Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neljäkäsrauta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
827
Ne w H am pshire—Nimikirja
828
tisten aineiden yliopettajaksi suom.
normaalilyseoon 1912. — Julkaisuja: ,,Om skiljandet
mellan syrets och kväfvets linier i luftens
emis-sionsspektrum" (1891), ,,Über das vermutliche
Vorkommen eines bis jetzt unbekannten Stoffes
in der Atmosphäre" (1908), „Handbok för
fysik-lärare" (1901).
♦New Hampshire. 443,083 as. (1920).
♦New Jersey. 3,155,374 as. (1920).
*New Mexico. 360,247 as. (1920).
♦New Orleans. 387,219 as. (1920).
♦New York. 1. Valtion asukasluku 10,384,144
(1920). — 2. Kaupungin asukasluku 5,621,151
(1920).
♦Niagara Falls ks. Meksikko, historia, Täyd.
♦Nicolay, Paul Ernst, kuoli 1919.
Nidwaiden, Unterwaldenin puolikanttoni, ks.
Unterwaiden, X Os.
Nielsen [nil-], Carl (s. 1865), tansk.
säveltäjä, pohjoismaiden, jopa yleensä nykyajan
huomattavimpia, opiskeli Kööpenhaminan
konser-vatorissa 1884-87 sekä Pariisissa ja Italiassa
1890-91. Toimi v:een 1905 viulunsoittajana
Kööpenhaminan hoviorkesterissa sekä 1908-14
toisena oopperakapellimestarina. Johtaa
nykyään sinfoniakonsertteja. Säveltänyt 3
sinfoniaa, joista 2 (,,Expansiva" ja ,,Det
uudsluk-kelige") on Helsingissäkin esitetty, 2 oopperaa
(„Saul ja David", 1902 sekä „Maskarade", 1907),
kantaatteja, jousikvartetteja, kansanomaisia
yksinlauluja („En snes danske sange") ja
sikermän hengellisiä sävelmiä (n. 50) Grundtvigin,
Bror-sonin y. m. virsiin. N:n musiikki on vapaata
nykyaikaisesta efektinhausta, miehekästä, paikoittain
karskia, luja- ja selväpiirteistä, mutta toisaalta
myös laulavaa, tunnelmallista,
yksinkertaisimmissa tuotteissa harvinaisen mestarillista. I. K.
♦Nieisen, Y n g v a r, kuoli 1916.
Niclukaaristo ks. Pääkallo, VII Os.
Nieuport [niöpo’r], flaamiksi Nieuwpoort [-[niv-port],-] {+[niv-
port],+} ks. Suurvaltain sota, Täyd.
Nieuwpoort ks. Nieuport, Täyd.
Niisinauha yhdistää Jacquardi-niisissä
j-kou-kun niisisilmään. ks. Jacquardikone,
III Os. p. 1251, rivi 35 ylh., ja
Kutomateol-1 i s u u s, V Os. p. 149, rivi 6 ylh. sekä kuva 16.
Niittyluteet (Lygas pratensis ja L. carnpestris),
4-5 mm:n kokoisia, pitkulaisia, väriltään
harmaasta keltaiseen, vihreään, jopa punaiseen
vaihtelevia Capsidae-heimoon kuuluvia nivelkärsäisiä
(Rhynchota). Esiintyvät erittäin yleisinä
maassamme niityillä, peltomailla, puutarhoissa.
Ahdistavat varsinkin ristikukkaisia viljelyskasveja,
mutta harvat muutkaan saavat niiltä olla
rauhassa. Tuhoisinta on niittyluteiden imentä
taimille, esim. kaalikasvien, juurikkaiden y. m.
taimille, jotka sen johdosta voivat kokonaan
kuihtua. Kuva ks. liitettä
Tuhohyönteisiä I, 14 b (IX Os.). W. M. L.
Nikara ks. N i v e r ä, Täyd.
♦Nikola I (Nikita) liittyi suurvaltain
sodassa 1914 ympärysvaltoihin. Kun itävaltalaiset
jouluk. 1915 ja tammik. 1916 valloittivat
Montenegron, tarjosi N. Itävallalle ensin rauhaa,
mutta vietiin sitten, ehkä vasten tahtoaan,
maasta pois Ranskaan. Kun Montenegro
suurvaltain sodan päätyttyä yhdistettiin
Etelä-Slaa-viaan, menetti N. kruununsa; kuoli 1921
Etelä-Ranskassa.
♦Nikolai II. Suurvaltain sodassa N. oli
armeian nimellisenä ylipäällikkönä syyskuusta
1915 lähtien. Vallankumouksen puhjettua hän
15 p. maalisk. 1917 luopui omasta ja poikansa
Aleksein puolesta Venäjän valtaistuimesta.
Häntä ja hänen perhettään pidettiin sitten
vankina ensin Tsarskoe Selon palatsissa, elokuusta
1917 lähtien Tobolskissa ja lopulta
Jekaterin-burgissa, missä bolsevikit murhasivat hänet ja
hänen perheensä heinäk. 1918, kun pelkäsivät
tsekkoslovaakkien vapauttavan hänet.
Nikolai n sn maa, kapteeni Vilkitskijn Kap
Tseljuskinin pohjoispuolelta löytämä, ennen
tuntematon Jäämeren saari. ks. N a p a m a a t,
Täyd.
Nikolai Nikolajevitj (s. 1856), entinen ven.
suuriruhtinas, Nikolai I:n pojan Nikolai
Nikolajevitj poika, otti yleisesikuntaupseerina osaa
Turkin sotaan 1877-78, tuli 1895 ratsuväen
ylitarkastajaksi, 1905
valtakunnanpuolustusneuvos-ton presidentiksi ja kaikkien kaartien ja
Pietarin sotilaspiirin joukkojen päälliköksi. Hänen
sanotaan ajoittain vaikuttaneen huomattavasti
Nikolai II:n politiikkaan, aina
taantumukselliseen ja panslavistiseen suuntaan. Suurvaltain
sodan sytyttyä N. N. nimitettiin Venäjän
sotavoimien ylipäälliköksi, mutta armeian
kärsi-mien suurten tappioiden johdosta hänet syysk.
1915 erotettiin ylipäällikkyydestä ja siirrettiin
Kaukaasian käskynhaltiaksi ja sikäläisten
sotajoukkojen päälliköksi. Vähää ennen
valtaistuimelta luopumistaan keisari Nikolai maalisk.
1917 nimitti N. N:n uudelleen ylipäälliköksi,
mutta väliaikainen hallitus erotti hänet jo saman
kuun 24 p:nä. Hän pakeni sittemmin
vallankumouksen tieltä ulkomaille.
♦Nilsiä. 8,788 as. (1918). Lastukosken kanava
Syvärin ja Vuotjärven välillä. — Alttaritaulu
„Kristus kantaa ristiään" on Juho Rissasen
maalaama 1907. K. J. V.
Nilsson [mU], Lars Albert (1860-1906), ruots.
kasvitieteilijä, Upsalan yliopiston dosentti 1888,
metsäkorkeakoulun („Skogsinstitutet") lehtori
1890. N. oli maansa ensimäisiä
kasvimaantietei-lijöitä. Julkaisuja: ,,Om örtrika barrskogar",
,,Om Norrbottens växtlighet", „Oin
Norrbot-tens myrar och försumpade skogar",
„Syd-svenska Ijunghedar" y. m. (Tidskrift för
skogs-hush., 1896 ja seur.), „Några drag ur de svenska
växtsamhällenas utvecklingshistoria" (Botan.
no-tiser, 1899), „Anteckningar om svenska
flyg-sandsfält" (Geol. fören. förh., 1905). J.A.W.
Nilsson [rul-], Nils Hjalmar (s. 1856), ruots.
kasvitieteilijä, kasvinjalostaja, Lundin
yliopiston dosentti 1886, Svalöfin kasvinjalostusaseman
johtaja 1890. N:n johdolla aseman
työskentely-metodi muutettiin sikäli, että siirryttiin siihen
asti käytännössä olleesta joukkojalostuksesta
n. s. pedigree-viljelykseen, s. o. yksityisten
kasvi-yksilöitten jälkeläistöjen viljelemiseen, joista
vertailevissa kokeissa edullisimmiksi osoittautuneet
valittiin. Teoksia: „Ytterligare viktiga
fram-steg i Svalöfs förädlingsmetod" (1902),
„Åker-bruksväxternas skötsel och förädling, särskildt
sädesslagens" (1906), „Svensk utsädesförädling
på Svalöf, ett tjugoårigt arbete" (1907).
Nimenmuutos ks. S u k u n i m i, Täyd.
♦Nimi ks. Sukunimi, Täyd.
Nimikirja. Maalisk. 9 p:nä 1920 annetun ase-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
