- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
673-674

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laitila ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

673

Laitila—Lainpa

674

nen ja työskentelee osastoina, joihin kuluinkin
kuuluu yksi vanhempi ja yksi nuorempi jäsen.
Lakiehdotukset valmistelee osasto vanhemman
jäsenen johdolla. Kun ehdotus 011 valmistunut,
011 osaston siitä ilmoitettava valtioneuvostolle,
joka, jos katsoo tarpeelliseksi, asettaa asiaa
edelleen käsittelemään komitean, jossa osaston
vanhempi jäsen toimii puheenjohtajana ja nuorempi
sihteerinä ja jonka ehdotuksen perusteella osasto
valmistaa lakiehdotuksen lopulliseen muotoon;
muussa tapauksessa saattaa osasto asian
päätökseen ilman komiteakäsittelyä. Tarpeen
vaatiessa määrää valtioneuvosto, että jonkin asian
valmistelemisessa 011 oleva osallisena useampia
jäseniä kuin kaksi. L:ssa oli 1920 viisi
osastoa, joista neljäs asetettiin 1919 eräänlaisten
kunnallisten asiain valmistamista ja viides 1920
sosiaalista lainsäädäntöä varten. K. K-a.

♦Laitila. 9,018 as. (1918); Ahlqvistin
sähkölaitos ja -mylly.

Laivakone, suunnanvaihtolaitteella varustettu
pystyhöyrykone; suuremmissa on aina
lauhdut-taja siihen kuuluvine ilma- y. m. pumppuineen.

Laivanseivitys ks. Suori ini nen ja Tu 1 I
i-sel vitt ely, IX Os.

Lakikuola, hevosen suun limakalvossa
toisinaan ilmenevä turpoutuminen, joka osoittautuu
siten, että varsinkin suun laen limakalvo ulottuu
etuhampaiden kulumapinnan tasalle. W. C:n.

Lakipiste, sotkuulan radan korkein piste.

Laktamit ovat aromaattisten
orthoamiino-happojen sisäisiä anhydrideja. Jos esim.
ortho-amiinomantelihaposta

r H /CH(OH).COOH_ r m /CH(OH)\rn ,
64 \NH2 — ’4 \NH /LU"t"

HoO poistuu vettä, saadaan vastaavana
lakta-mina dioksyindoli. Jos taasen
orthoamiinobent-soylimuurahaishaposta poistuu vettä siten, että
amiinoryhmän kaksi vetyatomia yhtyy
kar-boksyliryhmän toiseen happiatomiin

C6H4V/CN°)C.0H+H20

/CO-COOH
l«m4 \NH,

niin saadaan sisäinen anhydridi laktiimi, mikä
tässä tapauksessa on isatiini. Muuten on vielä
toistaiseksi tuntematonta, miksi toisissa
tapauksissa saadaan laktami ja toisissa laktiimi.

E. S. T.

Laktidi ks. L a k t o n i t, Täyd.

Laktiimit ks. Laktamit, Täyd.

Laktodensimetri on uppovaaka I. areometri,
millä niitataan maidon ominaispaino. L. eroaa
tavallisesta areometristä, minkä asteikosta
tutkittavan nesteen ominaispaino suoraan voidaan
lukea, siinä, että se, ollen erikoisesti maitoa
varten konstruoitu, ilmaisee vain n. s. 1.-asteen.
Jos esim. I:n asteikosta luetaan 31 astetta, niin
saadaan maidon todellinen ominaispaino, mikä
vaihtelee verraten ahtaissa rajoissa, lisäämällä
mainitun luvun eteen l,o, siis on maidon
ominaispaino 1,031. Näin ollen luetaan l:n asteikosta
vain ominaispainon kolmas ja neljäs desimaali.

E. S. T.

Laktonit. Alifaattiset oksyhapot, joissa paitsi
karboksyliä (COOH) on myös hydroksyliryhmä
.(OH), voivat riippuen hydroksyliryhmän asemasta
karboksyliin nähden muodostaa usean laatuisia
sisäisiä anhydrideja, joihin laktonitkin yhtenä
muotona kuuluvat. Jos hydroksyliryhmä on

Täyd. 22. Painettu 17/s 21.

karboksylin viereisessä hiiliatomissa, sus
«-asemassa, kuten esim. maitohapossa, CH3 • CH(OH) •
COOH, niin saadaan vettä poistamalla, jolloin
kaksi happomolekyliä yhtyy keskenään, laktidi,

CH3 • CH

O—CO

CO —O

ch.ch3,i

inikä siis oikeastaan on kaksinkertainen
esteri-anhydridi. Hydroksyliryhmän ollessa
karboksy-listä laskien toisessa hiiliatomissa, ^-asemassa,
aiheuttaa yhden vesimolekylin poistaminen sen,
että happo muuttuu tyydyttämättömäksi.
Niinpä /3-oksyvoihappo muuttuu vettä
poistavien aineiden vaikutuksesta krotonihaooksi:

CH3 - CH(OH) • CH2 • COOH = CH3 . CH : CH .
COOH -f- H20, kun taasen y- ja ^-oksyhapot, mitkä
sangen helposti luovuttavat vettä, muodostavat
l:eja siten, että saman molekylin
hydroksyliryhmän vety ja karboksylin OH-ryhmä yhtyvät;
esim. y-voihaposta saadaan y-butyro-laktoni

CH2(OH) . CH2 • CH, • COOH - CHa - CH., . CH2

CO

O

L. ovat neutraalisia, enimmäkseen nestemäisiä,
aromaattisen hajuisia aineita, jotka liukenevat
veteen, alkoholiin ja eetteriin. Emäksien kanssa
ne muodostavat vastaavien oksyhappojen
suoloja. E. S. T.

♦Lallukka, Juho, kuoli 1913.

♦Lamennais, HuguesFélicité Robert
de. Suomeksi on ilmestynyt: L. Rosendal,
,,L., erään katolisen papin elämänkehitys" (1919).

Lain m ascii [-as], Heinrich (1853-1920),,
itäv. oikeusoppinut ja politikko, v:sta 1889
professorina Wienissä. L. tuli herrainhuoneen
jäseneksi 1899, Haagin kansainvälisen
välitys-tuomioistuimen jäseneksi 1900, oli yksi
Itävallan valtuutettuja Haagin rauhankonferenssissa
ja välitystuomioistuimen jäsenenä Venezuelan
kysymyksessä (1903-04) sekä
välitystuomioistuimen puheenjohtajana Maskatin kysymyksessä.
Sen johdosta että L. oli Saksan liiton vastustaja,
nimitti keisari Kaarle hänet lokak. 1918
minis-teripresidentiksi, mutta L. ei voinut pelastaa
asemaa. Teoksia: „Das Recht der Auslieferung
wegen politischer Verbrechen" (1884),
„Auslieferungspflicht und Asylrecht" (1887),
„Grund-riss des Strafrechts" (1899). f. F.

♦Lammi. 7,155 as. (1918). Kirkon sisustus
ja katto paloivat kapinan aikana 1918,
valmistuivat uusittuina 1920. Alttaritaulun tilalla on
puuhun veistetty ristiinnaulitun kuva ja
surevat ristin juurella. Tämän alapuolella on
keskiaikaiseen tapaan alttarikaappi puuveistoksineen,
joista keskimäinen esittää ehtoollista, sivuilla
olevien aiheet ovat „Golgatan tiellä" ja
„Hautaan laskeminen". Saarnastuoli on rakennettu
barokkityylin tapaan ja koristettu 4 apostolin
veistokuvilla. Kaikki veistokset on suorittanut
J. Friedl arkkit. Usko Nyströmin suunnittelun
mukaan. K. J. V.

Lainpa, Sven (1839-1914), ruots.
hyönteistutkija, Ruotsin maanviljelysakatemian
käytännöllinen entomologi 1887 ja sittemmin valtion
entomologisen laitoksen professori ja johtaja
1897-1909; „Entomologisk tidskrift" nimisen
aikakauslehden ja „Uppsatser i praktisk entomo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0347.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free