Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Puuvillaloukku ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
955
Pähkämö ks. S t a c h y s, VIII Os.
Paiste ks. Kääntösarka, Tiiyd.
Päivystysvuoro, upseeri- ja aliupseeri palvelus
joukko-osastossa. Jokaiseksi päiväksi määrätään
erikoinen „päivystävä upseeri" ja „päivystävä
aliupseeri", joiden tehtävänä on tarkastaa, että
säädettyä järjestystä noudatetaan sisäpalveluksessa.
Päivystävä aliupseeri ei p:n kestäessä saa jättää
kasarmia. Hän on koko ajan puettuna
palvelus-pukuun. Aamuisin hän herättää komppanian, vie
sairaiksi ilmoittautuneet lääkärintarkastukseen,
kirjoittaa päiväilmoituksen sairaista,
komennetuista, arestissa olevista, lomalla olevista j. 11. e.,
järjestää kahvin ja ruoan jakelun, pitää huolta
kasarmin puhdistuksesta, lämmittämisestä ja
järjestyksestä; on läsnä iltahuudossa ja valvoo, että
kaikkia määräyksiä noudatetaan. Päivystävä
upseeri määrätään joukko-osastoissa samanlaisiin
valvontatehtäviin. Hän tarkastaa vartiostot j. n. e.
Sotilasvirastojen ja esikuntien päivystävä
upseeri ottaa vastaan virka-ajan päätyttyä tulevat
asiat ja ilmoitukset. W. E. T.
Päivystävä aliupseeri ks.
Päivystysvuoro, Täyd. •
Päivystävä upseeri ks. Päivystysvuoro,
Täyd.
Päiväilmoitus. Sodassa vaaditaan joukoilta
joka päivä ilmoitus sotatilanteesta. Näitä
ilmoituksia nimitetään priksi. W. E. T.
Päivämarssi ks. Marssi, Täyd.
Päivämäärän raja on mielivaltaisesti valittu,
pohjoisesta etelään kulkeva viiva maapallolla,
jonka yli kuljettaessa päivämäärä muuttuu. P. r.
kulkee lähellä sitä meridiaania, joka on 1S0U
Green-wicliistä; se lähtee Beringin-salmesta kulkien
pitkin Tyyntä-merta etelää kohden ja välttäen
kaikki saaret. Lännestä itään kulkevilla laivoilla
pidetään p. r:n kohdalla samaa päivämäärää
kaksi vuorokautta; päinvastaiseen suuntaan
kuljet-taessa jätetään yksi päivä laskusta pois. I. B.
♦Päiväraha. Sotilaan p. Suomen armeiassa on
1 mk. P. yhden sotilaan muonittamiseksi on
1919 Suomen armeiassa ollut n. 5:50, joista 21
penniä päivää kohti lasketaan sotilasta kohti
käyttövaroiksi. W. E. T.
Päivärinta (alkuper. nimi Swan), Jaakko
Ha n i el (1847-1902), pappi, kansanvalistusmies;
yliopp. 1866, fil. maist. 1873, vihittiin papiksi
1879,’toimi v:sta 1888 uskonnon lehtorina
Mikkelin lyseossa, v:sta 1894 Lammin kirkkoherrana ;
pappissäädyn jäsenenä 1897 ja 1900. P. oli
Kansanvalistusseuran perustajia ja seuran
ensimäi-nen sihteeri 1S74-78. Hän oli myöskin
kansan-opistoaatteen ensimäisiä harrastajia; hänen
toimestaan perustettiin m. m. Mikkelin
kansanopis-toseura; julkaissut neljä osaa
Kansanvalistusseuran .,Maantieteellisiä kuvaelmia" y. m. J. F.
Päivölä, Lemminkäisen tai oikeammin
Pätöi-sen pojan (s. o. Kristuksen) virressä esiintyvä
tarullinen paikka. P:n pitoihin, jumalisten
juo-minkeihin kutsutaan rujot, rammat ja sokeat,
niinkuin raamatullisessa vertauksessa kuninkaan
pojan häistä. Pätöinen poika laulaa kaikki
kultiin ja hopeihin (vrt. häävaatteita) paitsi yhtä
sokeaa, joka hänet sitten surmaa.
Lemminkäisen 1. Pätoisen pojan surmaruno on kokoonpantu
samoista legendoista kuin Baldertaru (ks.
Balder. I Os.). K. K.
Pälk järven suo jakso ks. S a a r e n s u o, Täyd.
*Pälkjärvi. 2,798 as. (1918). — Kirkon
alttaritaulun „Tulkaa minun tyköni kaikki ..." on
maalannut Ida Silfverberg 1876. K. J. V.
»Pälkäne. 4.482 as. (1918). „Vapaaopisto"
1 er. 1921. Teollisuuslaitoksia: Onkkaalan
sähkölaitos. — Kirkon alttaritaulun „Jeesus
Get-semanessa" on maalannut prof. Limnell
Tukholmasta 1841. [A. O. Heikel, „Kertomus
Pirkkalan kihlakunnan muinaisjäännöksistä"
(Tiedeseuran „Bidrag" 38, 1882) ; Rafael Herlin,
,,Ta-vastmons och Tammerforsåsens glacialgeologiska
betydelse" (Maant. yhd. aikak. III, 1891); E. G.
Palmén, „Aldre och yngre sjöfällningar och
sjö-fälluingsförsök i Finland" (Fennia 20, 1902 03) ;
Alfr. Hackman. ..Die Emailfibel von Wärilä im
f < 0
Kirchspiel Pälkäne" (Suom. rauinaism.-yhd. aikak.
XXVI, 1912).] K. J. v:
♦Pälkänevesi, suurin mitattu syvyys 37,8 m.
Pälsi, Sakari Lemmitty (s. 1882),
mui-naistutkija, yliopp. 1903, fil. kand. 1908, fil. Iis.
1917, Kansallismuseon amanuenssi 1920, ollut
tutkimusmatkoilla Mongoliassa 1909-10 ja
Koillis-Siperiassa 1917-19. Julkaissut: „Mongolian
matkalta" (1911), „Riukujärven ja Piiskunsalmen
kivikautiset asuinpaikat Kaukolassa" (1915. väitösk.).
„Kulttuurikuvia kivikaudelta" (1916),
„Pohjankävijän päiväkirjasta" (1919), „Arktisia kuvia"
(1920).
Päts, Konstantin (s. 1874), vir. politikko,
yliopp. 1894, lakit. kand. 1898. V:sta 1900 P.
toimi asianajajana Tallinnassa, tuli 1901
„Tea-taja" lehden toimittajaksi ja 1904 Tallinnan v. t.
kaupunginpääksi. Sekaantuneena v:n 1905
vallankumousliikkeeseen P. tuomittiin kuolemaan,
mutta oli jo sitä ennen paennut ulkomaille
oleskellen Suomessa ja Sveitsissä. Palattuaan 1910
Viroon hän sai istua vuoden vankeudessa. V:sta
1911 hän otti osaa „Tallinna teataja" lehden
toimittamiseen. Vallankumouksen puhjettua 1917
P. tuli eräänlaisen Viron esiparlamentin
jäseneksi ja toimi pontevasti Venäjällä olevan vir.
sotaväen palauttamiseksi Viroon. Syksyllä sam.
v. hän oli Tallinnassa pidetyn
kansalliskongressin johtajana ja hallituksen esimiehenä, kunnes
bolsevikit ennen pitkää karkoittivat hänet ja
sulkivat hänet joksikin aikaa vankilaan. Helmik.
1918 P. valittiin Eestin pelastuskomiteaan ja
muodosti tasavallan ensimäisen hallituksen
tullen pää- ja sisäasiainministeriksi. Saks.
valtaus-kautena hän harjoitti maanalaista toimintaa
saksalaisia vastaan, jotka sen johdosta pitivät häntä
vahgittuna kesäk. - marrask. 1918, ja oli sitten
väliaikaisessa hallituksessa pää- ja sotaministerinä
perustavan kokouksen kokoontumiseen 1920,
ottaen osaa sen työhön maaliiton edustajana.
Tammik. 1921 P. jälleen tuli pääministeriksi saaden
samalla perustuslain mukaan „riigivanem’an" (s. o.
tasavallan päämiehen) arvon ja aseman.
Pääintendentti, armeian intendentuurin
päällikkö.
Päämajoitusmestari. Armeiakunnan
päämajassa oleva korkea-arvoinen upseeri, jota
ylipäällikkö (komentava kenraali) käyttää erikoisia
tehtäviä varten välittömänä apunaan. Suomen
armeiassa kuului vapaussodan aikana niinikään p.
ylipäällikön päämajaan ja säilytettiin virka v:n
1919 loppuun saakka rauhan aikanakin
yleisesikunnassa. V:n 1920 määrävahvuudesta poistettiin
p. yleisesikunnasta, mutta liikekannallepanon sat-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
