Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malmberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
771
Manes — Mantsuria
772
ovat tahtoneet houkutella yksilöä palvelemaan
yhteiskuntaa ja jättämään syrjään oman etunsa
ja heidän on onnistunut viekoitella
herkkäuskoisia ihmisiä ottamaan kärsiäkseen
monenlaista vaivaa ansaitakseen tuon luulotellun,
olemattoman palkan, tyhjän „kunnian". — M. on
kirjoittanut muitakin teoksia, m. m. „Esop
dressed, or a collection of fables writ in familiar
verse" (1704), ,,The virgin unmasked, or female
dialogues betwixt an eiderly maiden lady and
her niece" (1709), „Free thoughts on religion,
the church and national happiness" (1720), „An
inquiry into the origin of honour and the
use-fulness of christianity in war" (1732). [Stephen,
„Essays on freethinking and plainspeaking"
(1873); Sakmann, „Bernard de M. und die
Bie-nenfabel-Kontroverse"(1897); Stammler,
„Mande-villes Bienenfabel. Die letzten Gründe einer
wissenschaftlich geleiteten Politik" (1918).]
A. Gr.
Manes [-ä~] (lat. = „hyvät", tav. dii manes
= „hyvät jumalat"), roomalaisilla manalassa
vallitsevien jumaluuksien ja vainajain sielujen
yhteisnimitys; niiden kunniaksi vietettiin
Paren-talia- ja Feralia-juhlia (ks. F e r a 1 i a, II Os.
ja Parentalia, VII Os.). E. R-n.
Mangani yhdisty k set, 3-arvoisen mangaanin
yhdistykset. Ne ovat yleensä sangen
pysymättö-miä ja muuttuvat pysyvämmiksi
manganoyhdis-tyksiksi (ks. t. Täyd.).
Manganoyhdistykset, 2-arvoisen mangaanin
yhdistykset.
♦Mangold ks. Juurikas, III Os.
♦Manitoba. 2. V. 1912 liitettiin M:aan
Luoteis-territoriosta Keewatista 461,200 km2; nykyinen
pinta-ala 652,200 km2; 553,860 as. (1916).
♦Mankalan kosket ks. Helsinki, Täyd.
p. 363, rivi 20 ja seur. ylh.
♦Mann,T h o m a s. Uudempia teoksia:
„Friedrich und die grosse Koalition" (1917),
„Betrachtungen eines Unpolitischen" (1918), „Herr
und Hund. Gesang vom Kindchen" (1919).
Mannaryynit valmistettiin alkujaan
ojasorsi-mon (Glyceria fluitans) jyvistä, joita koottiin
etenkin Puolassa ja Itämeren-maakunnissa.
Nykyisin kaupassa esiintyvät m. valmistetaan
vehnänjyvistä jauhatuksen välituotteena.
Mannerheim, C a r I G u s t a f E m i 1 (s. 1867),
vapaaherra, sotapäällikkö, valtiomies, syntyi
Askaisissa kesäk. 4 p. 1867; kävi Haminan
kadettikoulua 1882-86; yliopp. 1887. V. 1889 M.
tuli ratsuväen upseeriksi Venäjän armeiaan ja
otti everstiluutnanttina osaa Japanin sotaan
1904-05, yleni 1905 everstiksi ja oli 1906-08
mukana lähetystössä, joka kävi Keski-Aasiassa
ja Kiinassa; tuli 1910 henkikaartinrykmentin
komentajaksi ja 1911 kenraalimajuriksi. Vv.
1914-17 M. otti huomattavalla tavalla osaa
suurvaltain sotaan Venäjän länsirintamalla yleten
kenraaliluutnantiksi; oli Varsovan kaartin
ratsu-väkibrigadin päällikkönä 1914, 12:nnen
ratsuväkidivisioonan päällikkönä 1915, ven.-rom.
joukko-osaston päällikkönä Transsilvanian
Karpaateilla 1916-17. Bolsevikkien syksyllä 1917
toimeenpaneman vallankaappauksen jälkeen M.
saapui Suomeen ja toimi vapaussodan alettua
tammik. 1918 valkoisen armeian ylipäällikkönä;
ylennettiin sam. v. ratsuväenkenraaliksi (ks.
Suomen vapaussota, Täyd.). Kävi syk-
C. G. Mannerheim.
syliä 1918 hallituksen valtuuttamana
länsivalloissa saadakseen aikaan ymmärtämystä Suomen
asialle. Jouluk.
1918-heinäk. 1919 M. oli
Suomen valtionhoitajana,
hankkien m. m.
maallemme sekä elintarpeita
että Englannin,
Yhdysvaltain, Italian ja
Japanin tunnustukset
Suomen itsenäisyydelle.
Julkaissut kansatieteellisen
esityksen: „A visit to the
Särö and Shera Yögurs"
(1910). V. 1920 M.,
kiitollisuuden osoitukseksi
ansioistaan Suomen
vapaustaistelussa ja sitten
Suomen itsenäisyyden
lujittamisessa, sai
kansal-lislahjaksi n. 7 72 milj.
mk. V. 1920 M. (lahjoittaen 50,000 mk.
pohjarahastoksi) perusti laajaperäisesti
suunnitellun lastensuojelusliiton (perustava kokous
tammik. 10 p. 1921; ks. Lastensuojelus,
Täyd.). .
Mannermaa, Juho Aabraham (alkup.
sukunimi M e n n a n d e r) (s. 1871), suom.
kirkonmies, yliopp. 1888, vihittiin papiksi 1893,
tuomiokapitulin asessorina (1906-18) ja
tuomiorovastina (v:sta 1918) Oulussa; edustajana
valtiopäivillä 1905-06 ja 1911-16. Julkaisuja:
„Vanhan Testamentin selittämisestä seurakunnalle"
(1907); „Jobin kirjan viittauksia kärsimyksistä
ja kärsivien sielunhoidosta" (1911). Julkaisee
yhdessä E. Hyvärisen kanssa selitysteosta U.
Testamenttiin, johon itse on kirjoittanut
Matteuksen ja Markuksen evankeliumien selityksen.
♦Manninen, Otto. Uudempia julkaisuja:
Homeroksen „Iliadin" (1919) ja Molièren
„Tar-tuffe"n (1920) suomennokset.
Mansikka, Viljo Johannes (s. 1884),
kielen- ja kansanrunoudentutkija, yliopp. 1903,
fil. kand. 1905, fil. Iis. 1909, v:sta’l910
slaavilaisen ja vertailevan kansanrunouden dosenttina
Helsingin yliopistossa. Julkaisuja: „Über
russische Zauberformeln" (1909), sekä venäjäksi
Aleksanteri Nevskijn elämäkerta ja ven.
murretutkimus.
Mansikkapunkki (Tarsonemus fragarice)f
pienen pieni (0,2-0,3 mm), paljaalle silmälle miltei
näkymätön, kellertävä punkki, joka esiintyy
hyötymansikan lehtien, erittäinkin nuorimpien,
alapinnalla, useimmiten pääsuonien läheisyydessä.
Imutoimintansa avulla se aiheuttaa runsaasti
esiintyessään, että lehden pinta käy
kurttuiseksi ja poimuiseksi, väriltään lehtivihreän
turmeltumisen kautta ruskeahkoksi, hieman
täplikkääksi. Voi hyvinkin tuntuvasti vaikuttaa
hedelmäsatoon. Näyttää olevan yleisesti
levinnyt ainakin maamme eteläosiin. W. M. L.
Mantere, Niilo ks. Merenheimo,
Juhani Nikolai, Täyd.
Manto I. pintapuu ks. Sydänpuu, IX Os.
♦Mantsuria. Ven.-jap. sodan jälkeen entiset
vastustajat jälleen lähestyivät toisiansa ja
tekivät heinäk. 1910 keskenään sopimuksen, jossa
ne m. m. takasivat toistensa omistukset M:ssa
(samalla kertaa Japani sai vapaat kädet Koreassa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
