Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sementtiteräs ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1073
vaikea, sulavaisuus on saatu huomattavasti
parantumaan. Suurvaltain sodan aikana syntynyt
kotieläinten rehun puute pakotti (ensi sijassa
saks.) tiedemiehet kiinnittämään huomiota
siihen, millä tavalla olkien tai puunkin selluloosan
ravintoarvoa saattaisi helpoimmilla
kustannuksilla enentää siinä määrin, että niistä voitaisiin
valmistaa suurin joukoin koko maan tarpeita
vastaavia, kotieläintuotannolle arvokkaita
rehuai-neita. Tätä varten tehdyt kokeet johtivat
(1915-19) siihen, että sopivan väkevässä natronlipeässä
keittämällä (Colsmann) tai keittämättä
(Beckmann) käsitelty olki samoin kuin sulfiitti- tai
sulfaattilipeäkäsittelylla sekä rikkihapolla
(Rinman in tapaan) valmistettu havupuun selluloosa
hienonnettuna ja paperimassanakin voitiin paljon
enentyneen sulavaisuutensa vuoksi käyttää
hiili-hydraattiravintoaineena laajassa mitassa. Mutta
ollen kem. kokoumukseltaan varsin yksipuolista
sellainen s. vaatii ruokinnassa käyttämään
riittäviä valkuais- ja kivennäislisiä väkirehun ja
rehukalkin muodossa. Taulukossa (p. 1072)
esitetyt ruots. kokeet osoittavat s:n kem.
kokoumuk-sen ja sen elimellisten aineiden sulavaisuuden.
S:ua on Suomessakin valmistettu ja käytetty
hätävuosina 1917-19. vrt. Olkirehu,
Olkiväkirehu, Täyd. [vrt. aikakauskirjoja
„Maatalous" ja „Karjanhoitolehti" v:lta 1919. — H.
Edin, „Om cellulosa soin fodermedel" (1919).]
E. v. K.
Sementtiteräs ks. Rauta, VII Os. p. 1577,
rivi 12 alh.
*Senaatti. Venäjällä maalisk. 1917
puhjenneen vallankumouksen jälkeen s:n toimivaltaa
laajennettiin. Syysk. 12 p:nä sam. v. annetulla
avoimella kirjeellä Venäjän väliaikainen hallitus
myönsi s:n talousosastolle oikeuden, eräillä
tarkemmin mainituilla poikkeuksilla, lopullisesti
käsitellä ja ratkaista aikaisemmin sen
lopullisesti ratkaistaviksi jääneiden asiain lisäksi
myöskin ne muut asiat, mitkä siihen asti hallitsija
yksin ilman eduskunnan myötävaikutusta oli
ratkaissut. Suomen jouluk. 1917 julistauduttua
itsenäiseksi, tuli kesällä 1918 s:n talousosastoon
myöskin ulkoasiaintoimituskunta (asetus 28 p:ltä
kesäk. 1918). Sen jälkeen kuin oli
perustettu erityinen korkein oikeus (22 p. heinäk.
1918 annettu laki) ja samalla ylin oikeudenhoito
hallinnon alalla uskottu uudelle korkeimmalle
✓ hallinto-oikeudelle (sam. p:nä annettu laki), oli
Suomen senaatti menettänyt sellaisen,
toimivallaltaan yleisen (kaiken valtion toiminnan
käsittävän) luonteen, joka sillä aikaisemmin oli;
senaatti vastasi sen jälkeen ent. talousosastoa.
Kumpikin nimitys on sittemmin joutunut
käytännöstä pois, kun ylimmän hallitusviraston
nimenä nyk. on valtioneuvosto (ks. t. Täyd).
R. E.
Senegal-kumi on helppohintainen
Länsi-Afrikasta saatava kumilaatu (ks. Arapikumi, I
Os.), jota käytetään arapikumin sijasta.
Sensitometri ks. Valonmittari, X Os.
Sepipaju, työreen jalaksia nokassa yhdistävä,
pajusta taivutettu ja ympäri käärityllä
rautalangalla vahvistettu sidepuu.
*Serbia. V:n 1915 loppupuolella keskusvaltain
sotajoukot valtasivat koko maan. Kuningas
asettui ensin Italiaan ja tammik. 1916 Saloniki’in,
Serlachius o.-y. 1074
hallitus samaten ensin Brindisi’n kaupunkiin
fta-liaan, marrask. 1917 Salonikiin. Skuptsina
kokoontui syysk. Korfun saarelle. Sittenkuin
Bulgaaria oli syysk. 1918 antautunut liittoutuneiden
armoille, vapautui S. nopeasti vihollisista; mar
rask. 4 p:nä pääkaupunki Belgrad oli
serbialaisten hallussa. Rauhankonferenssissa S. joutui
riitaan Italian kanssa Fiömen omistamisesta, ja
maan valtuutetut poistuivat joksikin aikaa
konferenssista. V:n 1919 alusta S. kuuluu silloin
muodostettuun Etelä-Slaavian valtakuntaan, ks.
Serbi a 1 a i s-k r o a t s i a 1 a i s-s 1 o v e e n i 1 a i n e n
valtakunta. J. F.
Serbialais-kroatsialais-sloveenilainen
valtakunta 1. Etelä-Slaavia (Jugoslaavia),
kuningaskunta, pinta-ala n. 250,000 km2, väkiluku
12 miljoonaa (toisen laskelman mukaan enemmän
kuin 14 miljoonaa); pääkaupunki Belgrad;
maanvärit: sininen-valkoinen-punainen. Tämä valta
kunta syntyi suurvaltain sodan jälkeen v:n 1919
alussa siten, että Serbiaan yhdistettiin
Montenegro, Dalmatsia, Bosnia, Hertsegovina,
Kroat-sia, Slavonia, osa Unkarin Baanaattia, Krain,
kaakkoinen osa Kärnteniä ja eteläinen osa
Stei-ermarkia. Sen väestön muodostavat etupäässä
keskenänsä läheistä sukua olevat etelä-slaavilaiset
heimot: serbialaiset, kroatsialaiset ja sloveenit.
Jo 18:nnella vuosis. esiintyi n. s. illyrialainen
liike, joka rajoittui kirjallis-akateemisiin
piireihin, mutta joka vähitellen sammui. Laajemmalta
pohjalta kohosi 19:nnellä vuosis.
etelä-slaavilainen liike. Ratkaisevan menestyksen se saavutti,
sittenkuin se Serbian Karageorgevitsien
hallitsija-suvun johdolla liittyi läheisesti Venäjän
pan-slavisteihin. Venäjä kannatti Serbian toivomusta
saada haltuunsa Itävalta-Unkarin
etelä-slaavilaiset alueet ja näillä alueilla esiintyviä „irti
Itävallasta" pyrkimyksiä. Serbialaisten
balkaninso-dissa 1912-13 saavuttama menestys paisutti
suuresti heidän kansalliskiihkoaan,
suurserbialai-nen liike sai entistä enemmän tuulta siipiinsä.
Sen ilmauksena oli Itävalta-Unkarin
kruununperillisen kesäk. 1914 Sarajevossa tapahtunut
murha, joka tuli olemaan lähimpänä aiheena
suurvaltain sodan syttymiseen. Lokak. 1918
Yhdysvallat vaativat Itävalta-Unkaria
tunnustamaan etelä-slaavien pyrkimykset, mihin tämä
vielä sam. kuussa suostuikin. Sittenkuin
serbialaiset olivat syksyllä 1918 vallanneet takaisin
Serbian, muodostettiin tämän maan
prinssihal-litsijan Aleksanterin johdolla v:n 1919 alussa
Etelä-Slaavian valtakunta. Montenegro ei
halunnut luopua itsenäisyydestään ja siellä silloin
tällöin puhjenneet kapinat osoittavat, että se ei
vieläkään ole tyytynyt kohtaloonsa. Italian kanssa
Dalmatsian omistamisesta syntynyt riita ratkesi
marrask. 1920 aikaansaadulla sopimuksella, jonka
j mukaan Etelä-Slaavia sai Dalmatsian paitsi
Fiü-mea, joka tunnustettiin itsenäiseksi, ja Cherson,
Lussinin, Pelagosan ja Lagostan saaria sekä
Za-ran kaupunkia, jotka joutuivat Italialle. j. F.
*Sereth ks. Suurvaltain sota, Täyd.
Serisiini ks. S i 1 k k i 1 i i m a, Täyd.
Serlachius o.-y. ks. M ä n 11 ä, VI Os. ja Täyd.
Paperitehtaalle hankittu uusi paperikone.
Rakennettu uusi sulfiittiselluloosatehdas (tuotanto 12,000
ton. v:ssa) ja sulfiittispriitehdas (arvioitu
tuotanto 400.000 1 v:ssa). Osakepääoma (1920) Smk.
Sementtiteräs—
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
