Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautatiekirjakauppa o.-y. ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
991
Ravn Reber
992
määrin, toisista kokonaan puut tuenkin.
Niiden täydellisesti ravinnosta puuttuessa seuraa
sairastuminen ja varma kuolema. Näiden
erittäin pienissä määrin esiintyvien ainei en kein.
tutkiminen ja määritteleminen on nykyisen r:n
kaikkein tärkeimpiä ja mielenkiintoisimpia
tehtäviä. — Yleensä pyritään nykyjään siihen, ettei
r. jäisi vain eri elintarpeiden ja nautintoaineiden
puhtautta tai väärennyksiä toteavaksi
tarkastus-kemiaksi, vaan että se asettaisi itselleen myös
itsenäisiä tieteellisiä päämääriä ja koettaisi
ratkaista niitä välittömään hetken hyötyyn tai
tarpeeseen katsomattakin. Toiselta puolen,
käytännössä, tahdotaan saattaa r:n tulokset ei vain
vainaan mutta myös johtamaan ja edistämään yhä
laajenevaa elintarveteolhsuutta. Ravintoaineiden
keinotekoinen valmistaminen, joka vasta on aivan
kapaloissaan, ei vielä kuulu varsinaisen r:n
piiriin.
Elintarpeiden ja nautintoaineiden tuotannon ja
kaupan virallinen valvonta on eri maissa yleensä,
muutamia jo vanhaltakin ajalta tunnettuja
poikkeuksia lukuunottamatta, vasta muutamia
vuosikymmeniä vanha. Ensimäinen yleinen
elintarpeiden myyntiä koskeva laki julkaistiin Englannissa
1875. Saksassa annettiin 1879 elintarpeiden,
nautintoaineiden ja käyttöesineiden tuotantoa ja
kauppaa koskeva laki, joka siellä muodostaa
myöhemmänkin, yksityiskohtaisemman
elintarvelain-säädännön perustan ja on suuresti vaikuttanut
muidenkin maiden elintarvelainsäädäntöön. Jo
aikaisemminkin oli Saksan eri liittovaltioihin
perustettu erityisiä elintarpeiden tutkimus- ja
tarkastuslaitoksia; 1907 oli sellaisia virallisia
laitoksia Saksan valtakunnassa 174. Näiden laitosten
virkamiehiltä vaaditaan erityinen, valtion
asettama elintarvekemistin tutkinto. — Suunnilleen
samoina aikoina on useimmissa muissakin maissa
alkanut vilkas elintarvelainsäädäntö. Varsinkin
Sveitsin elintarvelainsäädäntöä pidetään sangen
yhtenäisenä, selvänä ja ajanmukaisena.
Suomen lainsäädäntö on tässä suhteessa hyvin
puutteellinen. Kauppakaaressa ja rikoslaissa on
siellä täällä muutamia tavarain kauppaa
koskevia määräyksiä, jotka ovat elintarpeisiinkin
sovellutettavissa. Terveydenhoidosta 1879 annetussa
asetuksessa määrätään m. m., että jokainen, joka
valmistaa tai myytäväksi tarjoo ruoka- tai
juomat avaroita, on velvollinen antamaan ne
asianomaisten viranomaisten tutkittaviksi. Sairaiden
eläinten maitoa tai tautiin kuolleiden eläinten
lihaa ei saa kaupita. Keinotekoiset ja luonnolliset
kivennäisvedet, keinotekoinen vesi ja
virvoitusjuomat eivät saa olla väärennettyjä eikä sisältää
terveydelle vahingollisia aineita. Käytännössä on
elintarpeiden ja niiden kaupan valvonta joutunut
kunnallisille viranomaisille, lähinnä terveys- ja
kunnallislautakunnille, joille yleensä
terveydenhoidosta huolehtiminen kuuluu. Varsinaisesti
säännösteltynä on, lukuunottamatta
lihantarkastusta suuremmissa kaupungeissa, vain maidon ja
kermnn kauppa kaupungeissa, mallasjuomain
tehdasmainen valmistus (1907), margariinin ja
muiden ravintorasvojen sekä margariinijuuston
valmistus ja kauppa (1920). Maidon tarkastus
rajoittuu usein ainoastaan rasvanpitoisuuden
määräämiseen, ottamatta hygieenistä laatua huomioon.
Maidon alin sallittu rasvanpitoisuus vaihtelee eri
kaupungeissa 2,6-2,7-2,9-3,o %. — Kotimaisessa
voi kaupassa ei toistaiseksi ole mitään varsinaista
valvontaa. Vientivoille on m. in. korkein
veden-pitoisuus määrätty 16 % :ksi.
Elintarpeiden ja nautintoaineiden tuotannon ja
kaupan yleisestä valvonnasta on olemassa vain
valtion asettaman komitean 1916 valmistama
asetusehdotus, samoin yksityiskohtainen
asetusehdotus maidosta, voista, juustosta ja ruokaöljystä
sekä ohjesääntöebdotus asianomaisille
tutkimuslaitoksille ja piiritarkastajille. Yhtenäiseen
elintarvelainsäädäntöön ei meillä vielä ole ryhdytty.
Paitsi vientivoin tutkimista varten 1903
perustettua valtion vointutkimuslaboratoria Hangossa,
on meillä kauppaatekevän yleisön ja
tarkastusviranomaisten käytettävänä kaupunkikuntain
ylläpitämät laboratorit Helsingissä, Viipurissa ja
Tampereella. Sitäpaitsi suoritetaan
elintarvekemi-allisia tutkimuksia jonkunverran myös valtion
maanviljelys- ja kauppakemiallise.^sa
laborato-rissa Helsingissä sekä vastaavissa laboratoreissa
Viipurissa, Vaasassa ja Turussa. Kolme
viimemainittua ovat maanviljelys- tai
talousseu-rain ylläpitämiä ja valtion avustusta nauttivia;
niiden päätutkimusalana ovat rehut,
apulannoi-tusaineet y. m. kauppatavarat, aikaisemmin myös
siemenet (ks. S i e m e n t a r k a s t u s, Täyvi.).
Myöskin eräät suuremmat osuusliikkeet, S. O. K.,
Valio, Elanto ovat perustaneet laboratoreja omaa
tarvettaan varten. N. J. T.
*Ravn, Frederik Koipi n, kuoli 1920.
^Rayleigh., John William Strutt, kuoli
1919.
Reagenssipaperi ks. R e a g e n s s i, VII Os.
*Reaktsioni ks. Kemiallinen
reakt-s i o n i, Täyd.
Reaktsioninopeus ks. Kemiallinen
reaktsioni, Täyd.
Reaktsionitorni, myöskin nimitetty a
b-sorptsioni- 1.
kondensatsionitor-niksi, on kem. teollisuudessa hyvin yleisesti
käytetty laite, kun kaasun tulee vaikuttaa
johonkin nesteeseen. R. on silinterimäinen tai
kulmikas, ja voi sen korkeus nousta useampaan
kymmeneen metriin. Sen alaosassa on kaasun
tuloja nesteen poisjohtoputki; yläosassa taasen
kaasun poistumis- ja nesteen tuloputki. Tavallisesti
on nesteen tulo järjestetty niin, että se jakautuu
tasaisesti tornin koko läpileikkauspinnalle. R:n
sisus on täytetty suuren tilavuuspinnan ottavalla
massalla, joka kuitenkaan ei tee estettä kaasun
eikä nesteen läpikululle. Massan laatu riippuu
niiden kaasujen ja nesteiden laadusta, jotka sen
kanssa joutuvat kosketuksiin, nämä eivät näet
useimmiten saa vaikuttaa sisustäytteeseen
kemiallisesti. R:ia käytetään m. m., kuu on
liuotettava joku kaasu nesteeseen, esim. veteen, kuten
suola-, rikki- ja typpihappojen valmistuksessa.
Tällöin on r. tehty kivitavarasta ja sisus
täytetty happoja kestävästä aineesta tehdyillä
levyillä. Erittäin korkeita r:ja käytetään
sulfiittiselluloosan valmistuksessa. Siinä on
tornin täytteenä kalkkikiveä, joka vähitellen
liukenee alhaalta tulevan rikkidioksidikaasun ja
ylhäältä valuvan veden muodostaman
rikkihapokkeen vaikutuksesta. II. R-r.
Reber [rëbdr], Franz von (s. 1834), saks.
taidehistorioitsija, v:sta 1869 taidehistorian ja
estetiikan professorina Münchenin
polytekniku-missa, v:sta 1875 valtion maalausgallerian joh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
