Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puhelinsuojus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
94’)
946
dezissa avattiin 1910 hänen lahjoittamansa
nykyaikaista taidetta ja taideteollisuutta sisältävä,
hänen nimeään kantava museo. F. L.
Puhelinsuojus ks. Suojukset, Täyd.
Puhelukoneet ks. Sanelukoneet, Täyd.
Pujotuspuikko (engl. marline-spike, ruots.
malspik), raudasta tai teräksestä tehty työkalu,
jonka avulla pujoke 1. pleissi tehdään köyteen.
•Pukkila. 2,322 as. (1918). Teollisuuslaitoksia:
Kanteleen ja Syvänojan sahat, Naarkosken
sähkölaitos, 6 myllyä. — Alttaritaulun „Jeesus
saarnaa venheessä" on maalannut Vilho Sjöström
1915. K. J. V.
♦Pulkkila. 2,582 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun „Jeesus ristillä" on maalannut Mikael
Toppelius 1770. K. J. V.
Pulletar. Kaulakuvun loitsussa mainittu
haltia, jota nimitetään „punaiseksi neidiksi", ja
pyydetään punomaan punaista nuoraa punaisella
polvellaan kupujen kuristamiseksi. Samaa
tarkoittaa Härän synnyssä rukoiltu Pull u k k a
„pu-has emäntä". Kumpikin tehtävä: kaulataudin
poistaminen ja nautakarjan varjeleminen, oli
katolisena aikana uskottuna Blasius nimiselle
pyhimykselle. Ranskassa on Blasiuksen lähde,
johon määräpäivänä pappi kastoi p u n a i s e ii
hi n g a n, sitoen sen suo jelukseksi pyhiinvaeltajan
kaulaan. Kreikanuskoiset karjalaiset palvovat
vieläkin pyhää Valassia eli Ulassia „lehmien
jumalana". [K. Krohn, „Suomalaisten runojen
uskonto", siv. 193-94.] K. K.
♦Pulpa (lat.), jonkun elimen pehmeä,
ydin-mäinen sisäkudos, esim. pernan p., hampaan p. 1.
hammasydin j. n. e. Nimitystä käytetään
yleisimmin merkitsemään juuri hammasydintä, jossa
ilmenevän tulehduksen nimenä on p u 1 p i t i s.
Pulukuidut = kasvisilkki (ks. t. IV Os.).
♦Pumppu. Veden nosto voi p:ssa tapahtua:
I. Ilman, höyryn tai kaasun p a
i-n e e 1 1 a. Tähän kuuluvat: 1) Imu- 1.
lappo-pilli (ks. Lappo, V Os.). 2) P a i n e i 1 m a- 1.
m a m m u t-p. Tässä painetaan veden pinnan
alle ulottuvan putken
alapäähän ilmaa, joka
nousee ylöspäin, sekaantuen
pieninä kuplina
putkessa olevaan veteen,
jolloin vesi nousee siinä ja
virtaa yläpäästä ulos.
Oikeastaan putken
ulkopuolella oleva vesi painaa
sen ulos. Toiminta
perustuu näet
ominaispainojen eroon. Tästä syystä
täytyykin putken pään
ulottua veteen A/3-2/3
nostokorkeudesta. Ilman
laajentumisesta alenee
lämpö jopa 1,5° C. Ilma
myös aikaansaa vedessä
olevan raudan erkanemisen. Jos nostokorkeus on
5-15 m, tarvitaan 1 ilmakehän paineista ilmaa
2-3 1 kutakin vesi-l:aa kohti. Tällainen
venttii-litön ja männätön pumppu sopii hietaisen
veden y. m. sakkaisen nesteen nostamiseen. 3)
Höyrypain e-p. 1. pulsometri (ks. t. VII
Os.). 4) Humphrey-p., joka on poltto- 1.
rä-jähdys-p. Siinä on räjähdyskammio C, sen
kannessa tulo- ja menoventtiilit A ja E. Putkessa
IV’ B D on imuventtiilit V, jotka laskevat veden
putkeen. Käyntiin pantaessa ovat putki ja
räjähdyskammio vettä täynnä, erikoisella p:lla
painetaan ilma- ja kaasuseosta räjähdyskammioon
Mammut pumppu.
Humphrey-jpumppu.
ja sytytetään sähkökipinällä. Räjähdyksestä
syntynyt paine heittää putkessa olevan veden
eteenikin. Kun vesi sitten palaa vauhdilla, takaisin,
on menoventtiili auki, joten palaneet kaasut
pääsevät ulos. Hetkistä ennenkuin veden pinta
ehtii venttiileihin, sulkeutuu menoventtiili, ilma
puristuu, kunnes vesi pysähtyy ja paine työntää
sen takaisin sellaisella voimalla, että
räjähdys-kammiossa syntyy tyhjiö, jolloin tuloventtiili
aukenee ja laskee ilma- ja kaasuseosta kammioon.
Samalla luonnollisesti, niinkuin ensi iskullakin,
tulee vettä jonkun verran imuventtiileistä. Kun
vesi uudelleen syöksee takaisin, puristuu
kaasu-seos ja sähkökipinä sen sytyttää, jolloin paine
työntää veden suurella vauhdilla eteenpäin
ylä-säiliöön. Takaisin palaava vesi sitten työntää
menoventtiili n kautta kaasut ulos, ja toiminta
jatkuu selitettyyn tapaan. P:n toiminta on siis
4-tahtinen, mutta voidaan se järjestää
2-tahtiseksi-kin. Humphrey-p. on erittäin yksinkertainen,
ilman mäntiä ja vaikeampia tiivistysholkkeja.
Kokeissa on esim. nostokorkeuden ollessa 10 m
räjähdysten luku ollut 14 minuutissa, veden
nostoon kulunut hevosv.-määrä 16, nostettu
vesimäärä 7,360 1 minuutissa sekä polttoainemenekki
0,48 kg (antrasiittia) tunnissa hevosv:aa kohti.
Käytetään m. m. eräällä Lontoon
vesijohtolaitoksen pumppuasemalla.
II. Vesi- tai h ö y r y s u i h k u 1 1 a. Tähän
kuuluvat: 1) Vesisuihkupump p u ja 2)
V e s i o i n a s (ks. Suihkukone, IX Os.
p. 140). 3) Ejektori (ks. t. II Os. p. 576).
4) Injektori (ks. t. III Os. p. 972).
III. Hammaspyörillä. Nämä p:t
painavat jopa 250 m korkeudelle 1-475 1 minuutissa;
niiden vaikutusaste on 0,5-0,7. Niitä on m. m.
k i e r t o-p. (ks. t. IV Os. p. 757). Koska
hammaspyörät, siipi tai siivet ovat sijoitetut kotelon
muotoiseen pesäkkeeseen, sanotaan sitä
kotelo-p : k s i.
IV. Keskipakoisvoiman
vaikutuksesta (ks. Keski p a k o i s p u m p p u, IV Os.
p. 757). Tähän kuuluvat 1) Matala pain e-p.,
joka on yksi jaksoinen, nostokorkeus korkeintaan
30 m, johtosiipiä ei ole, nostaa O.is-35 m3
minuutissa, vaikutusaste 0,35-0,70. 2) Keskipain e-p.,
yksi jaksoinen, nostokorkeus jopa 100 m,
jolitosii-villä varustettu, nostaa 0,5-30 m3 minuutissa,
vaikutusaste 0,55-0,80. 3) Korke a pain e-p., joka on
monijaksoinen, johtosiivillä varustettu kuten tur-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
