Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rivistösilta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1015
Roinanones Roozeboom
1016
tunkeutuivat syysk. etelästä päin maahan
(Dob-rudzaan). Lokak. valloitettiin tärkeä Konstnntsa.
Pian romaanialaiset karkoitettiin myös
Sieben-bürgenistä ja saksalaiset hyökkäsivät marrask.
pohjoisestakin R:aan (Valakiaan). Jouluk.
pääkaupunki Bukarest miehitettiin. Saksalaisten
käsiin oli tammik. 1917 joutunut koko Valakia
rik-kaine, tosin vastustajain osaksi hävittämine
öljylähteilleen, Dobrudza ja lounaisosa Moldovaa
(Se-rcth-joen alajuoksuun saakka). R:n hallitus
pakeni Jassyyn jatkaen yhä vastarintaa venäläisten
avulla. Tähän kaupunkiin kokoontunut R:n
eduskunta toimeenpani kauan puuhatun
valtiosäännön muutoksen säätämällä yleisen
vaalioikeuden sekä ryhtyi heinäkuussa parantamaan
talonpoikain tilaa. — Kun Venäjän
bolsevikkihalli-tus jouluk. 1917 teki aselevon keskusvaltain
kanssa, oli R:kin pakotettu yhtymään siihen.
R:n ja Venäjän bolsevikkien välillä, jotka
viimemainitut levittivät kiihotustaan myös R:aan,
syntyi pian eripuraisuutta, vieläpä julkisotaa
tammik. 1918; romaanialaiset miehittivät
Bessara-bian. Helmik. seurasi Bratianun ministeristöä
Averescun ja tätä taas maalisk. Marghilomanin
ministeristö. Kun saksalaiset olivat tunkeutuneet
myös Ukrainaan, teki R. toukok. 1918 lopullisen
rauhan Bukarestissa Saksan ja sen liittolaisten
kanssa; siinä R:n m. m. täytyi luovuttaa
Dobrudza n eteläosa Bulgaarialle, pohjoisosa taas
toistaiseksi keskusvaltioille yhteisesti; Itävallalle
joutui raja-alue Siebenbürgenin vuoristossa.
Keskusvallat saivat osansa R:n öljytuotannosta sekä
viljasadosta. Rauhanteon jälkeen jatkettiin
uudistuksia: säädettiin laki juutalaisten hyväksi ja
suurtilalliset velvoitettiin luovuttamaan osa
maistaan vuokralle talonpojille. — Kun syksyllä 1918
yleinen asema muuttui, kukistui Marghilomanin
ministeristö (sijaan tuli Coandan ministeristö), ja
R. julisti uudestaan sodan keskusvalloille
(marrask.) saadakseen olla mukana uusissa
rauhanneuvotteluissa. Jouluk. Bratianu jälleen tuli
ministeri presidentiksi. Romaanialaiset valloittivat
taas Siebenbürgen in sekä osan Unkaria ja
miehittivät Budapestin; vasta sopimusvaltain
pakotuksesta rosvoilevat romaanialaiset joukot
poistuivat tästä kaupungista sekä Unkarista (syysk.
1919). Bratianun ministeristön taas erottua R.
yhtyi rauhantekoon (jouluk. 1919). R. sai
Siebenbürgenin ja itäosan n. s. Baanaattia
Itävalta-Unkarilta sekä Bessarabian Venäjältä. Maalisk.
1920 Averescu muodosti uuden hallituksen.
Gr. R.
Romanones [-no’-], Alvaro de
Figue-roa y Torres (s. 1863), kreivi, esp. valtiomies
ja suurteollisuuden harjoittaja, v:sta 1888
eduskunnan jäsen kuuluen vapaamielisiin; ollut
Madridin pormestarina ja eri kertoja ministerinä,
m. m. pääministerinä 1912-13 ja 1915-17,
oikeus-ja sittemmin ulkoasiainministerinä 1918-19;
tahtoi suurvaltain sodan aikana saada Espanjan
luopumaa n puolueettomuudestaan ympärysv altain
hyväksi. J. F.
Romanov-na-Murmane /-mä’- -mä’-] ks..
Murmansk, Täyd.
Rombi, v i n o n e 1 i ö 1. n e 1 j ä k ä s ks.
Suunnikas, IX Os.
Romboedri ks. Kid e, IV Os.
Romboidi 1. vinokaide ks. Suunnikas,
IX Os.
Romdahl
dälj, Axel Ludvig (s. 1880),
ruots. taidehistorioitsija, toimi ensin [-amanuenssina Tukholman kansallismuseossa ja
Pohjoismaisessa museossa (Nordiska museet), mutta
siirtyi 1906 Gööteporin taidemuseon intendentiksi ja
Gööteporin korkeakoulun dosentiksi. Hänen
julkaisuistaan ovat tärkeimpiä ,,Ur porträttmåleriets
historia" (1907), „Ivar Arosenius-album" (1909),
„Per Hasselberg" (sam. v.), „Studier i Linköping»
dornkyrkas byggnadshistoria" (1910),
„Konstmo-nologer i Göteborgs museum" (1911), „Carl
Lars-sons etsningar" (1912), „Gammal konst" (1915)
sekä „Svensk konsthistoria" (1913, J. Roosvalin
kera). F. L.
*Romero Robledo, Francesco, kuoli 1906.
^Roomalaiskatolinen kirkko. Elok. 20 p.
1914 kuoli paavi Pius X ja syysk. 3 p. valittiin
paaviksi Bolognan piispa, markiisi Della
C h i e s a, joka paavina otti nimen Benedictus
XV. Uusi paavi on suuresti korottanut r:n k:n
arvoa; varsinkin on Ranskassa ollut
huomattavissa halu lähentyä paavinistuinta, sen jälkeen
kuin Orleans’in neitsyt kesällä 1920 kanonisoitiin,
mikä tapahtui virallisen ransk. lähetyskunnan
saapuvilla ollessa. — Tsekkoslovakiassa on ollut
huomattavissa papiston kesken vapaamielisiä
(hussilaisia) virtauksia, jotka paavinistuimelle
ovat tuottaneet vaikeuksia. E. K-a.
^Roosevelt, Theodore, kuoli 1919.
Roosval [rüs-], Johnny August E m
a-n u e 1 (s. 1879), ruots. taidehistorioitsija, on
tehnyt nimensä tunnetuksi etupäässä vanhemman
kirkollisen taiteen tuntijana. Julkaistuaan
1905-08 R. Norénin kera aikakauslehteä „Kult och
konst" sekä järjestettyään 1910 vanhempaa
kirkollista taidetta käsittävän näyttelyn
Strängnä-sissä ja 1912 samanlaisen Härnösandissa hän
ryhtyi yhdessä S. Curmanin kanssa julkaisemaan
laajaa teosta „Sveriges kyrkor, konsthistoriskt
inventarium". Hänen lukuisista muista
tutkimuksistaan mainittakoon ,,Om altarskåp i
svenska kyrkor och museer ur master Jan Bormans
verkstad i Bryssel" (1903), „Burchardt Precht"
(1905), „Symboler och legender i Uppsala
<lom-kyrka" (1908), „Die Kirchen Gotlands" (1911),
„Svenskt konstgalleri" (1912) ja „Svensk
konsthistoria" (A. Romdahlin kera 1913). F. L.
*Root, E1 i h u, on v:sta 1910 ollut Haagin
pysyväisen välitystuomioistuimen jäsenenä.
Ulkoasiainministerinä ollessaan R. teki
Yhdysvaltain puolesta suuren joukon
välitystuomiosopi-muksia muiden valtioiden kanssa. R. on v:sta
1910 ollut myöskin kansainvälisen rauhanasian
edistämiseksi perustetun Carnegie-säätiön
presidenttinä; sai 1913 Nobelin rauhanpalkinnon.
Roots-Blower ks. Lietsoin, V Os.
Roovikone (engl. roving frame), eräs laji
etu-kehräyskoneita. ks. K e h r u u t e o 11 i s u u s, IV
Os. p. 640.
Roozeboom [röseböm], Hendrik Willem
B a k h u i s (1854-1907), alankom. kemisti.
Leiden in yliopiston assistentti 1878 ja Amsterdamin
yliopistossa epäorgaanisen ja fysikaalisen kemian
professori 1896. R:n suurin ansio on, että hän
huomasi, mikä merkitys on Gibbsin faasisäännöllä
kem. tasapaino-oppia heterogeenisessa systeemissä
sovellettaessa ja tutkittaessa (ks.
Kemiallinen reaktsioni, Täyd. p. 553). R. on
mestarillisesti tutkinut ja selvittänyt useita tasapai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
