Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ratsuväkidivisioona ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
987
Rautainen annos—Rautatiehallitus
988
rauta absorboi hiilimonoksidia. Toiselta puolen
ovat nämä r:t pysymättömiä yhdistyksiä, joten
rautalevyn, esim. uuninseinämän, toisella
puolella tapahtuvan hajaantumisen seurauksena 011
hiilimonoksidin virtaaminen lämmitettävääu
huoneeseen. E. S. T.
Rautainen annos, muona-annos, jonka
jokainen sotilas sota-aikana kantaa mukanaan,
saamatta koskea siihen ilman erikoista käskyä, paitsi
erikoisissa tilanteissa, esim. silloin, kun tämä
ruoka-annos voi pelastaa hänet nälkäkuolemasta.
K on koottu muona-aineista, jotka voidaan saada
mahdollisen pieneen kokoon ja kevyeksi
painoltaan ja jotka kuitenkin sisältävät erikoisen
ravitsevia aineita. Tav. siihen kuuluu korppuja tai
keksejä, liha- ja vihannessäilykkeitä, suolaa
j. n. e.; sotilaan lasketaan r:lla a:11a tulevan
hätätilassa toimeen kolme päivää. R:n a:n
käyttämisestä annetaan kulloinkin erikoinen käsky ja
tapahtuu se vain suurimmassa hätätilassa. Joka
omavaltaisesti rikkoo tätä määräystä, rangaistaan
ankarasti. \V. E. T.
Rautakarbidi ks. Rauta, VII Os. p. 1571,
rivi 7 ylh. ja p. 1572, rivi 22 alli. ja seur.
* Rautalampi. 12,181 as. (1918).
Rautanen, Martti (s. 1845), suom.
lähetyssaarnaaja v:sta 1868, lähetettiin main. v.
ensimäis-ten joukossa lähetystyöhön Ambomaalle, jossa on
yhtämittaa työskennellyt, käyden vain pari
kertaa kotimaassa. Kääntänyt ondongan kielelle
m. m. koko Uuden testamentin sekä suurimman
osan vanhaa. U. P.
Rautapää, Hugo Walentin (s. 1874),
virkamies; yliopp. 1891, lakit. kand. 1899, lakit,
toht. 1903; esittelijäsihteerinä
valtiovaraintoimi-tuskunnassa 1903-18, senaattorina ja
siviilitoimi-tuskunnan apulaispäällikkönä 1908-09. Vv.
1918-19 II. oli korkeimman hallinto-oikeuden jäsenenä,
v:sta 1919 saman oikeuden presidenttinä;
edustajana valtiopäivillä 1911 ja 1912.
Rautasuolat ks. Rauta, VII Os. p. 1570.
"^Rautatie. Selväpiirteisen kuvan antaminen
r:stä ja rautatieliikenteestä on sodan aikana ja
sen jälkeen käynyt melkein mahdottomaksi. Niinpä
jo ne luvut r:n pituudesta, jotka ennen voitiin
kaikista maanosista tarkalleen antaa, kunhan vain
sovittiin siitä, missä raja käy varsinaisten r:iden
ja raitio- y. m. kiskoteiden välillä, ovat nyt
tuntuvalta osalta arvioimisen varassa, kun jotkut
sodan aikana rikotut tiet, vieläpä osa sodan
aikana rakennetuistakin, kuten esim. Suomessa
Ka-rungin rata, ovat vain nimeksi olemassa, ja kun
Venäjän, Siperian, Turkestanin, Kaukaasian,
Vähän-Aasian, kapinallisen Etelä-Kiinan, vieläpä
mahdollisesti Intian kapinaseutujen r:t ovat
pituudeltaan ja kunnoltaan vain
kysymysmerkkeinä. Samasta ja valuuttasuhteiden
epävarmuudesta johtuu myös, että kysymykseen maapallon
r:iden rakennuspääomasta ei voida vähänkään
tyydyttävästi vastata. Käytännössä olevien
veturien ja vaunujen määrää ei myöskään voi enää
kaikista maista yhteisinä lukuina esittää.
Uusien r:iden rakentaminen ei kyllä ole
pysähtynyt, mutta entistä vaikeammin saa niisiä
yhtenäisen kuvan, kun eri maiden r. kirjallisuus
ei enää, kans.-illisten vastakohtain kärjistyttyä,
seuraa entisellä tavalla muidenkin maiden
vastaavia oloja. Huomattavimpia uusia r:itä on v:n
1914 jälkeen valmistunut: Austraalian eteläran-
nikkoa pitkin koko manteren pituudelta Perthistä
Sydneyhin kulkeva rata, laajat kappaleet
Kanadan Grand Trunk-rataa sekä vihdoinkin
rautatie Hudson-lahdelle, Etelä-Ameriikassa uusia
yh-distyslinjoja eri r:iden kesken. Sen sijaan ovat
Afrikassa suuret suunnitelmat yhä edelleen,
muutamia pieniä ratojen jatkamisia (m. m.
Abessii-niassa) lukuunottamatta, jääneet toteuttamatta,
samoin Aasiassa. Euroopassa rakennetuista
uusista r:istä mainittakoon vain linja
Larissa-Sa-loniki, joka yhdistää Kreikan r:t Euroopan
muuhun rautateistöön, ja Ruotsissa tekeillä
olevan sisämaanradan (östersundin-Porjuskoskeu)
jatko Doroteasta pohjoiseen, ynnä pitkin
Pohjanlahden rannikkoa kulkevasta
Geflen-Sundsvallin-Heruösandin radasta osa.
Mitä muutoksiin r:iden omistuksessa tulee, on
suurin muutos tapahtunut Saksassa, missä eri
valtioiden (Preussin, Baierin, Württembergin,
Badenin, Saksin j. n. e.) r:t on siirretty Saksan
valtakunnan haltuun. Englannissa, jossa ennen
sotaa nostettiin kysymys r:iden lunastamisesta
valtion haltuun, on valtiovallan heikontumisen
vuoksi asia toistaiseksi jäänyt pois
päiväjärjestyksestä. Myöskin liikenteeseen on vielä rauhan
tultuakin jäänyt paljon epävakaisuutta. Junain
kulkuvuorojen ja kulkunopeuden rajoitukset,
monissa maissa suorastaan hiilenpuutteenkin vuoksi,
tariffien yhä jatkuvat korotukset ja jo varsin
valtavaksi kehittyneen kansainvälisen
yhdysliikenteen lamautuminen haittaavat suuresti
liikennettä yhä edelleen, varsinkin Euroopassa.
Seurauksena siitä on r:iden huono kannattavaisuus,
joka on tullut kroonilliseksi monissa maissa
(Ruotsissakin). Yhdysvaltain ennen enimmäkseen niin
kukoistavat r:t tulevat nykyään toimeen vain
suurenmoisten valtionapujen turvissa. Nykyiset
vaatimukset työajan lyhentämiseksi ja samalla,
eri maiden valtiovallan puolelta valtionrautateihin
nähden, henkilökunnan supistamiseksi, asettavat
nykyjään r:iden henkilökunnalle niin suuria
vaatimuksia, että kysymys palvelukseen otettavain
tulokkaiden psykoteknillisestä valitsemisesta on
tällä alalla käynyt hyvin tärkeäksi.
R:iden tekn. edistys tarjoaa sen sijaan
paljoa lohdullisemman kuvan. Myöskin r.-siltoihin
on alettu menestyksellä käyttää betonia, ja
sig-naalilaitos radan varrella ja asemilla on
kehittynyt liikenneturvallisuuden hyväksi varsin
suuresti. Tärkeimmät uudistukset ovat kuitenkin
tekeillä vetovoiman suhteen, sekä höyryveturien
tehon ja tasaisen toiminnan vahvistamiseksi, että
sopiva in moottori järjestelmäin keksimiseksi, niin
että veturien käyttö tulisi hiilen hinnoista ja
saannista riippumattomaksi, jota paitsi yhä suurempia
ja varmempia valmistuksia on tehty
siirtymiseksi sähkövoiman käyttöön varsinkin Ruotsissa
ja Sveitsissä. Sen sijaan ovat Saksan ennen
sotaa aloitetut isot valmistustyöt Bitterfelden-1
lallen vilkasliikenteisellä seudulla lamaantuneet.
Suuri tulevaisuuden kysymys r.-tunnelin
rakentamisesta Englannin kanaalin alitse on viime
vuosina Englannin lakattua vastustamasta hanketta,
joutunut paljoa varmemmalle pohjalle, vaikkakin
toiselta puolen taloudellinen vaikeus on käynyt
suuremmaksi. Suomen r:istä ks. Suomen
rautatiet, Täyd. J. II. K.
* Rautatiehallitus. V:sta 1917 alkaen on
Suomen r:ta lisätty sikäli, että on perustettu pää-
%
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
