Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ritarihuonejärjestys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1009
Ritarihuonejärjestys—Ritarimerkit
1010
3. joukk. 2. joukk. 1. joukk.
i:nen ja 2:nen joukkue sekä ja
6:s kivääri ampuvat ristitulta.
koko rintamalle,
tulee erikoisissa
tapauksissa
kysy-u.y seen myös r:n
käyttäminen.
Yleensä ampuu
jokainen mies häntä
vastapäätä olevaa
vihollista, mutta
jos esim. maan
laadusta riippuen
joku osasto ei näe
suoraan vastassaan
olevaa vihollista,
vaan puoleksi
sivulla olevan,
johtaa se tulensa
tänne ja joku toinen
osasto taasen
ottaa mainitun
alueen ammuntansa
alaiseksi. Johtajien
tehtävänä on tällä
tavoin vaihtaa
maali, ja on se
mikäli mahdollista
määrättävä jo
ennen ammunnan
alkamista. R. tulee
erikoisesti
konekiväärillä ammuttaessa kysymykseen. w. e. r.
* Ritarihuonejärjestys. Aatelissäädyn aseman
muututtua eduskuntauudistuksen tapahduttua
1906 hyväksyi ritaristo ja aateli sam. v:n
ylimääräisillä valtiopäivillä uuden r:n, mutta
Venäjän vallan aikana hallitus ei sille antanut
vahvistusta. Vasta itsenäisen Suomen valtion päämies
vahvisti sen 22 p. marrask. 1918. Kun vanhaa
r:tä ei 1906 kumottu, mutta uusi
valtiopäiväjärjestys sen oleellisesti muutti, jäi edellinen
siis muilta kohdiltaan siihen asti voimaan.
Uudessa r:ssä määrätään samoin kuin
aikaisemmassakin, että vain ritarihuoneeseen otettu
aatelis-henkilö on oikeutettu nauttimaan aatelissäädyn
oikeuksia. Aateliskokouksia pidetään joka
kolmas vuosi maaliskuussa, mutta väliaikaisia
aateliskokouksia voidaan pitää joko hallituksen tai
ri-tarihuonejohtokunnan kutsusta muulloinkin.
Aa-teliskokous saa kestää korkeintaan nel jä viikkoa.
Sukua edustaa aateliskokouksessa suvun päämies
tai joku muu suvun jäsen tai heidän
valtuuttamansa. Muutamissa määrätyissä tapauksissa
aate-lismiehellä ei ole edustusoikeutta, esim. kun hän
on nuorempi kuin viisikolmatta vuotta, on
holhouksen alainen tai on jättänyt omaisuutensa
konkurssitilaan. Vielä sisältyy r:een
määräykset siitä, minkälaista järjestystä aateliskokouksia
pidettäessä on noudatettava ja mitä asioita niissä
saadaan käsitellä, sekä myös säännökset
ritari-huonejohtokunnan ja tilintarkastajain
valitsemisesta ja heidän tehtävistään. Samoin siinä
määrätään, mitä tapaa on noudatettava, jos r:een
tahdotaan tehdä muutoksia. k. w. r.
* Ritarimerkki. Itsenäiseksi tultuaan Suomikin
on saanut omat r:nsä. Päätöksellä 4 p:Itä
maalisk. 1918 Vaasassa oleva Suomen senaatti
määräsi, että sotilashenkilöille oli sodassa osoitetusta
3. joukk. 2 joukk. l. joukk.
r:nen ja 3:s joukkue ampuvat
ristitulta.
urheudesta ja onnistuneesti suoritetuista
sotilaallisista liikkeistä annettava
vapaudenmitaleiksi ja vapaudenristeiksi nimitettyjä
arvomerkkejä ja että vastaavia arvomerkkejä
voitiin antaa myöskin siviilihenkilöille
kansalais-ansioista. Vapaudenmitalin ja vapaudenristin
jakelu lakkasi vapaussodan alkamisen vuosipäivästä,
28 p. tammik. 1919.
Vapaudenmitalin ja
vapaudenristin sotilas merkit. Vapaudenmitalin II
luokka on pronssinen ja kannetaan rinnassa
kel-taraitaisessa punaisessa nauhassa. Vaj
audenini-talin I luokka on hopeinen ja kannetaan
rinnassa valkoraitaisessa sinisessä nauhassa;
upseereille annettu ensimäinen luokka kannetaan
ruusukenauhassa. Vapaudenristin IV luokka on
rau-tahopeinen hopeisella laakeriseppeleellä ja
miekoilla koristettu ja kannetaan rinnassa
valkoraitaisessa punaisessa ruusukenauhassa. III luokka
on raudasta ja kullatusta hopeasta, ruusukenauha
samanlainen kuin edellisessä. II luokka
(upseereille kapteenin arvossa ja siitä ylöspäin) on
kul-ta-valkoemal jinen koristettu kultaisella
laakeriseppeleellä ja miekoilla ja kannetaan rinnassa
punaraitaisessa keltaisessa ruusukenauhassa. I
luokka (upseereille everstin arvossa ja siitä
ylös-läin), samanlainen kuin edellinen, mutta
suurempi, kannetaan kaulassa punaraitaisessa
keltaisessa nauhassa. Vapaudenristi, suurristi
(upseereille kenraaliluutnantin arvossa ja siitä
ylöspäin) samanlainen kuin edellinen, kannetaan
leveässä olkapään yli oikealta vasemmalle
riippuvassa punaraitaisessa keltaisessa nauhassa.
Suurristiin kuuluu myös hopeinen rintatähti.
Vapaudenristin siviilimerkit.
Siviilihenkilöille annettiin virka-arvojen mukaan
IV-I:n luokan vapaudenristejä sekä
vapaudenristin suurristi. Nämä kunniamerkit poikkeavat
vastaavista sotilasmerkeistä pääasiallisesti vain
siinä, että niistä puuttuvat miekankuvat. Niitä
kannetaan samalla tavoin ja samanlaisissa
nauhoissa kuin sotilasmerkkejä, rinnassa pidettävät
kuitenkin ilman ruusuketta nauhassa.
Vapaussodan muistomitali.
Päätöksellä 10 p:ltä syysk. 1918 senaatti perusti v:n
191S vapaussodan muistoksi erikoisen „1918
vuoden vapaussodan muistomitalin". Mitali
annettiin kaikille vapaussotaan hallituksen puolella
osaaottaneille. Mitalin voivat saada sekä ne, jotka
toimivat rintamalla että ne, jotka innokkaasti
toimivat armeian varustamiseksi aseilla, muonalla
tai varustuksilla, tai muuten tehokkaasti
avustivat armeian toimintaa. Mitali lyötiin raudasta ja
kannetaan rinnassa 31 mm leveässä sinisessä
mustu raitaisessa nauhassa. Mitalin toisella puolella on
Suomen leijona, toisella puolella vapaudenristin
korkokuva, miekkaa pitävät käsivarret ja
«vuosiluku 1918. Se, joka on ottanut osaa taisteluihin,
saa kantaa nauhassa hopeasolkia, joihin
kuhunkin on kaiverrettu sen taistelun nimi, johon
kantaja on ottanut osaa. Sitäpaitsi voitiin
muistomitali antaa kunniamerkkinä, jolloin nauhassa
kannetaan hopeista heraldista ruusua. Mitalin
mukana annettiin omistuskirja. Ehdotukset
mitalin antamisesta oli tehtävä ennen 1 p:ää
marrask. 1919.
Suomen valkoinen ruusu. Ohjesääntö
tätä ritarimerkkiä varten vahvistettiin 16 p.
toukok. 1919.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
