Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rymättylä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1029
Rymättylä—Räjäytykset
1030
dor von (s. 1859), saks. maatalousopettaja ja
kasvinjalostaja, professori Göttingenissä 1889,
Haliessa 1892 ja Breslaussa 1895, Berliinin
maan-viljelyskorkeakoulun kasvivil jelyksen professori
ja maanviljelysosaston esimies 1912. Julkaisuja:
..Anleitung zur Getreideziiehtung" (1889), „Die
Zuckerrübenzüchtung der Gegenwart’’ (189-4),
„Met odén der Pflanzenzüchtung" (1909) sekä
sarja ,,Tagesfragen aus dem modernen Ackerbau"
(1901 ja seur.).
* Rymättylä. 2,937 as. (1919). Kirkon
alttaritaulun „P. Ehtoollinen" on maalannut J.
Hedman 1857. [Juho Sjöros, „Muinaislöytöjä
Mynämäen kihlakunnasta" (Suom. muinaismuistoyhd.
aikak. VIII, 1887) ; K. Th. Karlsson,
„Rymättylän pitäjän kalastusolot" (Suom. kalastuslehti,
1904).] K. J. V.
Rynnäkkö. Sot. 1) Harjoituksissa: kivääri
vedetään olka-asennosta vasemmalla kädellä reittä
kohti alas. Sen jälkeen oikealla kädellä tartutaan
kivääriin vähän painopisteen yläpuolelta,
tempaistaan se oikealla kädellä alas ja pidetään vähän
maasta kohotettuna. Piipun suu on n. kahden
kämmenenleveyden päässä oikeasta olkapäästä.
Komento tähän suuntaan: „Rynnäkköön kivääri
— vie!" — Osasto kulkee tahdissa 120 askelta
minuutissa. Senjälkeen tulee komento juoksuun
(„mars, mars!") ja komennolla „Tanaan — vie!"
vedetään kivääri eteen siten, että tukin kaula
tulee oikean patroonataskun eteen ja piippu
silmien tasalle. 2) Taistelussa: pistinhyökkäys
vihollisen kimppuun, jolloin pakotetaan vihollinen
luopumaan asemistaan. Se tehdään viimeisestä,
vihollisen lähellä olevasta ampuma-asemasta,
senjälkeen kuin ampumalla on saatettu vihollisen
joukot tarpeeksi epäjärjestykseen ja
tulieteväm-myys saavutettu. R. edellyttää varmaa voittoa.
R. ei vaadi mitään määrättyä muotoa, vaan
ainoastaan lujaa, järkkymätöntä tahtoa päästä
vihollisen kimppuun hinnalla millä hyvänsä. R.
tehdään koko käytettävinä olevilla voimilla yhtaikaa.
W. E. T.
Rynnäkköasema, viimeinen tuliasema ennen
pistinhyökkäystä, rynnäkköä. Kun tuli
ensimäi-sestä asemasta on yhtenäisesti avattu, lähtevät
takana olevat joukko-osastot, tulella toisiaan
tukien, ketjuina r:aan. \V. E. T.
Rysselberghe [reiselbergc], Tliéo van (s.
1S62), belg. taidemaalari, on yksi
uus-impressio-nistisen koulun huomattavimpia ja
miellyttävim-piä edustajia. Tehtyään v:sta 1882 alkaen useita
matkoja Espanjaan ja Marokkoon asettui hän
Pariisiin. Hän on maalauksissaan seurannut
johdonmukaisesti n. s. pilkkutekniikkaa saaden
monasti aikaan erinomaisen hienoja ja kuulakkaan
kauniita värivaikutelmia. Hän on maalannut sekä
maisema- että henkilökuvia ja hänen teoksiaan on
varsinkin useissa Belgian julkisissa rakennuksissa
ja taidekokoelmissa, m. m. Brysselissä
„Mielikuvitus", „Taiteilijan vaimo ja tytär", „Kylpeviä
naisia", Namurissa „Arabialainen kertoja" y. m.
F. L.
*Ryttylä. R:n kartanon omistaa nyk. (1922)
Helsingin kaupunki, joka yhdessä Helsingin
kaupunkilähetyksen kanssa jonkun aikaa ylläpiti
tilalla miesten työsiirtolaa. Viime aikoina on
kartano ollut tilapäisenä sotaorpolana. K. J. V.
Ryöstäntä. Joka linnoitusta, leiriä tai muuta
paikkaa valloitettaessa tai muun sellaisen sota-
tapahtuman aikana anastaa tai pakottamalla
hankkii itselleen jotakin vihollisinaan asukkaalta,
joka ei kuulu sotaväkeen, tekee itsensä syypääksi
r:ään. Rangaistus kuritushuonetta enintään 5 v.
tai vankeutta vähintään 6 kk. li:ksi ei kuitenkaan
nimitetä sitä, että asianomaisen päällikön
luvalla otetaan sotajoukolle tarpeellinen määrä
elintarpeita, lääkkeitä, vaatekappaleita, polttoaineita,
rehua tai hevosia j. n. e. VV. E. T.
*Räbergh, Herman, kuoli 1920.
*Räisälä. 7,588 as. (1919). Kirkko paloi 1910,
uusi kirkko kivestä, valmistui J. Stenbäckin
piirustusten mukaan 1912, alttaritaulun „Jeesus
siunaa lapsia" on maalannut R. V. Ekman;
hankittu 1874. [K. Sixt. Olsson, „Piirteitä Räisälän
seurakunnan historiasta" (Kannaksen joulu
! 1913).] K. J. V.
Räjähdyspanos ks. Räjäytykset, Täyd.
Räjähdysviljelys, räjähdysaineiden
käyttäminen maanviljelyksessä sekä puutarhan- ja
metsänhoidossa kantojen ja kivien poistamiseen
maasta, ojia kaivettaessa sellaiseen maahan, jota
! ei voi lapiolla kaivaa, vaan jota täytyy ensin
murtaa, liian kovan ja vettä läj äisemättömän
jankon kuohkeuttamiseen, jäätyneen saven
irroittami-seen y. m. tarkoituksiin. Vasta n. s.
varmuusrä-jähdysaineiden keksimisen jälkeen on r:een voitu
varsinaisesti ryhtyä. Sopivan hitaasti räjähtävinä
ulottavat nämä aineet vaikutuksensa laajemmalle
alalle kuin dynamiitti y. m. yleiset
räjähdysaineet. Kantoja nostettaessa ne halkovat kannon
isompiin kappaleisiin ja nostavat sitäpaitsi
isompia juuria aika pitkälti näiden kappaleiden
mukana ylös maasta. Maan kuohkeuttamiseen
käytettyinä ne taas tekevät laajemmalle alalle
halkeamia, joiden kautta vesi, ilma ja kasvien
juuret pääsevät syvempiin maakerroksiin. Kun ne
sitäpaitsi räjähtävät ainoastaan nallin
vaikutuksesta, voidaan niitä esim. rautateillä kuljettaa
tavallisina paketteina ja ovat jokseenkin
vaarattomia tottumattomankin käsitellä.
Koska edellä mainitut työt ovat verraten
raskaita ja ihmisvoimin suoritettuina aikaa kysyviä
ja kalliita, on varsinkin Amer ii kassa, mutta myös
useissa Euroopan maissa, Suomessakin vähin,
alettu niihin käyttää räjähdysaineita, joiden
avulla työt saadaan nopeasti, perinpohjaisesti ja
halvalla suoritetuiksi. R:een sopivia
räjähdysaineita ovat m. m. „Red Cross" sekä „Farm" ja
„Blasting povvder" Ameriikassa; „Romperit",
„Ammoncahüsit", „Alcalsit B" ja „Aldorfit"
Saksassa; „Agridynamit", „Vulcanit" ja
„Carlsonit" Ruotsissa; „Ecko" ja „Sikrit" Norjassa sekä
Sudmessa „kantopommit" (ks. t. Täyd.), joita
valmistaa Suomen forsiitti-dynamiitti o.-y.
Hangossa. J. F. S.
Räjäytykset, sot. R:iin käytetään etupäässä
brisanttisia räjähdysaineita (dynamiittia,
pyrok-syliinia, trotylia, lyddiittiä, meliniittiä y. m.).
Bri-santtisten räjähdysaineiden kaasuksi
muuttuminen räjähtäessä tapahtuu yhtaikaa kautta koko
panoksen ja hyvin lyhyessä ajassa. Äkillinen
kaasun kehittyminen vaikuttaa tuhoavasti
lähimpään ympäristöön joka suunnalle.
Saksan armeiassa käytetään räjähdysainetta
„02" (trinitrotoluoli). Räjähdyskappale on 7 cm
pitkä, 5 cm leveä ja 4 cm korkea; paino 200 g.
Yhdellä sivulla on 3 cm syvä, paperilla suljettu
nallinreikä. Porapatroonana käytetään 7 cm pit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
