Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Lucander ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
717
Lucander—Luistinsuureet
718
use of life" (1894) sekä ,,On peace and
hap-piness", joka on ilmestynyt suomeksi („Rauha
ja onnellisuus", 1918). L. kuoli 1913.
Lucander, Alfred (s. 1862), suom. sotilas,
kävi Suomen kadettikoulun ja saavutti 1888
luutnantin arvon Venäjän armeiassa; kuului
Suomen rakuunarykmenttiin, josta siirrettiin
lakkautuspalkalle; nimitettiin suurlakon jälkeen
1905 Viipurin poliisimestariksi; sai eron Venäjän
armeiasta everstin arvolla 1911. Vapaussodan
aikana L. toimi Helsingin kaupungin
poliisimestarina huhtikuusta kesäkuuhun 1918; toimi
sodan jälkeen sotakoulujen tarkastajan
kansliapäällikkönä ja nimitettiin syksyllä 1919 Suomen
kadettikoulun johtajaksi, mistä toimesta erosi
1920.
Ludendorff Erich (s. 1865), saks.
sotapäällikkö; tuli upseeriksi 1882, 1908 operàt-
sioniosaston
päälliköksi yleisesikuntaan, 1911
everstiksi, 1914
kenraalimajuriksi ja brigadin
päälliköksi. L.
kunnostautui heti suurvaltain
sodan alettua Lüttichin
valloituksessa;
nimitettiin elok. 1914
Hinden-burgin esikuntapäälliköksi Itä-Preussiin, missä
suunnitteli Tannenbergin
taistelun, tuli marrask.
sam. v.
kenraaliluutnantiksi ja pysyi edelleen
Hindenburgin
apulaisena. Kun Hindenburg
elok. 1916 tuli
yleisesikunnan päälliköksi,
ylennettiin L. jalkaväenkenraaliksi ja ensimäiseksi
päämajoitusmestariksi; erosi tästä toimesta lokak.
1918. Lilla on suuri osuus Hindenburgin
saavuttamassa menestyksessä Saksan armeian
voittojen suunnittelijana ja valloitettujen
maakuntain hallinnon järjestäjänä. Julkaissut: „Meine
Kriegserinnerungen" (1919, myös suom.),
„Entgegnung auf das amtliche Weissbuch.
Vorgeschichte des Waffenstillstands" (1919),
„Urkunden der obersten Heeresleitung über ihre
Tätigkeit 1916-18" (1920). [Spickernagel, ,,L.", Buat,
„L."]
♦Ludwich, Arthur, kuoli 1920.
Ludwig f-vih], Hubert (1852-1913), saks.
eläintieteilijä, v:sta 1887 eläintieteen ja
vertailevan anatomian professorina Bonnissa. L. on
pääasiallisesti tutkinut piikkinahkaisten
morfologiaa ja toimittanut näitä koskevia osia Bronnin
suurteoksessa „Klassen und Ordnungen des
Tierreichs". Muista teoksista mainittakoon:
„Über die Eibildung im Tierreich" (1874),
„Morphologische Studien an Echinodermen"
(1877-82), selonteko amer.
Albatross-retkikun-nan syvänmeren merimakkaroista ja
meritäh-distä (1894 ja 1905), tutkimus Välimeren
meri-tähdistä julkaisusarjassa ,,Fauna und Flora des
Golfs von Neapel" (1897), merimakkaroita,
käärmetähtiä ja merlliljoja käsittävät osat
julkaisussa „Ergebnisse der Hamburger
Magalhaen-sischen Sammelreise" (1898-99), „Arktische
Seesterne und Holothurien" (1900), „Die Seesterne
der antarktischen Expedition der Belgica" (1903)
E. I,udendorff.
sekä 3:s painos Leunis’n teosta „Svnopsis der
Zoologie" (1886). K.J. V.
Lugné-Poë [lynjèpö’], Aurélien Marie
(s. 1870), ransk. näyttelijä, teatteriarvostelija
ja teatterinjohtaja, perusti 1894 „L’Oeuvre"
nimisen näyttämön, jonka ohjelmana oli esittää
Ranskassa nuorien kotimaisten kirjailijoiden sekä
ulkomaalaisten (kuten Hauptmannin, Ibsenin,
Maeterlinckin ja d’Annunzion) draamoja. L.
on seurueineen tehnyt useita matkoja
ulkomaille.
Luha ks. K u t o m a t e o 11 i s u u s, V Os. p.
144, rivi 37 ylh.
♦Luhanka. 2,228 as. (1918). Kirkon vanhan
alttaritaulun „Ehtoollisen asettaminen"
maalannut G. F. Blom 1846, uuden „Jeesus seisoo
ovella ja kolkuttaa" Selinda Danielson 1906.
K. J. V.
Luiga, Georg Eduard (s. 1866), vir.
kirjailija, sanomalehtimies ja yhteiskunnallinen
toimihenkilö. Toimi nuoruudessaan
kansakoulunopettajana kotimaassaan, sittemmin 10 v.
vir. siirtoloissa Volgan varrella ja Siperiassa,
josta 1901 palasi työskentelemään
sanomalehti-miehenä Tallinnassa. „Päevaleht" lehden
päätoimittaja v:sta 1908, Tallinnan
kaupunginvaltuuston jäsen 8 v., huhtikuusta 1919 Viron
Helsingissä olevan lähetystön sanomalehtiattasea.
Paitsi artikkeleita eri sanomalehdissä julkaissut:
„Laulud" (1888), „Uued laulud" (1901), „Omad
vitsad" (1900), „Vägivalla maal" (1913). L. V.
Luistinsuureet. Höyrykoneopissa
epäkeskei-syyttä (r), ennätyskulmaa (ö), tulopuolen peittoa
(e), menopuolen peittoa (i) ja suoranaista
ennätystä (v) nimitetään l:ksi. —
Mäntähöyryko-neissa käytetty luisti (ks. t. V Os.) saa
tavallisesti liikkeensä epäkeskosta. Luistin
iskun-pituus riippuu epäkeskon epäkeskeisyydestä, ja
luistin liike mäntään nähden siitä kulmasta,
minkä epäkesko ja kampi keskenään
muodostavat. Silinterin täytösmäärä samoinkuin
puris-tusmääräkin riippuvat vuorostaan luistin
peitto-pintojen leveydestä. Jos luisti asetetaan
keski-asentoonsa, niin ulottuvat sen peittopinnat
höyrysolan suun yli. Höyryn tulopuolella
(tavallisesti luistin ulkopuoli) olevaa peittopinnan
osaa nimitetään tulopuolen peitoksi,
menopuolella olevaa menopuolen
peitoksi. Luistin liikkeessä on vielä tärkeätä,
että se laskee höyryä silinteriin hieman
aikaisemmin, kuin mäntä on ehtinyt iskunsa päähän.
Sitä aukon leveyttä, minkä luisti tällöin on
aukaissut, sanotaan suoranaiseksi
ennätykseksi. L:sta ovat koneen täytösmäärä
I. paisunta, samoin puristus, meno ja tulo
toisistaan riippuvaisia siten, että jos jokin näistä
muutetaan, muuttuvat toisetkin. Näin ollen
voidaan ne esittää varsin hyvin piirroksella.
Merkitköön: r epä keskeisyyttä,
ennätyskulmaa (se kulma minkä epäkeskon
ja kammen välinen kulma on suurempi tai
pienempi kuin 90°), e ja i tulo- ja
menopuolen peittoa ja v suoranaista
ennätystä. Kuva 1 esittää Zeunerin, kuva 2
Müllerin luistipiirrosta, joiden avulla voidaan aivan
mukavasti määrätä luistinsuureet, kun
täytösmäärä (Pa), puristus (Pn) ja höyryn n. s.
ennakkotulo (ET) ovat ensin määrätyt tai
valitut. Zeunerin piirros tehdään seuraavasti: ensin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
