Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mungo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
809
Mun go—M ur topit u u s
810
Mungo ks. T e k o v i 1 1 a, IX Os.
Munkkilimitys ks. Limitys, V Os.
* Munkkiniemi, taajaväkinen yhdyskunta M:n
säterin maalla, perustettu sen. päätöksellä 12
p:ltä lokakuuta 1915. Pinta-ala n. 5,2 km2, n.
300 as. (1919). Ruots. kansakoulu ja
pientenlastenkoulu, M. o.-y:n konttori;
Helsingin-Karjan rata kulkee M:n kautta,1 mutta yhdyskunnan
alueella ei ole pysäkkiä, sen rajalta n. 50 m
Huopalahden ja 150 m Sockenbackan asemalle.
Millä on oma raitiotie, jolla 4 pysäkkiä; oma
kaksinkertainen puhelinjohto ja puhelinkeskus.
Huomattavia rakennuksia ovat M:n pensionaatti
(omist. M:n pensionaatti o.-y.), M:n kartanon
päärakennus (omist. vapaah. Georg Ramsay),
Kalastajatorppa (kahvila, omist. M. G. Stenius
o.-y., vuokraaja K- M. Brondin o.-y.).
Yhdyskunnan valtuutettuja 12, valittiin ensi kerran
13 p. maalisk. 1920, sitäpaitsi erikoinen
rakennuslautakunta (vista 1917). M. kuuluu
Huopalahden 1920 perustettuun kuntaan, joka huolehtii
köyhäinhoidosta, ylläpitää koulut j. n. e. [Eliel
Saarinen, ,,Munkkiniemi-Haga ja Suur-Helsinki".]
S-d St-s.
♦Munsala. 5,471 as. (1918). Kirkon
alttaritaulu on kolmiosainen: ,,Kristus Getsemanessa"
(ylinnä), „Kristus ristillä" (keskessä) ja
„Ehtoollisen asettaminen" (alinna), maalannut Erik Joh.
Lind. K.J.V.
Munuaispuu = A n a c a r d i u m o c c i d e
n-t a 1 e, ks. t. I Os.
♦Muolaa. 18,397 as. (1918). Teollisuuslaitoksia:
Vuosalmen saha ja mylly, Kuusaan mylly. —
Kirkon alttaritaulu kaksiosainen: yläosa
„Jeesus ristillä", alaosa „Ehtoollisen asettaminen",
tuntemattoman maalaama. K.J.V.
Muona-annos. Sotilaan päivittäinen m.
määritellään kulloinkin pääintendentuurin taholta.
Lokak. 1 p:n jälkeen 1919 olivat esim. m:t
Suomen armeiassa seuraavat: jauhoja 475 g tai
kuivaa leipää 400 g, suurimoita 150 g, tuor.
lihaa 200 g, amer. silavaa 80 g, suolakalaa
80 g, perunoita 1,000 g, voita 25 g, sokeria
20 g, teetä 2 g. Silloisten hintojen mukaan
tuli tämä sotilaan päivittäinen m. maksamaan
5 mk. 29 p. W.E.T.
Muonakuormasto. Joukkojen elintarpeet
kuljetetaan sodassa n. s. m:issa, jotka ovat
kokoonpannut erikoisesti tätä tarkoitusta varten
rakennetuista muonavaunuista, -kärryistä tai -reistä.
W.E.T.
Muonaraha, sot. Ruuan sijaan annetaan
komennetuille sotilaille usein rahaa ruuan ostoa
varten matkoilla. Tällaista rahaa nimitetään
m:ksi. W.E.T.
♦Muonioniska. 1,506 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulu „Vapahtaja ristillä" on
Knobb-lochin maalaama.
Muonitusmestari, muonitusupseerin apulainen.
M:n tehtävänä on vastaanottaa muonavarastosta
kaikki komppanialle tuleva ruoka sekä
huolehtia sen tarkasta jakelemisesta.
Muonitusupseeri, joukko-osaston ruuan
jakelua ja valmistelua valvomaan komennettu
upseeri.
Muonitusvahvuus, sot., lukumäärä, joka
ilmaisee, kuinka monelle miehelle jaellaan muonaa.
Murano [-rä’~], pieni kaupunki samannimisellä
laguunisaarella Venetsian lähellä, keskiajoilta
saakka venetsialaisen lasiteollisuuden pääpaikka.
S. Donato nimisen tuomiokirkon kuorinpuoli on
komea, kanavaanpäin antava. U-o N.
Murmansk. V. 1916 perustettu kaupunki
Kuollan-vuonon itärannalla, vähän matkaa
Kuol-lan kaupungista pohjoiseen; Muurmannin radan
päätekohta. Kaupungin ensimäisenä nimenä
oli Romano v-n a-M u r m a n e.
Murra-astiat (lat. murrina vasa), roomalaisten
kultaakin kalliimmiksi arvostelemia, „murrasta"
(arvatenkin itämaalaisesta fluorisälvästä)
valmistettuja, kauniisti hohtelevia loistoastioita, joita
Pompeius toi ensikerran Roomaan saaliina
Mithridateen sodasta. U-o N.
Murray [mari], G. Gilbert A. (s. 1866),
engl. filologi, kreikan kielen professorina
Glas-gow’n yliopistossa 1889-99, Cambridgessa v:sta
1912. Hänen julkaisujaan mainittakoon:
Euri-pideen tragediain kriitillinen editsioni (1901-10),
„The rise of the greek epic" (1907, 2:nen pain.
1911), „Four stages of greek religion" (1912).
O.E.T.
Murray [mari], Sir John (1841-1914), engl.
meritutkija, otti osaa suureen engl.
„Challenger" meritutkimusretkikuntaan 1872-76 ja toimi
sen keräämän ainehiston tieteellisen käsittelyn
johtajana. Itse hän m. m. laati karttoja merien
pohjakerrostumista, syvyys- ja
Iämpötilasuh-teista. Myöskin Skotlannin järvistä hän on
suorittanut hydrografis-biologisia tutkimuksia.
M. kuului myös sen biologisen retken johtoon,
joka 1910 norj. „Michael Sars" laivalla teki
tutkimuksia Atlantin pohjoisosissa.
Murri. R o m o 1 o (s. 1870), it.
reformikatoli-nen kirkonmies, julkaisi 1898-1906
aikakauskirjaa „Cultura sociale", 1906-08 modernistista
aikakauslehteä ,,Rivistä di cultura" sekä v:sta
1910 aikakauslehteä „II Commento".
Poliittisen toimintansa vuoksi hän 1907 menetti
papinviran ja joutui 1909 kirkonkirouksen
alaiseksi. Sam. v. M. valittiin parlamentin
jäseneksi. Muista julkaisuista mainittakoon „La
filosofia nuova" (19C8), „Filosofia della fede"
(1910). E. K-a.
Murto, Johan Anders (s. 1884), suom.
lääkäri, bakteriologi, yliopp. 1905, lääket. Iis.
1912, lääket toht. 1914, serologian dosentti
1918. Toiminut valtion seerumlaboratorissa
v:sta 1912 alkaen, ensin assistenttina ja v:sta
1916 johtajana. Julkaissut useita serologisia
tutkimuksia, joista etenkin ovat mainittavat
monet syfiliksen serologista diagnostisoimista
koskevat julkaisut (Wassermannin reaktsionista).
Väitöskirja „Ueber die Bakterienkoagulation bei
Typhus und typhusähnlichen Infektionen" (1914).
Murtokuormitus, suurin kuormitus, minkä
ketju, köysi tai muu valmis teollisuustuote
kestää.
Murtolujuus, suurin voima, minkä aine, tav.
metalli, kestää vetoa laskettuna sen
poikkipinnan cm2:iä kohti. Takoraudan m. (vetolujuus)
on 3,400-4,200 kg/cm2, teräksen 4,200—jopa
12,000 kg/cm2.
Murtopituus tulee kysymykseen lujuuden
mittana sellaisten teollisuustuotteiden kuten
hamppuköysien, paperin y. m. vetolujuuden
määräyksissä, joiden todellista poikkipintaa on vaikea
• • •• • • J • • f ¥ ^ M||||’ • • • • • • f 0 • • • • f *f
maarata. Talloin maarataan esim. köyden
murtokuormitus ja sen pituusmetrin paino ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
