Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sinihauraus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1091
Sirelius—Sivenius
1090
* Sirelius, Uuno Taavi, nimitettiin 1918
Kansallismuseon intendentiksi, tullen 1920
osastonjohtajaksi; v:sta 1921 suom.-ugrilaisen
kansatieteen professorina Helsingin yliopistossa.
Uudempia julkaisuja: „Suomen kansanomaista kulttuuria.
Esineellisen kansatieteen tuloksia” I, II (1919-21).
Sirén [-rē’n], Osvald (s. 1879), suom.-ruots.
taidehistorioitsija, fil. toht. 1900. siirtyi
suoritettuaan yliopistolliset tutkintonsa Suomessa
Ruotsiin, jossa hän hoiti ensin amanuenssin tehtäviä
Kansallismuseossa sekä toimi sitten taidehistorian
dosenttina Tukholman korkeakoulussa, jonne
nimitettiin saman aineen professoriksi 1908.
Ahkeran tutkimustyönsä ja monien ulkomaisten
opin-tomatkojensa tuloksina hän on julkaissut m. m.
„Dessins et tableaux de la renaissance italienne
dans les collections de Suède” (1902), „K. G. Pilo
och hans förhållande till den samtida
porträttkonsten i Sverige och Danmark” (sam. v.), „Don
Lorenzo Monaco” (1905), „Giotto” (1900),
„Giottino” (1908), „Studier i florentinsk
renässans-skulptur” (1909), „Leonardo da Vinci” (1911).
„Gamla Stockholm” (2 os. 1912-13), „Nikodemus
Tessin d. y:s studieresor” (1914). Hän on
julkaissut myöskin pari runokokoelmaa „Ackord”
(1903) ja „Stilla stunder med naturen” (1913). F. L.
Sirppi, käyräteräinen käsiase, jota alkeellisissa
oloissa käytetään viljan, elon leikkaamiseen.
Viikate ja leikkuukone ovat viljelyksien laajentuessa
yhä enemmän syrjäyttäneet s:n käyttöä. J. F. S.
S.-I.-ruuvit (S.-I, ransk. sanojen système
internationale alkukirjaimet), metrinen ruuvi
järjestelmä, joka 1898 Zürichissä pidetyssä
insinöörikongressissa hyväksyttiin. Ei ole kuitenkaan
saavuttanut mainittavampaa käytäntöä. Se eroaa
englantilaisesta Whitworthin järjestelmästä m. m.
siinä, että sen harjakulma on 60°, kierteen pohja
on pyöreä mutta harja tasainen, läpimitta
ilmoitetaan mm:eissä, nousu samoin, ollen pienin 1
mm, sitten 1,25, l,50, 1,75 ja 2 mm, eron tämän
jälkeen ollessa 1/2 mm (ks. Ruuvi, VIII Os.,
p. 420). — Ameriikassa on käytännössä myöskin
Sellersin ruuvijärjestelmä, joka perustuu engl.
tuumamittoihin; kierteen harjakulma on tässäkin 60°. P-o P-o.
Sissi, tav. vapaaehtoinen talonpoikaissoturi,
ks. Sissisota, VIII Os. ja Täyd.
* Sissisota. Suurien sotaliikkeiden aikana on
etupäässä vihollisen yhteys taaksepäin,
rautatielinjat, muona- ja ampumatarvekuljetus j. n. e.
s:n toiminnan esineenä, samoin vesiväylien,
teiden, sähkölennättimen katkaiseminen,
rautatieasemien ja siltojen hävittäminen, hyökkääminen
kuormastojen, varastopaikkojen, pienien
vihollisjoukkojen, vartiostojen y. m. kimppuun.
Ainainen ja nopea liikkuvaisuus, äkkinäinen
ilmaantuminen ja katoaminen, vakoilijoiden ja
uskottujen apulaisten käyttäminen, viekkaus ja
pelottomuus ovat s:n menestymisen ehtoja. Jos väestö
avustaa sissijoukkoja ja metsäinen, soinen,
järvi-rikas tai vuorinen maaperä lukuisine tarjolla
olevine väijytyspaikkoineen edistää niiden
toimintaa, niin voi useiden pienten menestysten
tulos huomattavasti vahingoittaa vastustajaa.
Suomen sodassa 1808-09 tulivat useat
sissijoukot nerokkaine ja rohkeine päällikköineen
kuuluisiksi tuottamalla venäläisille yllättävän
vahingon toisensa jälkeen. Kuuluisia ovat Rothin ja
Spoofin sissitoiminta Tampereen seuduilla, Olli
Tiaisen partioretket Karjalassa j. n. e.
Vapaussodassa tuli pienempien vapaajoukkojen
s.-toiminta niinikään usein kysymykseen. W. E. T.
Sisäheitto ks. Synkope, IX Os.
Sisäinen virkakieli ks. Virkakieli. Täyd.
Sisäpalvelus, sot. S:een kuuluu kaikki sotilaan tehtävät kasarmirakennuksen sisäpuolella.
S. on kulloinkin määritelty erikoisilla
säädöksillä. S:ta varten on kuhunkin asuinhuoneeseen
määrätty erikoinen tuvanvanhin. S. on
korpraalikunnan johtajain sekä edelleen joukkueen ja
komppanian johtajain silmälläpidon alaisena. W. E. T.
Sisävahti, kasarmirakennuksen sisäpuolelle,
usein käytäviin tai portaisiin asetettu vartio,
jonka tehtävänä on yleisen järjestyksen
silmälläpito, tulen vaaran estäminen j. n. e. W. E. T.
Sitku ks. Liisteri, V Os.
Sitomasuojus. Asemasodan etulinjassa tai
heti sen takana oleva maanalainen suojus, jossa
pataljoonan lääkäri tai sanitäärialiupseerit
antavat ensi avun haavoittuneille. W. E. T.
Sitomispaikka. Kullekin joukko-osastolle
määrätään ennen taistelua rintaman takana oleva
paikka s:ksi. Taistelun aikana kulkevat
sairaankantajat komppaniansa mukana ja kuljettavat
haavoittuneet s:lie. W. E. T.
Sitona lineatus ks. Hernekärsäkäs. Täyd.
Sitt, Anton (s. 1847), itäv.-suom.
viulutaiteilija ja soitonopettaja, konserttimestari ja
orkesterinjohtaja, Mildnerin ja Kittiin oppilas; vv.
1864-66 kamarisoittajana Meiningenin
hoviorkesterissa, konserttimestarina Salzburgissa 1867-69,
Praagin saks. oopperassa 1869-74, Gööteporissa
1874-76, Breslaun oopperassa 1878,
Sondershausenin hoviorkesterissa 1880-82. Siirtyi 1882
Helsinkiin ja oli aluksi Martin Wegeliuksen
perustamassa musiikkiopistossa viulunsoiton
opettajana; tuli Filharmonisen seuran orkesterin
konserttimestariksi ja varajohtajaksi sekä saman
seuran ylläpitämän orkesterikoulun opettajaksi
1885. Prof. Kajanuksen oikeana kätenä hän
sittemmin hoiti näitä toimiaan, kunnes
Filharmoninen seura lakkasi; ottaa yhä vielä (1922) osaa
Helsingin kaupunginorkesterin työhön
ensimäisen viulun soittajana, antaen myöskin edelleen
opetusta. Vaikuttaessaan 40 v:n ajan Suomen
musiikkikehityksen hyväksi S. on kasvattanut
kokonaisen polven viulunsoittajia. E. K.
* Siuntio. 4,614 as. (1919). Teollisuuslaitoksia:
Passilan sähkölaitos, 5 sahaa ja 9 myllyä. [U.
Stadius, „Mellersta Nylands folkhögskola samt
historiska anteckningar om Esbo, Helsinge.
Kyrkslätt och Sjundeå socknar” (1897) : K. K.
Meinander, „Predikstolarna i Sjundeå” (Suomen museo
XVI, 1909).] K. J. V.
Sivenius [-ē’-], Karl Gustaf (1837-1901),
suom. rakennusmestari ja suururakoitsija, sai
ammattikoulutuksensa muurarina ja työnjohtajana Helsingissä, alkoi oman rakennusliikkeen
1878. S:n rakennuttamista taloista
mainittakoon valtionrautateiden talo Hakasalmen- ja
Kaivokadun kulmassa, suom. tyttökoulu,
Semigradskyn koulu, Johanneksen kirkko.
Kansallisosakepankin talo, säätytalo, valtion arkisto.
Helsingin panttilaina o.-y:n kaksi taloa ja Uuden
Suomettaren talo U-o N.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
