Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pirenne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
923
Pistoli Planckin säteilylaki
924
niin. että hammas on tullut leikkaukseen,
käännetään sitä sivulle, jolloin hammas kiilautuu
poi-kittaisleikkaukseen ja niin kytkee osat yhteen.
Nimensä se 011 saanut siitä, että sitä käytetään
pistimen kiinnittämiseksi kivääriin; kiväärissä on
vielä hoikin ympärillä rengas, jota kääntämällä
pistin varmasti pysyy kohdallaan. P-o l’-o.
*Pistoli. Yleisimmät sotalaitoksessa
käytetyt p: t ovat Par abelin m-p. Saksan armeijassa,
Nagan y. m. Venäjän armeijassa.
Lyhytpiippui-sia käsiaseita (Browning-, Mauser-, Bayard-,
Dreyse-p. j. n. e.), joissa ei ole eri etäisyyksille
asetettavaa tähtäintä, käytetään likitaistelussa,
s. o. kun ollaan joutumassa käsikähmään
vihollisen kanssa. Yleensä etäisyyden ollessa 50
m:iä pienempi voi p:n käyttämisestä odottaa
menestystä. Paras etäisyys on 25 m tai sitä
pienempi. Erittäinkin syöksy joukoissa 011 edullista
aseistaa miehet p:lla; samoin pimeässä,
partioretkillä j. n. e. on p. edullinen ase.
Saks. armeija-p :n (Parabellumin) rakenne on
seuraava. P. lataa, samoinkuin konekivääri, itse.
Laukaus heittää hylsyn ulos ja virittää
sytyttimen ja vetojoustimen uudestaan. Vetojoustin vie
kaikki osat taas entiseen asentoonsa aivan samoin
kuin konekiväärin vetojoustin. — Osat ovat:
piippu, haarukka, lukko, perä, tähtäinlaite,
liipa–inlaite, varmistin ja panossäiliö. Piipun
läpimitta on 9 mm ja se on liikkumattomasti
yhdistetty haarukkaan. Haarukan ulkopinnalla on
uurteet, jotka johtavat sitä perässä.
Sisäpuolisissa uurteissa liikkuu lukko. Haarukassa
oleviin reikiin on lukon takanivel pultilla yhdistetty.
Haarukan vasemmassa seinässä on liipasintanko,
oikeassa ulosheittäjä. Rajanasta rajoittaa piipun
liikettä taaksepäin tarttumalla sulkukappaleeseen.
Lukon muodostavat kammio (jossa sytytin,
joustin ja ulosvetäjä), polvi (lukonnostin; tekee
haarukan ja piipun taapäin liikkumisen
mahdolliseksi sekä avaa ja sulkee lukon), yhdyshaka
(liittää lukon vetojoustimeen) ja vetojoustin. — Perä
yhdistää eri osat kokonaisuudeksi ja 011 siinä:
sulkukappale, kansilevy, liipasinlaite, panossäiliö,
vetojoustin ja varmistin. Tähtäinlaitteen osat
ovat tähtäinrako ja jyvä. Panossäiliöön sopii 8
panosta, 9:s piippuun. Ven. armeija-p. (Nagan)
on n. s. rumpurevolveri, jossa panokset ovat
pyörivässä rummussa. Panokset ovat
pienempikalii-berisia kuin saksalaisessa. Englannin ja Ranskan
armeija-p:na käytetään Colt-mallia. W. E. T.
Pitaval [ ~va’l], Francois G a y o t de
(1673-1743), ransk. oikeusoppinut, julkaisi
laajan kokoelman merkillisiä oikeusjuttuja „Causes
célèbres et interessantes" (20 nid.. 1734 ja seur.).
Uudistetun laitoksen toimitti F. Richer (22 nid..
1772-88). Saksassa ovat Hitzig, Häring ja
Vol-lert. julkaisseet samantapaisen kokoelman (36 nid.,
1842-65; uusi sarja 24 nid., 1866-91). V:sta 1903
ilmestyy ..Pitaval der Gegenwart", julkaisijat
Frank, Roscher ja Schmidt.
Pitlios (kreik.), suuri, aina 2 m korkuinen
inui-naiskreik., etenkin juoksevain tavarain, kuten
öljyn. viinin, mutta myös jyväin y. m. s. väl jäsuinen.
tasapohjainen tai alipäästä pyöreä tai suippeneva
säilytysastia. Suippenevana se pysyi pystyssä joko
puoleksi maahan tai hiekkapermantoon pistettynä
tai erikoisessa jalustatelineessä. P. mainitaan
mytologiassa ja hist. kertomuksissa: Danaidien astia
ja Diogeneksen tynnyri olivat p:ia. f7-o X.
Pitkäkranaatti on tavallista kranaattia isompi
ja sisältää suuren räjähdyspanoksen. Näissä
käytetään yleensä hidastuvaa sytytintä ja niillä on
maamiinan vaikutus. W, E. T.
Pitkäniemi, Frans Mikael (s. 1878),
osuustoimintamies, fil. kand. 1902. fil. Iis. 1908;
toiminut m. m. Kotkan kauppakoulun ja
kauppaopiston johta jana 1904-08; v:sta 1908
voinvienti-osuusliike Valion toimitusjohtaja; Pellervon
johtokunnan puheen johtaja v:sta 1918; „Pellervon"
ja „Suomen osuustoimintalehden" päätoimittaja
v:sta 1918. Julkaissut: „Yhtymät
suurteollisuuden alalla" (1908).
Pivo 1. r o i v a s, kourantäyteinen nyhdetty
pellavakimppu. joka sidotaan yhteen pellolla. Kun
p:t kuivataan, liotetaan, loukutetaan ja lihdataan
vapaiksi puusälöistä, aletaan niitä nimittää
sor-mauksiksi. E. J. S.
Pjatina (ven.. = viidennes). Niin nimitettiin
niitä isompia hallintoalueita, joihin muinaisen
Novgorodin tasavallan alue oli jaettuna. Ne olivat
Vatjan (Votskaja), Äänisen (Obonezskaja),
Selo-nan (Selonskaja), Bezetskajan ja Derevskajan
viidennekset. K. G.
Planck, Max Karl Ernst Ludwig (s.
1858), saks. fyysikko, tuli teoreettisen fysiikan
professoriksi Kieliin 1885, Berliiniin 1889 ja
Wieniin 1907. V:sta 1913 alkaen P. on Berliinin
yliopiston rehtori ja sen teoreettisfysikaalisen
laitoksen johtaja. Hänen tärkeimmät tieteelliset
tutkimuksensa ovat teoreettista laatua. Ne
käsittelevät etupäässä termodynamiikkaa ja
energia-oppia. P:n arvokkaat kappaleiden säteilyä
koskettelevat tutkimukset saattoivat hänet keksimään
n. s. P : n säteilylain (ks. t. Täyd.) sekä sen
kanssa läheisessä yhteydessä olevan P : n
energian j a k a u t u m i s 1 a i n, joka on hyvin käyt
-tökelpoinen m. m. jähmeiden kappaleiden
ominaislämpöä tutkittaessa. Mainittujen lakien
selvittelyyn hän sommitteli suurta huomiota
herättänyttä k v a 11 t-t e o r i a a n s a. Tässä tehdään
se Newtonin kehittämän mekaniikan sekä
Faraday n ja Maxwellin kehittämän sähköopin kanssa
jyrkässä ristiriidassa oleva olettamus, etteivät
kaikki luonnonilmiöt tapahdu jatkuvasti, kuten
edellämainitut fysiikan suurmiehet edellyttivät,
vaan että on sellaisiakin ilmiöitä (värähteleviä
systeemejä) olemassa, joissa energiapaljouden
vaihdokset tapahtuvat hyppäyksittäin s. o. lisäys
011 aina määräsuuruinen „kvantum" tai yleensä
kokonainen luku sellaisia kvantoja. Tämän
teorian todellista sisältöä ei ole lopullisesti selvitetty.
P. sai Nobelpalkinnon fysiikassa 1918. Hän
on kirjoittanut m. m. seuraavat teokset: „Das
Princip der Erhaltung der Energie" (1887;
2:nen pain. 1908); ..Vorlesungen über
Thermodynamik" (1897; 2:nen pain. 1905);
..Vorlesungen über die Theorie der Wärmestrahlung" (1906).
V:sta 1906 P. 011 yhdessä W. Wienin kanssa
toimittanut ..Aniialen der Physik" nimistä
aikakauskirjaa. U. S:n.
Planckin säteilylaki. Energiasäteily ^ r
voidaan laskea, jos aallon pituus on /. ja
absoluuttinen lämpötila T, P. s:n mukaisesti kaavasta:
a.
1
c
eXT-i
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
