Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puolanka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
951
Purjosipuli PuuviUakärsäkäs
952
Purjosipuli (Allium porrum), vihanneksena
käytetty 2-vuotinen sipulilaji, jonka pientä
sipulia ja kalvetettuja, toisiaan peittäviä lehtituppia
käytetään ravinnoksi. Viljellään taimista, joita
kasvatetaan lavoissa tai kasvihuoneissa.
Tunnettu jo muinaisessa Egyptissä, peräisin
luultavimmin itämailta. J. A. W.
* Purmo. 3,059 as. (1918). — Alttaritaulu,
jenka yläosa kuvaa ristiinnaulitsemista, alaosa
ehtoollisen asettamista, on vanha, tuntemattoman
tekemä. K. J. V.
Purnu-uuni (ruots. échakt-ugn), korkea ja
liereä uuni, jommoista käytetään valimoissa,
masuuneissa, kalkin polttoon y. m.
* Puruvesi, pinta-ala 578 km2, suurin syvyys
30 m. — P:n kaloista ovat muikku, lahna, lohi ja
ahven suurimman kalastuksen esineinä. K. J. V.
*Pusseli (engl. bushel < lat. bustellusy busellus
= arkkunen), engl. kuivan tavaran (viljan,
perunoiden y. m.) mitta. V:sta 1826 saakka on
Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Kanadassa ja Kap-maassa
ollut käytännössä nykyinen imperial-bushel, joka
= 4 peckiä = 8 gallonia = 36,84o 1. Ennen
mainittua vuotta käytettiin n. s. Wi ne
hester-bu-s h e 1 i a = 35,288 1, joka vieläkin on laillinen
mitta Yhdysvalloissa ja muutamissa brittiläisissä
siirtomaissa. (P.-sanan kohdalla VII Os. on
painovirhe: 3,848 1 pro 36.348 1.) U. S:n.
* Pusula. 3,928 as. (1918). Teollisuuslaitoksia:
Muuraissuon turvepehkutehdas, 4 sahaa, 5
jauhomyllyä. — Kirkon alttaritaulun aihe Mark. I24r44,
tekijä tuntematon. [J. J. Malmstedt, „Grunderna
tili Pusula kapellboers godkända Björn- och
Warg-skall" (1836), Matti Sauramo, „Pusulan pitäjän
geomorfologia" (Terra 1915), B. Aarnio,
„Järvimalmin esiintymisestä eräissä Pusulan,
Somernie-men ja Tammelan järvissä" („Agrogeologisia [-tiedonantoja").]-] {+tie-
donantoja").]+} E. J. V.
Putkijohtotarpeet (engl. fittings). Tällä
nimellä nimitetään kaikkia putkijohtoihin
kuuluvia polvi-, T-, +-, suora- ja supistusmuhveja,
su-pistusnippoja, nippoja, kaksoisnippoja, tulppia,
OI
Putkijohtotarpeita.
liattuja, vastamuttereita, pyörö- ja
soikealaip-poja, yhdistäjiä, sivuhaaraisia kulmamuhveja,
katto- ja seinämuhveja, kattopolvia,
katto-T-muh-veja, sivuhaaraisia T-muhveja, putkikoukkuja
y. m. Ne tehdään tavallisesta
kuivameltorau-dasta, ovat joko mustia tai galvanoituja, mittoina
käytetään engl. tuumia. Tavallisimmat mitat
ovat i/g, »/„ 3/s, */*. 3U, 1> l1/*, IV2, 2, 2i/„ 3, 3»/2
ja 4 tuumaa. P-o P-o.
Putnik, Radomir (1842-1917), serb.
sotapäällikkö, otti 1875-77 osaa Turkkia vastaan
käytyyn sotaan, tuli sittemmin kenraaliksi
ylennettynä yleisesikunnan päälliköksi ja oli 1905-06
sotaministerinä toimien armeian uudelleen
aseis-tamiseksi. Balkaninsodissa 1912-13 hän oli
Serbian armeian ylipäällikkönä. Suurvaltain sodan
sytyttyä P. syksyllä 1914 pakotti Serbiaan
hyökänneet itävaltalaiset peräytymään, mutta
syksyllä 1915 hänen täytyi ylivoimaisten vihollisten
tieltä poistua joukkoineen Albaniaan.
Puukko, Antti F i 1 e m o 11 (s. 1875),
kielentutkija, yliopp. 1896, fil. kand. 1901, fil. Iis.
1909, teol. kand. 1916, teol. Iis. 1917, seemiläisten
kielten dosenttina v:sta 1910 ja Raamatun
alkukielten apulaisena v:sta 1918 Helsingin
yliopistossa. Julkaissut m. m. „Israelin profeettain
sosiaaliset mielipiteeet" (1907), „Das
Deuterono-mium" 1-11 (1909), „Das Deuteronomium. Eine
literarkritische Untersuchung" (1910).
* Puumala. 6,348 as. (1918).
Teollisuuslaitoksia: Maunolan höyrysaha, Kirkonkylän
laivate-lakka. Vanha kartano: Ahoinpelto. — Kirkon
alttaritaulun ..Kristus ristillä" on maalannut Joh.
Luukkonen 1878. K. J. V.
Puunkuorimakone, varsinkin selluloosat
eol-lisuudessa (ks. Selluloosa, VIII 0>.) puitten
kuorimiseen ja puhdistamiseen käytetty laite.
P:eita on monta eri rakennetta, mutta juonena
niissä on useimmissa se, että vaaka- tai
pystysuorassa asennossa pyörivään levyyn on
kiinnitetty vinosti keskustan ympäri teriä höylän terän
Puunkuorimakone.
tavoin ja tätä terälevyä, joka toimittaa kuorimisen,
sivuaa kuorittava pölkky siten, että se
hammasrattaiden välityksellä liikkuu rullien päällä sekä
omaan pituussuuntaansa että akselinsa ympäri,
joten pölkky tulee kuorituksi yltympäri ja päästä
päähän. Usein p:ssa kuoritut puut vielä täytyy
puhdistaa käsin viimeisistä kuoren rippeistä.
Kuorittavat puut (vrt. Paperipuu, VII Os.)
katkaistaan tavallisesti ennen kuorimista 1-4 m:n
pituisiksi. Tässä kuvattu Roberts & Libcrtin p. 011
Skandinaavian maissa yleisesti käytetty. II. R-r.
Puusilkki (ransk. chardonnet, ks.
Keinotekoinen silkki, IV Os.). Chardonnet-silkki
valmistetaan puuvillasta; oikea p., joka valmistetaan
selluloosasta, tunnetaan viskoosisilkin nimellä.
Puutarhasiirtolat, sama kuin
siirtolapuutarhat, ks. t. Täyd.
Puuvillakärsäkäs (Anthonomus grandis) (engl.
cotton boll weevil), puuvillanviljelyksen
vaarallisin tuhohyönteinen etenkin Pohjois-Ameriikassa.
Kovakuoriainen puree reiän nuoreen kukkasil-
»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
