Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Monrepos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
805
Monrepos—Morrisonin tulitorvi
806
manlaisen itämaisen loistohalun luoma on
kuuluisa ristikäytäväkin, jossa on 216 pylvästä
parittain, joka toisen pylväsparin varret
mosa-iikkikoristeisia. U-o N.
♦Monrepos. Maatilan omistavat v:sta 1919
paroni Paul Nicolayn kuoltua hänen kolme
sisartaan vapaaherrattaret AJexandrine ja Marie
Nicolay sekä kreivitär Sofie v. der Pallien.
♦Möns ks. Suurvaltain sota, Täyd.
♦Montana. 547,593 as. (1920).
Montejus, paineastia, josta paineilman avulla
voi painaa nesteen putkijohtoa myöten
haluttuun paikkaan. Siirrettävän nesteen laadusta
riippuen valmistetaan tai ainakin sisustetaan
m. sopivalla aineella, johon neste ei
kemiallisesti vaikuta. Niinpä tehdään m. happojen
siirtämistä varten kivitavarasta. H. R-r.
♦Montenegro. Historia, vrt.
Balkanin-sodat 1912-13, Täyd.
Elok. 1914 M. yhtyi Saksan vihollisiin
suurvaltain sodassa. Se ei saavuttanut huomattavaa
menestystä Itävaltaa vastaan, mutta valloitti
sensijaan Albanian pääkaupungin Skutari’n 1915.
Sittenkuin Serbia oli täydellisesti voitettu
(marrask. 1915) ja sen armeian jäännökset
vetäytyneet Albaniaan, tuli pian M:n vuoro.
Tammik. 1916 itävalta-unkarilaiset marssivat
M:n pääkaupunkiin Cetinjeen. Kuningas Nikita
(Nikola I) suostui ensin aseidenheittoon ja
rauhaan, mutta peruutti sitten sopimuksen ja
pakeni Ranskaan. M:n sij aishal Ii tus (prinssi
Mirko ja muutamat ministerit) suostui nyt
voit-tajain vaatimuksiin ja teki rauhan. Vain pieni
osa M:n armeiaa pelastui Albaniaan yhtyen
serbialaisiin. Itävaltalaiset pitivät M:oa
miehitettynä, kunnes Saksan ja sen liittolaisten
kukistumisen johdosta syksyllä 1918 M. kuten
Serbiakin vapautui vihollisista. Kun Serbian
kuningas Pietari I palasi valtakuntaansa marrask.
1918, ja tähän aikaan eteläslaavilainen liike oli
yltynyt, tahdottiin häntä „Eteläslaavilaisen
valtakunnan" hallitsijaksi. Sen johdosta M:n
eduskunta julisti kuningas Nikitan erotetuksi
ja päätti yhdistää maan Eteläslaavilaiseen
valtakuntaan. Tämä päätös kuitenkin oli, väitetään,
aikaansaatu vain väkivallalla, Serbian aseiden
painostuksesta. Joka tapauksessa serbialaisten
ylivalta pian ärsytti montenegrolaisten
kansallistunnetta, ja elok. 1919 syttyi kapina Serbiaa
vastaan, jossa M:n asukkaat urhoollisesti
taistelivat itsenäisyytensä puolesta. Liikkeen
etupäässä oli M:n prinssi Pietari, kuningas Nikitan
pysyessä edelleen Ranskassa, missä kuoli maalisk.
1921. Serbialaiset tosin kukistivat kapinan,
mutta helmik. 1921 se puhkesi uudestaan. G.R.
♦Montesquieu, Charles de Seeon dat.
M:n laaja teos „Persialaisia kirjeitä" ilmestyi
1919 suomeksi.
Montsoniitti, eruptiivivuorilaji, jonka
aineksina ovat kalimaasälpä ja plagioklaasi sekä
tummat kivennäiset, yleisimmin sarvivälke. M.
on siis syeniitin ja dioriitin välimuoto. Se on
varsin yleinen vuorilaji, mutta Suomen
alkuvuo-ressa sitä ei sanottavasti esiinny. P. E.
♦Monttu, kutomateollisuudessa värillisten
loimien luomisessa käytetyn osatukin puupohja.
Näitä osatukkeja (section), jotka tavallisesti
ovat 10-25 cm pitkiä, asetetaan 4 tai useampia
päittäin, jolloin muodostuu tavallinen loimi-
tukki. M:t ovat joko määräpituisia tai
levitettäviä. E. J. S.
Moody [mndi]y DvvightLyman (1837-99),
amer. herätyssaarnaaja, toimi nuoruudessaan
ensin maanviljelijänä ja sitten liikeapulaisena
kunnes v:sta 1856 alkoi Chicagossa työskennellä
sisälähetystyöntekijänä köyhäin keskuudessa.
Oleskeli yhdessä Ira D. Sankeyn (ks. t. VIII Os.)
kanssa Englannissa 1873-75, 1881-84 ja 1891-92,
harjoittaen siellä laajaperäistä herätystoimintaa,
joka teki hänet ja hänen työtoverinsa nimet
tunnetuiksi koko maailmassa. Järjesti
samanlaista toimintaa Ameriikassa, perustaen m. m.
opiston herätystyöntekijäin kasvattamiseksi.
Julkaissut suuren joukon saarnoja, esitelmiä
y. m. kirjoitelmia, joista joitakuita on suomeksi
käännetty. [W. R. Moody, „D. L. Moodyn
elämä" (1901).] U. P.
Moottori jyrsijä ks. P e 11 o j y r s i j ä, Täyd.
MoottoriviJjeJys, luonnonvoimakoneiden avulla
toimitettu maanmuokkaus.
Moresnet ks. A 11 e n b e r g, Täyd.
Morgan [rnögdti], Thomas Hunt (s. 1866),
amer. eläintieteilijä ja perinnöllisyysopin
tutkija, 1891-1904 biologian professorina, v:sta 1604
kokeellisen eläintieteen professorina Columbian
yliopistossa New Yorkissa. Perinnöllisyysopin
tutkijana M. on aikakautemme ensimäisiä ja
on perustanut oman koulukunnan. Erikoisesti
hän on tullut tunnetuksi nerokkaasta „c r o
s-s i n g-o v e r" hypoteesistaan, jonka mukaan
kon-jugeeraavat kromosomit voivat kietoutua
toistensa ympärille ja kosketuskohdissa keskenään
sulautua, jolloin osien vaihtoa kromosomien
välillä saattaa tapahtua; hypoteesin avulla
voidaan selittää useita ennen arvoituksellisia periy
tymisilmiöitä. Pääasiallisesti M., samoinkuin
hänen lukuisat oppilaansa, on kokeillut
banaanikärpäsellä (Drosophila), joka tätä nykyä perin
nöllisyysopillisessa suhteessa on parerrmin tut
kittu kuin mikään muu eläinlaji. Julkaissut
m. m. „Regeneration" (1901), „Evolution and
adaptation" (1903), .,ExperimentaI zoology"
(1907) „Heredity and sex" (1913), J;Mechanhm
of mendelian heredity" (1915). „Sexlinked
inheritance in Drosophila" (1916), „Critique of
the theory of evolution" (1916). K-o H-n.
Moring [marii]], Klas Anders (s. 1874),
oikeusoppinut; yliopp. 1892, fil. kand. 1897,
lakit. kand. 1903, lakit. Iis. 1908, talousoikeuden
professorina Helsingin yliopistossa v:sta 1909.
Lakit, tiedekunnan edustajana kirkolliskokouk
sessa 1918. Julkaisuja: „Om vattenverk enligt
finsk rätt" I, II (1908), „Om delning af
jord-lägenheter" (1911), „Finsk näringsrätt" (1914),
„Arbetsgivares och fartygsredares ansvarighet
för kroppsskada, som drabbar arbetare och
Sjöman, enligt finsk rätt" (1914), „Skifte av
vat-tenområde" (1916), „Maalainsäädäntö, vesioikeus
sekä maanviljelystä ja sen sivutoimia koskeva
lainsäädäntö" (1919),’ „Suomen elinkeino-oikeus
pääpiirteittäin" (1920), „Suomen
työväenlainsää-däntö pääpiirteittäin" (1921).
♦Morrison, George Ernest, kuoli 1920.
Morrisonin tulitorvi, höyrykattilan aallokas
tulitorvi, jossa aaltojen pohja on hyvin suuren
ympyrän ja harja aivan pienen ympyrän kaari.
On tiilipinnaltaan n. V7 suurempi kuin sileä;
on joustava epätasaisessa lämpiämisessä ja samalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
