Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palisa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
875
Palosaari—Pankki
876
(190S-17) sekä oppikirjan „Johdatus
kvantitati-viseen kemialliseen analysiin" (1916, E. Mäkisen
kera, myös. ruots.).
* Palosaari, määrätty omaksi khrakunnaksi
valtioneuvoston päätöksellä 10 p:ltä toukok.
1919; virallinen nimi B r ä n cl ö n li u v i 1 a k a
u-pungin seurakunta, ruots. Brändö
v i 1 1 a s t a d s f ö r s a m 1 i n g. K. J. V.
Palpakko ks. Sparganium, VIII Os.
Pälsi sanaa käytetään kansankielessä
paikoitellen merkitsemään kovaksi sulloutuuutta
murto-kivimaata, moreenia (ks. t. VI Os.). Tieteellisessä
kirjallisuudessa on p. sanaa viime aikoina
ruvettu käyttämään ortkiven, ortstenin
merkityksessä (ks. P ods oli, VII Os.). J. F. S.
*Paltamo. 5,763 as. (1918). Kajaanin
puutavara o.-y:n kalkkilouhimo Kieliimän kylässä.
Palvelusaika, sot. Suomen armeiassa
asevelvollinen kuuluu nostoväkeen seitsemännestätoista
ikävuodestaan aina siihen saakka, kunnes hän on
tullut 45 v:n ikään, jollei hän ole vakinaisessa
palveluksessa tai kuulu reserviin. Vakinaiseen
palvelukseen astuvan asevelvollisen palvelusaika on
(valtakunnan väliaikaisen asevelvollisuuslain
mukaan 8 p :ltä helmik. 1919) rauhanaikana 1 v. ja
6 kuuk., jonka jälestä hän 5 v. kuuluu reserviin.
Tämän jälkeen hän tulee nostoväkeen. XV. E. T.
Pamauspatroona. Taisteluharjoituksissa
käytettävä kiväärinpatroona, jossa ruutimäärää on
vähennetty ja kuula on puusta tai pahvista. P
lilakaan ammuttaessa ei enää 25 askelta lähempää
saa tähdätä suoraan „viholliseen", sillä
puukuula-kin voi lyhyeltä matkalta saada vaurioita aikaan.
P:n tarkoituksena on paukahdus, josta jo voidaan
päättää „vihollisen" voimat j. n. e. XV. E. T.
♦Panaman-kanava. Kanava avattiin helmik
20 p. 1915. On sattunut rantavyörymiä, jotka
ovat ajoittain keskeyttäneet liikkeen kanavassa.
*Panelian suot. Kuuluisa viljelty suoryhmä
Panelian kylässä, Kiukaisten pitäjässä Turun ja
Porin lääniä, n. 61° 21’ pohj. lev. ja n. 3°
länteen Helsingistä, käsittää useampia erinimisiä
soita (Kaskistonsuo, Isosuo, Käkialhonsuo y. m.),
joiden yhteinen pinta-ala on n. 1,000 ha. Turve
on pääasiallisesti rahkasammalen sekaista
sara-turvetta, syvyys enimmäkseen 1,5-2,5 m, pohja
savea. Suot omistavat yksityiset tilalliset. —
Kuivaustöihin suoalueella ryhtyivät kylän tilalliset
Fredrik Ruoholan aloitteesta 1860-luvulla, jolloin
m. m. kaivettiin viemäriojia yhteensä n. 10 km.
Suojakson on käytännöllisesti ja tieteellisesti
tutkinut Suomen suoviljelysyhdistys. [Suomen
suo-viljelysyhdistyksen vuosikirja 1901.] II. W:n.
* Pankki. A. Suomen pankki.
Maailmansodan syttymisen johdosta oli Suomen p:n pakko
rajoittaa seteliensä lunastamista kullalla sekä
vihdoin huhtik. 11 p:stä 1915 kokonaan lopettaa se.
P:n setelit muuttuivat tällöin lunastamattomaksi
paperirahaksi, jommoisia ne vieläkin ovat.
Kuten muissakin maissa, joissa samaan
toimenpiteeseen oli pakko turvautua, ovat pankin setelit,
paperirahaksi muututtuaan, menettäneet arvonsa
vakavaisuuden. Erinäiset seikat, m. m. liian
korkeasta ruplankurssista, valtion luotonotosta
pankista johtuvat, ovat vieneet siihen, että p:n
sete-listö on suuresti kasvanut. Seteleitä on tullut
liikkeeseen siinä määrin yli talouselämän
vaatiman tarpeen, että niitten arvo on tuntuvasti
laskenut. — P:n setelinanto on nykyisin (1921) si-
ten rajoitettu, että liikkeessä olevien setelien
määrä saa olla korkeintaan 200 milj. mk.
suurempi setelinantoa vastaavia metalli varoja, joihin
nyttemmin luetaan myöskin pankin hallussa
olevat kotimaan rahan määräiset valtion
obligatsio-nit ja valtion vekselit. Sotavuosina on pankki
laskenut liikkeeseen myöskin 25 ja 50 pennin
sekä 1 mk:n määräisiä seteleitä. P:n
ohjesääntöön on tehty osittaisia muutoksia asetuksissa 7
p:ltä elok. 1914, 27 p:ltä heinäk. 1918, 11 piitä
kesäk. 1920 ja 17 p:ltä jouluk. 1920.
Pankkivaltuusmiesten puheenjohtajana on tätä
nykyä (1921) V. A. Lavonius ja johtokunnan
puheenjohtajana v:sta 1919 Otto Stenroth.
B. Yksityiset kauppapankit. Kaksi vanhinta
yksityispankkia Suomen yhdyspankki ja
Pohjoismaiden osakepankki
sulautuivat v:n 1920 alusta yhteen nimellä
Pohjoismaiden yhdyspankki. P:n osakepääoma
on 150 milj. mk. ja vararahastot n. 100 milj. mk.
Haarakonttoreita on 51. Toimitusjohtaja Leon von
Pfaler. — K a n s a 1 1 i s-o sakepankin
osakepääoma on nyttemmin 150 milj. mk. ja
vararahastot v:n 1920 tilinpäätöksessä 82 milj. mk.
Haarakonttoreita on 123. Toimitusjohtaja v:sta
1914 J. K. Paasikivi. — Unionbanken i
Finland (Suomen liittopankki),
maamme kolmas suur-p., syntyi 1920 Vaasan
osakepankin, Turun osakepankin ja
Landtmannaban-kenin yhteenliittymisestä. Osakepääoma 180 milj.
mk., vararahastot 56 milj. mk. Haarakonttoreita
56. Toimitusjohtaja Balder Hemmer. —
Helsingin osakepankki sulatti 1918 itseensä
Uudenmaan osakepankin, samalla
tuntuvasti korottaen osakepääomaansa, joka nyt on
80 milj. mk. vararahastojen noustessa 26 milj.
mk:aan. Nykyinen toimitusjohtaja Alarik
Nysten. — Privatbanken i Helsingfors
a k t i e b o 1 a g. Nykyinen osakepääoma 50 milj.
mk., vararahastot 18,4 milj. mk. Nykyinen
toimitusjohtaja Axel Ehrnrooth. — Tampereen
osakepankin omat varat ovat nykyään:
osakepääoma 20 milj. mk. ja vararahasto 8,7 milj.
mk. Haarakonttoreita on 28. Nykyinen
toimitusjohtaja Isak Julin. — Suomen
kauppapankki osakeyhtiön osakepääoma on 12
milj. mk., vararahasto 9 milj. mk.
Haarakonttoreita 11. Nykyinen toimitusjohtaja Sakari
Castrén. — Länsi-Suomen osakepankin
osakepääoma on nyttemmin 30 milj. mk.,
vararahastot 12,i milj. mk. Haarakonttoreita on 18.
Nykyinen toimitusjohtaja Edw. Sulin. —
Savo-Karjalan osakepankki perustettiin 1915
I maakuntapankiksi Savoa ja Karjalaa varten;
pääkonttori Viipurissa. Osakepääoma oli alkujaan 2
milj. mk., mutta on nyttemmin korotettu 30 milj.
mk:aan vararahastojen noustessa 5,5 milj. mk:aan.
Haarakonttoreita 18. Toimitusjohtaja
perustamisesta saakka K. N. Rantakari.
Sotavuosina perustettiin maahamme useita uusia
yksityispankkeja, pääkaupunkiin 1917
Luotto-pankki osakeyhtiö suom.
paikallispankiksi. Osakepääoma oli alkujaan 3 milj. mk., nyt
16 milj. mk., vararahastojen noustessa milj.
mk:aan. Toimitusjohtajana toimii P. J.
Hynninen. Sam. v. perustettiin Suomen k ä s
i-t y ö 1 ä i s-o sakepankki tyydyttämään
käsityön ja pienkaupan luotontarpeita. Osakepääoma oli
alkujaan 2 milj. mk., mutta on sittemmin korotettu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
