Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Setälä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1077
Setälä—Shackleton
107(S
lelle ensimäisen „settlementin", jolle annettiin
nimeksi T o y 11 b e e Hall ja joka valmistui 1885.
Liike saavutti varsinkin nuoren yliopistoväen
keskuudessa niin suurta kannatusta, että useita
settlement-laitoksia perustettiin lyhyin väliajoin
erittäinkin Lontoon eri osiin, mutta myöskin
muihin suurkaupunkeihin. V. 1905 oli niitä
Lontoossa jo 63, muualla Englannissa 24. Jokaisessa
laitoksessa on mukavasti järjestetty huoneisto,
jossa n. s. asukkaat (resident) jonkun johtajan
tai isännän (head, warden) johdolla oleskelevat
vähintään vuoden tai pari yliopistoluvut
päätettyään. He ansaitsevat itse elatuksensa, mutta
omistavat varsinkin iltansa settlement-työhön:
johtavat kerhoja, hoitavat kirjastoa, käyvät
kodeissa, pitävät luentoja, seurustelevat ihmisten
kanssa, ottavat osaa kunnalliseen elämään,
lastensuojelutyöhön y. m. Varsinkin iltaisin ovat
sett-lementit mitä moninaisimman toiminnan
pesäpaikkoja. Niissä toimii kirkonmiehiä, oppineita,
ylioppilaita, sanomalehtimiehiä, työväenjohtajia ja
ennen kaikkea työläisiä eri ammateista tai
ammattitaidottomia. Eri puoluesuunnat ja
uskonnolliset ajatustavat ovat edustettuina, mutta
puolueriidat ovat jätetyt ulkopuolelle.
Lontoon muista huomattavimmista
settlemen-teistä mainittakoon Oxford House sekä sen
sisarlaitos St. Margare t’s II o u s e, molemmat
Betlinal Greenissä, Mansfield House
Canning Townissa. sekä F. Herbert Steadin perustama
Kobert Browning Settie m en t
Walworth issa.
S.-l. on levinnyt myöskin muihin maihin.
Ameriikassa on toista sataa settlementtiä, niistä
huomattavin Chicagossa sijaitseva H u 1 1
House Settlement, jonka perustaja ja johtaja
on Jane Addams. Useammissa Saksan
suurkaupungeissa on ryhdytty tekemään
vastaavanlaista työtä. Huomattavin tässä suhteessa on
pas-1 ori F. S i e g m u n d-S c h u 11 z e n perustama
ja johtama Soziale
Arbeitsgemeinschaft Itä-Berliinissä. Tämän rinnalla
ansaitsee mainintaa pastori, dosentti Karl M e
n-nicken toiminta Pohjois-Beriiinissä, jossa hän
vuokratuissa huoneistoissa sekä omassa ja
työläisten kodeissa on henkisessä vuorovaikutuksessa
ja yhteistoiminnassa järjestyneeseen työväkeen
lukeutuvien työmiesten kanssa, samalla
luennoiden Berliinin äskettäin perustetussa „poliittisessa
korkeakoulussa" suurkaupunkikysymyksestä
sie-lutieteelliseltä ja yhteiskunnalliselta kannalta.
Kööpenhaminassa toimii Kristeligt
Stüde n t e r Settlement Saxogaden varrella
kirkkoherra Rich. T li o m s e n i n ja kand. A.
M o r v i 11 e n johdolla. Kristiaaniassa on
perustettu naissettlementti ja Tukholmassa toimii
v:sta 1912 tohtori Natanael Beskowin
johdolla Birkagarden.
Suomessa pantiin settlementtityö alulle 1919
teollisuusseutu jen evankelioimisseuran toimesta,
sen jälkeen kuin valtioneuvosto oli antanut tätä
tarkoitusta varten seuran käytettäväksi entisen
11. s. Bobrikovin koulun Kallion
kaupunginosassa Helsingissä. Laitoksen nimi on
Kalliola. Sen ensimäisenä toimintavuonna 1920
järjestettiin 207 julkista kokoustilaisuutta, kuten
hartaushetkiä, esitelmätilaisuuksia.
musiikki-iltoja. kirjallisuusiltoja, nuorison toveri-iltoja,
illanviettoja pojille ja tytöille y. m., osanottaja
määrän ollessa keskimäärin 300. Tämän ohella
on mainittava Kalliolan vapaa opisto 1. iltakoulu,
jossa säännöllisiä osanottajia 11. 300;
oppiaineina ruotsi, englanti, kirjanpito, laskento,
kirjallisuus y. m.; opettajia 22. Alaikäistyötä
tehdään useissa poika- ja tyttökerhoissa, joita
niinikään johtavat vapaaehtoiset työntekijät. Paitsi
Kalliolassa harjoittaa seura
kristillis-yhteiskun-nallista toimintaa useilla maamme
teollisuusseu-duilla. V. 1920 tehtiin esitelmämatkoja 37
paikkakunnalle; esitelmätilaisuuksia oli 205, joissa
yhteenlaskettu kuulijakunta oli 56,700. Seuran työ
on vapaaehtoisen kannatuksen varassa. [S. A.
Barnett, „Canon Barnett, his life, work, and
friends" (1919); F. Herbert Stead, „Eighteen
years in the central city swarm" (1913) ; „The
re-ligion in the labour movement" (International
con-ference on labour and religion, 1919) ; W. Reason,
„University and social settlements" (1898) ; W.
Classen, „Soziales Rittertum in England" (1900) ;
F. W. Foerster, „Christentum und Klassenkampf"
(1918) ; F. Siegmund Schultze, „Nachrichten aus
der Sozialen Arbeitsgemeinschaft" (v:sta 1914);
Birkagårdenin julkaisuja; Niilo Liakka,
„Englannin kansansivistystoimesta" (1916) ; S.
Sire-nius, „Personallinen palvelus, ydintekijä
yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisussa" (1919) ;
sama, „Teollisuusseutu jen evankelioimisseuran
toiminta Kalliolassa ja maaseudulla" (1920) ;
sama y. m., „Elämän keskelle, Kalliolan
aate-piirin julkaisu I" (1921).] 8. S-s.
* Setälä, Eemil Nestor, nimitettiin
senaattoriksi ja kirkollisasiain toimituskunnan
päälliköksi 1917, toimi elokuusta 1917 saman vuoden
marraskuuhun senaatin talousosaston
varapuheenjohtajana, senjälkeen jälleen kirkollis- ja
opetus-toimituskunnan päällikkönä marraskuuhun 1918.
V:sta 1917 eduskunnan jäsen.
Kokoomuspuolueen valtuuskunnan jäsen v:sta 1918 ja
puheenjohtaja v:sta 1920; „Uuden Suomen" toimituksen
jäsen v:sta 1919. Kalevalaseuran perustajia; sen
puheenjohtaja v:sta 1919. Uudempia julkaisuja:
„Suomensukuisten kansojen esihistoria"
(Maailmanhistoria II, 476-516, 1917).
Setälä, Helmi ks. Krohn, Helmi, Täyd.
Sèvres. Täällä allekirjoitettiin 10 p. elok. 1920
rauhansopimus Turkin ja ympärysvaltain kesken.
Sen mukaan Turkki oli menettävä Itä-Traakian
(paitsi Konstantinopolia), Armeenian, Smyrna 11
alueen, Kilikian, Mesopotamian, Syyrian,
Palestiinan, Arabian. S:n rauha herätti suurta
tyytymättömyyttä Turkissa, ja näyttääkin tulevan
muutetuksi, ks. Turkki, Täyd. J. F.
Sfragistiikka (kreik. sphrägi’s - sinetti),
si-nettitiede, ks. Sinetti, Täyd.
* Shackleton, Sir Ernest Henry. Elok.
1914 läksi S. Endurance-laivalla Weddelin-merelle
I kulkeakseen poikki Antarktiksen Rossin-merelle
ja siten ratkaistakseen kysymyksen Antarktiksen
yhtenäisyydestä. Rossin-merelle purjehti toinen
osasto Aurora-laivalla perustaakseen sinne
tukikohdan, josta käsin järjestettäisiin retkiä
sisämaahan S:ia vastaan. Molemmat retkikunnat
epäonnistuivat. S. ei piäässyt maihin, Endurance
kärsi 1915 haaksirikon, S. ajelehti miehineen
jäälautalla Elefantti-saarelle, jätti sinne suurimman
osan miehistöä, purjehti sieltä 5 miehen kanssa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
