Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maataloustuottajain ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
763
Maatiaislainmas—Magneeto-sytytys
764
Maatiaislainmas ks. Lammas, V Os.
Maaväki, sot., tarkoittaa maasotavoimaa
erotukseksi merisotavoimasta, meriväestä.
Maeellum [-e’-] (lat.), keisarivallan aikainen
roomalainen, nykyaikaista kauppahallia
vastaava rakenne, jonka tyypillinen pohja oli
muurien sulkema, useimmiten suorakaiteenmuotoinen
avoin paikka, jota sisäpuolitse ympäröivät
pylväskäytävät ja näiden perällä oli muuria vastaan
puoteja. Keskustassa oli kaivo tai allas, jota
usein kattoi pieni, pyöreä, kupukattoinen
suo-jusrakenne (tholus). Sommitus saattaa jonkin
verran vaihdella; niinpä muutamissa esimerkeissä
(Pompeji) paikan suojelusjumaluudellakin oli
pyhättönsä. U-o N.
♦Mach, Ernst, kuoli 1916.
♦Machiavelli, Niccolo di Bernardo
d e i. M:n kuuluisa teos „Ruhtinas" ilmestyi
1918 suomeksi.
Mackensen [makdnsdn], August von (s.
1849), saks. sotapäällikkö; tuli aktiiviupseeriksi
1871, kenraaliluutnantiksi 1903,
ratsuväenken-raaliksi ja 17:nnen armeiakunnan päälliköksi
1908. Marrask. 1914 hän 9:nnen armeian
päällikkönä Puolassa sai Kutnon, Lodzin ja Lovviczin
voitot, tuli 1915 kenraalisotamarsalkaksi, johti
sam. v. läpimurtautumista Gorlice-Tarnowin
kohdalla ja sotaliikkeitä Serbiaa vastaan, 1916
Romaaniaa vastaan taistelevia saks.-bulg.
joukkoja. Järjestäessään aselevon solmiamisen
jälkeen saks. joukkojen paluuta Balkanin
niemimaalta M. jouluk. 1918 pidätettiin Unkarissa
tämän maan silloisen hallituksen toimesta ja
luovutettiin ympärysvaltain käsiin. Oltuaan
kovassa vankeudessa ensin Unkarissa ja sitten
Saloniki’ssa M. v:n 1919 lopulla sai palata
Saksaan.
♦Madetoja, Leevi. Uudempia sävellyksiä:
kaksi sinfoniaa, I ja II, joissa varsinkin
laula-vain, lyyrillisenluonteisten kohtain herkkä
runollisuus usein kohoaa harvinaiseen
vaikuttavuuteen, sinfoninen runoelma „Kullervo",
viulusonaatti, useita kantaatteja ja muita
orkesteri-kuoroja (promotsionikantaatti 1914, „Elomme
päivät" sekakuorolle, „Sammon ryöstö", „Aslak
Smaukka" mieskuorolle, „Marian murhe"
naiskuorolle, y. m.), yksinlauluja ja pienempiä
säes-tyksettömiä seka- ja mieskuorosävellyksiä. V:sta
1918 M. nauttii valtion vakinaista
taiteilija-apurahaa; v:sta 1919 Helsingin musiikkiopiston
johtoneuvoston jäsen.
Madia, kasvisuku mykerökukkaisten heimossa.
Chilessä kasvavan M. sativa lajin hedelmistä
puserretaan rasvaista mietoa Öljyä, m.-öljyä, jota
käytetään oliiviöljyn tapaan ruuanlaitossa ja
tekn. tarkoituksiin. J. A. W.
♦Madrid. 652,157 as. (1918).
♦Maeterlinck, Maurice. Uudempia teoksia:
„Les débris de la guerre" (1916), „L’hote
in-connu" (1919), „Les sentiers dans la montagne"
(1919). Suomennoksina ovat ilmestyneet:
„Kuolema", „Köyhäin aarteet", „Viisaus ja kohtalo"
(1919), „Sininen lintu" (1921).
Magisterhan Bismuthi ks. Vismut ti, X Os.
p. 1400, rivi 26 ylh.
Magneeto-sytytys, polttomoottoreissa
käytettävä sähkösytytyslaite, jossa sähkövirta
synnytetään magneettikojeessa. Tarvittava
sähkövirtahan voidaan saada n. s. kuivista paristoista,
jotka kuitenkin kestävät vain verrattain lyhyen
ajan, tahi akkumulaattoreista, joita taasen
voidaan käyttää ainoastaan sellaisilla paikoilla,
missä on sähkölaitos, niin, että ne voidaan
uudestaan ladata, kun ovat tyhjentyneet. Varmimmat
ja käytännöllisimmät sähkövirran kehittäjät ovat
moottorin itsensä käyttämät magneetokojeet.
M. voi olla matalajännitysvirtaa käyttävä
n. s. katkaisu sytytys, jonka sovitus voi
Katkaisu sytytys.
olla esim. kuvassa esitetyn mukainen.
Hevosen-kenkämagneettien b väliin on sovitettu ankkuri
a käämityksineen, ollen joko ankkuri heilahtava
tai kiinteän ankkurin ja magneettien välissä
heilahtava levy c. Moottoriakselin kullakin
kierroksella joku moottorin heiluva tai pyörivä
osa kiertää heilahtavaan osaan kiinnitetyn vivun
/ pois keskiasennosta ja taasen kuvassa näkyvät
kaksi kierrejousta äkkiä vetää sen takaisin
keski-asentoon, jolloin syntyy sähkösysäys.
Virtapiiri kuitenkin melkein oitis katkaistaan
silinterin sytytystilassa, joko mekaanisella laitteella
(kuvassa tanko h) tai uudemmissa sovituksissa
sähkömagneettista tietä, jolloin katkaisupaikassa
(kuvassa vivun / ja tapin e välissä) syntyy
sähkökipinä, joka aikaansaa sytytyksen. Tätä
laitosta, jonka etu on siinä, että jo heti
moottoria käyntiinpantaessa saadaan sähkösysäys ja
sytytys riippumatta siitä, kuinka suuri akselin
nopeus on, voidaan käyttää ainoastaan
verrattain hitaasti pyörivissä moottoreissa, etenkin
suurissa, paikoillaan olevissa. Nopeaan
kulkevissa, kuten vene-, traktori-, auto- y. m.
moottoreissa nykyään yleensä käytetään
magneetti-kojetta pyörivine ankkureineen, eikä m. silloin
ole katkaisusytytys, vaan n. s.
kynttilä-sytytys. Kun alussa, käyntiinpantaessa,
nopeus on niin pieni, ja siis virta niin heikko,
ettei sytytystä synny, täytyy yleensä käyttää
apuna jotakin muuta sähkölähdettä, tavallisesti
sähköparistoa tai akkumujaattoria. *
Kynttiläsytytystä käytettäessä tulee
sähkövirralla olla korkea jännitys (10,000-15,000 volttia),
ja kun sähkölähteestä saatu virta on matala-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
