Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myksoma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
815
Miinsterberg—Mäntyharju
816
♦Miinsterberer, Hugo, julkaisi vielä m. m.
„Grundzüge der Psychotechnik" (1914). Kuoli
1916.
♦Mynämäki. 4,876 as. (1918). — Kiikossa
on vanha tuntemattoman maalaama alttaritaulu
„Vapahtaja ristillä" ja Henrik Flemingin
hautapatsas, joka korjattiin valtion varoilla 1912,
sekä 2 huonetta käsittävä, 1908 järjestetty
museo. [G. A. Hellenius, „Virmoensis in
Finlandia territorii memorabilia" (1738); Osk.
Ranc-ken, „Muinaismuistoja Mynämäen
kihlakunnasta" (Suomen museo X, 1894); A. K.
Cajander, „Kasvistollisia tutkimuksia Mynämäen,
Mietoisten ja Karjalan kunnissa" (Acta soc. f. fl.
fenn. 23, 1901).] K. J. V.
Myra, kaupunki Vähän-Aasian Lyykiassa,
Teo-dosius I I:n aikana maan pääkaupunki, 808
Harun arrasidin hävittämä, 3 km merestä.
Muinaisjäännöksiä: kreik. teatteri (osaksi
kallioon hakattu, verrattain hyvin säilyneet
käytävät, alemmat istumasijat, pylväitä ja palkistoa),
kalliohautoja kirjoituksineen, huomattavin
lyy-kialainen ryhmä ja mielenkiintoinen
Nikolaus-kirkko, vanha kupolibasilika. U-o N.
Myrkkykaasut tulivat suurvaltain sodassa
laajaan käytäntöön vihollisen elävän
sotavoiman vahingoittamisvälineinä. Kaasut olivat
luonteeltaan joko silmien, suun ja nenän
limakalvoja ärsyttäviä, ihossa haavoja synnyttäviä
tai suorastaan hengitettyinä myrkyttäviä ja
tappavia (ks. Kaasusota,
Kaasuhyök-k ä y s, Täyd.). Käytäntöön lienevät tulleet
ainakin seuraavat kaasut: kloori, fosgeeni,
kloori-pikriini, jodietikka-eetteri, sulfurylikloridi,’
sinihappo, arsenikkitrikloridi, difenyliklooriarsiini,
difenylisyanoarsiini, dietylisulfidi y. m. Rinnan
uusien yhä tehokkaampien kaasujen
keksimis-innon kanssa kävi pyrkimys tehdä kaasut
sopivien naamarien avulla vaarattomiksi niiden
hengittäjille (ks.
Kaasusuojelusväli-n e e t, Täyd.). Tästä johtui, että kaasuja
yhtenään täytyi vaihdella. M:n käyttö oli
taisteleville puolille tehokas ase sekä hyökkäyksessä
että puolustuksessa varsinkin sodan alkuaikoina.
H. R-r.
♦Myrskylä. 2,800 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulu „Vuorisaarna" Dora Wahlroosin
maalaama. K. J. V.
Myymis- tai hukkaamiskielto on takavarikon
(ks. t. IX Os.) ja matkustuskiellon (ks. t. VI Os.)
ohella lain sallima varmuuskeino velkojan raha-,
tavara- tai muun omaisuussaatavan
turvaamiseksi toiselta henkilöltä. Kun omistajalta
takavarikon kautta riistetään omaisuuden
käyttö-oikeusi estetään häneltä m. t. h:lla vain oikeus
myydä tai hukata sitä. M. t. h:oa käytetään,
milioin ei katsota olevan täyttä syytä asettaa
omaisuutta takavarikon alaiseksi tahi kun
kysymyksessä on kiinteä omaisuus. Muuten ovat
m. t. h:n antamisesta voimassa samanlaiset
määräykset kuin takavarikon myöntämisestä,
samoin mitä kiellonsaajan on noudatettava
saa-miskanteensa perilleajamisesta. M. t. h:Ha on
kiinteään omaisuuteen nähden se vaikutus, että
sen luovutus on kiellon kestäessä mitätön ja
ettei omaisuuteen voida myöntää muuta
kiinnitystä kuin maksamattoman kauppahinnan ja
aikaisemmin myönnetyn nautinto- tahi muun
oikeuden vakuudeksi taikka ennen kiellon anta-
mista tehdyn hakemuksen tai tuomioistuimen
määräyksen nojalla. ^r M. R. P.
Myöstää (ruots. glödga, anlöpa, temperera),
nuorruttaa, takomisesta, vetämisestä tai muusta
syystä kovaksi ja hauraaksi käyneen, vieläpä
luonnostaan kovankin metallin kuumentaminen
ja jäähdyttäminen, niin että se tulee pehmeäksi
ja sitkeäksi. Rauta ja teräs jäähdytetään
kuu-mentam älkeen mahdollisimman hitaasti
hiilimurskaan, tuhkaan tai hiekkaan peitettynä;
kupari ja sen seokset voidaan sitävastoin
jäähdyttää äkkiäkin veteen pistämällä. P-o P-o.
"Mäkinen, Eero (1845-1902), kansakoulun
käsityönopetuksen uranuurtajia, opiskeli 1879
Württembergissä Saksassa, mistä palattuaan
nimitettiin käsitöiden ja piirustuksen lehtoriksi
Sortavalan seminaariin 1880. M. oli jäsenenä
vv:n 1884-86 käsityökomiteassa ja perusti
käsi-työmallisarjain ja työkalustojen sekä
urkuharmonien valmistamista varten Myllykylään
Sortavalan lähelle tehtaan, jonka tuotteet ovat
levinneet kaikkialle maamme kansakouluihin;
perusti myös Suomen ensimäisen
käsityönopetta-jain valmistuslaitoksen. E. W-1e.
♦Mäkinen, E m m a, kuoli 1914. > t >
♦Mälkilä. Viime aikoina on M:n omistajana
ollut usea eri henkilö; nykyään sen omistaa
F. A. Lindstedtin perilliset. Alkuperäisestä
1,400 ha:n suuruisesta alueesta on useampia
kertoja myyty metsää ja viljelysmaata, niin että
pinta-ala 1920 oli 800 ha. Hist. muistoista on
jäljellä kaksi vanhaa makasiinia (vv:lta 1600
ja 1776) sekä päärakennus (v:lta 1785), joka on
puusta, yksikern^ sinen ja taitekatollinen
(tiilikatto). Rakennusta ympäröi suuri puisto, jossa
on ikivanhoja tammia, vaahteroita, jalavia,
lehtikuusia y. m. | K. J. V.
Mändmets, Jakob (s. 1871), realismiin
kallistuva vir. kirjailija, jonka teosten henkilöt
ovat otetut kylien ja kauppalain henkisestä
ilmapiiristä ja esittävät näitten sieluelämää.
M:n probleemit ovat laadultaan enemmän
yhteiskunnallisia kuin psykologisia eikä hänen
kirjallinen tyylinsä ole yhtä suuressa määrässä
taiteellista kuin se on kansantyylin taidokasta
jäljentelyä. Teoksia: „Lepituse ingel" (1899),
„Koduküla vainult" (1900), „Nina rannalt"
(1900), „Oma ouest" (1900), „Sala süüdlane"
(1900), „uitsiliste jutud" (1901), „Tont" (1902),
„Pilpad" (1902), „Rasked patud" (1902), „Vana
käsikiri" (1904), „Tulesse" (1906), „Isa talus"
(1913), „Meri" (1914), „Viirastused", „Küla
(1916), „Hingekarjane Römer" (1917), „Maa
jcud" (1918) y. m. Näytelmiä: „Neli päeva"
(1904), „Kosilane" (1905), „Erna" (1908).
♦Mäntsälä. 8,647 as. (1918). Linnaisten
kai-janhoitokoulu. Kansallispankin haarakonttori
(v:sta 1921), Suomen vanutehdas,
sähkövalaistus-laitoksia 12. — Kirkon alttaritaulun „Jeesuksen
syntymä" on maalannut B. Reinhold. K. J. V.
♦Mänttä. G. A. Serlachius o.-y. on
perustanut tehtaalle poikain ammattikoulun 1917. —
Tehdasalue ympäristöineen (3,3638 mantt.)
määrätty valtioneuvoston päätöksellä 3 p:ltä
marrask. 1920 erotettavaksi Vilppulasta omaksi
khrakunnaksi. K. J. V.
♦Mäntyharju. 13,210 as. (1918). — ^Kirkon
alttaritaulu „Kristuksen taivaaseen astuminen"
B. A. Godenhjelmin maalaama.
>>
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
