Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Opsoniinit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
859
860
Orgesch [-ges], lyhennys saks. sanoista
Organisation Èscherich, metsäneuvos Escherichin
Baierissa 1920 hallituksen ja valtiosäännön
suo-jelemiseksi perustama yksityinen sotilaallinen
järjestö; muualla Saksan valtakunnassa
„taantumuksellisena" kielletty.
♦Orijärvi. Syksyllä 1918 osti Orijärven
kaivosyhtiö (Orijärvi
Grufaktie-b o 1 a g) kaivokset sekä ryhtyi
toimeenpanemaan laajoja tutkimuksia kaivoksen
kannatta-vaisuudesta. Tällöin huomattiin, että tähän
asti pääasiallisesti vaskikaivoksina pidetyt
kaivokset sisältävätkin enemmän sinkkiä ja lyijyä.
Sinkkiä on n. 3 kertaa enemmän kuin vaskea.
Lisäksi on todettu hopeaakin. Suurista
kuona-määristä on löydetty niin paljon sinkkiä, lyijyä
ja hopeata, että uusimpia menetelmiä
käyttämällä saadaan näitä metalleja kannattavassa
määrässä erotetuksi. Malmijauheen on todettu
sisältävän 35 % sinkkiä, 8 % lyijyä, 3 % vaskea
sekä 300 g hopeata tonnia kohden.
Osakepääoma Smk. 7,050,000:—. Työväestö (1920)
n. 75 miestä, asuvat yhtiön rakennuksissa.
K. J. V.
♦Orimattila. 9,580 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: Yhtyneet nahkatehtaat o.-y.,
Groten-feltin virvoitusjuomatehdas, Niinikosken ja
Tuo-rakan sähkölaitokset. Uudenmaan osakepankin
ja Kansallis-osakepankin (v:sta 1918)
haarakonttorit. — Alttaritaulun, „Vapahtaja ottaa vastaan
työtä tekeviä ja raskautettuja", maalannut
Ë. J. Löfgren (saatu 1874). [Ernst A. Hagfors,
„Vanhoista häätavoista Orimattilan pitäjässä"
(Suomi II, 18, 1885); K- Linkola, „Lähdealueet
apofytikasvupaikkoina Orimattilassa" (Medd. Soc.
f. fl. fenn. 44, 1918).] K. J. V.
♦Oripää. 1,923 as. (1918). Makkarkosken
osuusmeijeri. [K- Killinen, „Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Loimijoen kihlakunnassa" (Suomen
muinaismuistoyhd. aikakausk. II, 1877); Olga
Junnila, „Oripään pitäjän kansakoulujen
vaiheita ja pääpiirteitä lasten alkuopetuksesta"
(1916); E. A. Virtanen, „Pöytvän
kirkkoherrakunta vuosina 1721-1809" (1920).] KJ.V.
♦Orivesi. 6,231 as. (1918). Kirkon
alttaritaulun „Kristus ilmestyy Maria Magdalenalle"
on maalannut A. Såltin 1893. [J. W. Wallinheimo,
„Kuvauksia muutamain Keski-Hämeen
seurakuntain uskonnollis-siveellisistä oloista" (Suomen
kirkkohist. seuran pöytäk. VIII ja IX
liitteineen); S. A. Salovius, ,,Om Orivesi" (1757).]
K. J. V.
♦Orivesi. 4. 748 km2. — Kalastus tuottaa
syksyisin pääasiassa muikkuja, vähemmän
siikoja, keväisin särkiä, lahnoja, haukia ja ahvenia,
myöhemmin myös kuhia. K. J. V.
Orla-Jensen, Sigurd (s. 1870), tansk.
maito-talousbakteriologi, alkuperäisesti tehdasinsinööri,
antautui pian bakteriologisiin opintoihin,
nimitettiin Liebefeldissä lähellä Berniä olevan
Sveitsin maitotalouskoeaseman apulaiseksi 1902 ja
johtajaksi 1903, Kööpenhaminan
polyteknilli-seen opistoon maatalousteknillisen kemian
dosentiksi 1906 ja joitakin vuosia myöhemmin
samaan laitokseen bioteknillisen kemian
professoriksi. 0.-J:n julkaisuista, joista monella on
perustava merkitys alallaan, mainittakoon: „De
vigtigste bakteriologiske og kemiske
Kends-gerninger angaaende Ostens Modning samt et
nyt Forsøg paa dette Omraade" (Nyt Tidsskr.
f. Fys. og Kern.), „Die Bedeutung der
Milchsäurefermente für die Bildung von
Eiweisszer-setzungsprodukten in Emmetalerkäsen" (Landw.
Jahrb. d. Schweiz 1899, yhdessä v.
Freuden-reichin kanssa), „Studien über die Enzyme im
Käse" (sam. paik. 1900), „Studier over de
flyg-tige Syrer i Ost og Bidrag til Ostfermenternes
Biologi" (1904), „Om Oprindelsen till
Komæl-kens Oxydaser og Reduktaser" (Vidensk. Selsk.
Overs. 1906), „Hovedlinierne i det naturlige
Bakteriesystem" (sam. paik. 1908), „Der jetzige
Stand der Käsereifungsfrage" (Centralbl. f. Bakt.
II. Abt. 1912, XXXII, R. g. d. 1. Vol. IX),
„Om internationella mjölkbedömningsmetoder"
(Kungl. Landtbr.-akad. handl. o. tidskr. 1912,
yhdessä Barthelin kanssa), „Maelkeribakteriologi"
(2:nen pain. 1916, myös suom.).
Orlando [-la’n-], Vittorio Emanuele
(s. 1860), it. oikeusoppinut ja politikko, oli
professorina Modenassa, Messinassa ja Palermossa.
V. 1897 hänet valittiin edustajakamariin, missä
kuului vasemmistoon, ja oli 1903-05
opetus-asiainministerinä Giolitti’n ministeristössä, sen
jälkeen julkisen oikeuden professorina Roomassa;
oikeusministerinä maalisk. 1907 -jouluk. 1909.
Kesäk. 1916-lokak. 1917 O. oli
sisäasiainministerinä ja lokak. 1917-kesäk. 1919 myös
pääministerinä. Julkaisuja: „Principii di diritto
costituzionale" (1890), „Di diritto
amministra-tivo" (1892). V. 1890 hän alkoi julkaista
aikakauskirjaa „Archivio di diritto pubblico".
Orlik, Emil (s. 1870), saks. taiteilija,
oleskeli jonkun aikaa Japanissa, tuli 1905
Kunst-gewerbemuseumin professoriksi Berliiniin. Hän
on valmistanut vaskipiirroksia, radeerauksia,
värilitografioja, taiteellisia afiseja, vinjettejä,
puupiirroksia, myöskin värillisiä; on
nykyaikaisen „pikkutaiteen" luovia kykyjä, esiintynyt
myöskin maalaajana.
Orphei drängar, „Orpheuksen pojat", ruots.
laulukuoro, jonka muodostaa Upsalan
ylioppilas-laulajain valiokuoro. Kuoro syntyi 1853 ja otti
tunnuslaulukseen Bellmanin „Hör, I Orphei
drängar". Kuoron johtajina ovat olleet O. Arpi,
J. A. Josephson, I. E. Hedenblad ja H. Alfvén
(v:sta 1910). [K- Nyblom, „’Hör, I Orphei
drängar!’ Skildringar ur sångsällskapet O. D:s
sextioåriga lefnad".]
Orsat-koje ks. Kaasuanalyysi, Täyd.
♦Osaka. 1,641,580 as. (1918).
Osittelu ks. Maanjako, Täyd.
Osovets ks. Suurvaltain sota, Täyd.
♦Ostende ks. Suurvaltain sota, Täyd.
Ostroleuka ks. Suurvaltain sota, Täyd.
♦Osuuskassa ks. Osuustoiminta, Täyd.
♦Osuuskassojen keskuslainarahasto-osakeyhtiö.
V:n 1920 lopussa oli O. k:ssa osakkaina 602
luottoa nauttivaa osuuskassaa, joille myönnetty
luotto oli 21,159,170 mk. Yhtiön osakepääoma
on nykyisin (1921) 1,300,000 mk. sekä muut
rahastot 425,350 mk.
♦Osuuskauppa ks. O s uu s t o i m i n t a, Täyd.
♦Osuusmeijeri ks. Osuustoimint a, Täyd.
♦Osuustoiminta. V:n 1920 lopussa oli Suomessa
kaikkiaan 3,278 kaupparekisteriin merkittyä
osuuskuntaa, joista 770 oli osuuskauppoja, 504
osuusmeijereitä, 728 osuuskassoja, 320
puima-koneosuuskuntia, 188 sammalkuivikeosuuskuntia,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
