopullisesti valmistuneet. Kustannukset
nousevat n. 2 milj. mk:aan. — Kordelinin
testamentissa 3 p. huhtik. 1917 määrättiin
päärakennus omistajan kuoltua pieneksi museoksi, johon
oli tarkoitus koota antiikkiset esineet ja
arvokkaimmat taulut Mommilan ja Jokioisten
kartanoista. Huvilaa ei kuitenkaan katsottu
voitavan tähän tarkoitukseen käyttää, jonka vuoksi
kuolinpesän selvitysmiehet päättivät lahjoittaa
sen jollekin testamentin tarkoituksia vastaavalle
laitokselle. Näin sai sen Turun yliopistoseura,
joka suunnitteli huvilaa Turun yliopiston
eläin-ja kasvitieteelliseksi» kesäasemaksi. Kun
huvilan käyttö tähän tarkoitukseen on osoittautunut
hankalaksi, on yliopistoseura kuolinpesän
selvitysmiesten suostumuksella ryhtynyt valtion
kanssa neuvotteluihin K:n vaihtamisesta
erinäisiin valtion omistamiin maa-alueisiin Turun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
