Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sotapetos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1119
1120
asen lion etäisyys toistakymmentä km keskimää-
•f mf »r
rin. Lyhin väliaika samaan suuntaan kulkevien
junien välillä on meillä neljännestunti.
Veturimme ovat enimmäkseen kevytrakenteisia,
vaunut useimmiten 2-akselisia. Yksikköjunaksi
voidaan asettaa 60 akselia, kulkunopeus tällöin n. 30
km tunnissa, pysähdysaikoja mukaan lukematta.
Vuorokautinen junamäärä yhteen suuntaan 10-15.
— Joukkojen kuljetukseen soveltuvat henkilö- ja
tavaravaunut ottavat: 36-40 miestä, 6-10
makaavaa sairasta, 24 istuvaa sairasta, 6 hevosta ja
miestä, 1 tykin ja vaunut j. n. e. W. E. T.
Sotarintama, sodankäynnin toiminta-ala.
Olosuhteista riippuen erotetaan yksi tai useampia
s:ia. Pienemmissä sotajoukoissa määrätään
kutakin s:aa kohti yksi armeia. Suurvaltain
sodassa erotettiin kutakin suurempaa
sotanäyttämöä kohti kaksi tai useampia armeioita, joita
yhdistettiin armeia ryhmiksi. W. E. T.
Sotasaalis, voittajan haltuun sotatoimien
kautta joutuvat, vihollisen sotalaitokselle
kuuluneet sotavälineet ja sotatarpeet.
Sotasalaisuus 1. sotilas salaisuus, maan
sotalaitosta koskeva tieto, joka on pidettävä
salassa, koska vihollisella sellaisista tiedoista olisi
hyötyä ja kun niiden julkisuuteen tuleminen siis
vahingoittaisi maan puolustuskuntoisuutta. S:n
tahallinen viholliselle ilmoittaminen kuuluu
sota-petoksiin (ks. Sotapetos, Täyd.) ja
rangaistaan sen mukaan. W. E. T.
Sotasilta, sotajoukkojen kuljetusta varten
vesien yli rakennettavat apusillat. S:t jaetaan
kolmeen osaan: 1. Porrassillat, leveys 0.5-1 m,
ainoastaan jalkaväkeä varten. 2. Juoksusillat,
leveys n. 2 nf. jalkaväelle 2-miehisessä
jonorivis-tössä, talutettaville hevosille, konekivääreille,
ke-vyille kulkuneuvoille sekä kevyelle tykistölle.
3. Rivistösillat, leveys 3 m, kaikille aselajeille
paitsi 21 cm:n mörssäreille. W. E. T.
* Sotasuunnitelma, suunnitelma, jota tulevassa
sodankäynnissä aiotaan toteuttaa.
Sodankäyntiin käytettävät apuneuvot toimivat erikoisten
operatsionisuunnitelmien mukaisesti olosuhteista
riippuen joko hyökkäys- tai
puolustustarkoituksissa. S. sisältää yksityiskohtaisen suunnitelman
liikekannallepanoa varten, armeian etenemisen ja
sodan päämäärän yleisin piirtein. W. E. T.
^Sotatuomari, sotaoikeuden puheenjohtaja,
jonka nimittää korkein oikeus asianomaisen
joukko-osaston tai laivastoaseman päällikön
esityksestä. vrt. Sota tuomioistuin, Täyd.
A. P-pää.
*Sotatuomioistuin. S:ista ja
oikeudenkäynnistä niissä huhtik. 16 p. 1920 annetun lain
mukaan on rauhan aikana sotaväen alioikeutena
sotaoikeus, joka on joko rykmentin
sotaoikeus, merisotaoikeus tahi erikoissotaoikeus, sekä
sotaväen ylioikeutena sotaylioikeus.
Ylim-I äuä oikeusasteena sotaoikeusjutuissa on korkein
oikeus, jossa niiden käsittelyssä on osallisina,
yleisen tuomionvoivan jäsenmäärän lisäksi, kaksi
upseeria. Rykmentin sotaoikeus on oleva
jokaisessa armeian ja rannikkotykistön rykmentissä
ja sen veroisessa sotaväenosastossa,
merisota-oikeus jokaisella laivaston asemalla;
erikois-sot a oikeuden taas asettaa armeian tai
laivaston päällikkö sellaiseen sotaväenosastoon,
johon rykmentin- tai merisotaoikeutta ei ole
järjestetty tahi joka on muodostettu eri joukko-
osastoista tai asemapaikoilta yhteiseen
palvelukseen kootusta väestä, ollen mainitulla päälliköllä
oikeus määrätä kaksi tai useampia tuollaisia
osastoja saman erikoissotaoikeuden alaisiksi.
Sotaoikeuden muodostavat lainoppinut
puheenjohtaja ja neljä sot il as jäsentä ; sotaylioikeuden
taas kolme lainoppinutta sotaylituomaria, joista
yksi puheenjohtajana, sekä sotilasjäseninä yksi
armeiaan ja yksi laivastoon kuuluva upseeri. —
Sodan aikana on kenttäoikeus alioikeutena
sotaväessä, ja määrää valtioneuvosto, mihin
sotavoiman eri osastoihin kenttäoikeus on asetettava.
Sen muodostavat lainoppinut puheenjohtaja ja
I kaksi sotilasjäsentä. Valtioneuvosto määrää myös
tarpeen vaatiessa armeiaan tai armeianosastoon,
joka on sodassa tai linnoituksessa, sekä
laivastoon tai laivastonosastoon, joka on
merisotaret-kellä, kenttä ylioikeuden, johon kuuluu
puheenjohtajana lainoppinut sotaylituomari ja
jäseninä kolme upseeria. Poikkeustapauksissa on
, erillisenä toimivan tai erilleen joutuneen
sotaväenosaston päälliköllä oikeus määrätä
asetettavaksi kenttäoikeus ja kenttäylioikeus alaiseensa
; osastoon. — Jos sodassa olevassa joukko-osastossa
tai sotatoimia varten merellä olevassa laivassa
tahi piiritetyssä linnoituksessa joku, jota on
syytettävä s:ssa, on tehnyt rikoksen, josta saattaa
tulla kuolemanrangaistus, ja jos rikollinen on
verekseltä tavattu rikosta tekemästä, voi
paikalla oleva ylipäällikkö eräillä edellytyksillä
asettaa pikaoikeuden tutkimaan ja
tuomitsemaan asian, kuuluen tähän tuomioistuimeen
lainoppinut puheenjohtaja ja kahdeksan upseeria.
S:n käsiteltäviin kuuluvat rauhan aikana
pääasiallisesti syytteet vakinaisessa palveluksessa
olevan sotilaan tai muun sotaväkeen luettavan
henkilön tekemistä sotilasrikoksista, sotaväessä
palvelevan siviilivirkamiehen virkarikoksista,
sotilaallisia kutsunta- ja tarkastusviranomaisia
vastaan tehdyistä kurinpito- ja
tottelemattomuus-rikoksista sekä rikoksesta, joka sisältää
esteettömän palvelukseen saapumatta jäämisen tai
poissaolon palveluksesta. Sodan aikana tai sotatilaan
julistetulla alueella kuuluvat s:een, paitsi
yllämainitut asiat, syytteet palveluksessa olevan
sotilaan tai tähän verrattavan henkilön tekemistä
muistakin kuin sotilasrikoksista, paria
poikkeusta lukuunottamatta, sekä kaikkien sotatila-
r
alueella oleskelevain siviilihenkilöiden tekemistä,
sotaväen rikoslaissa mainituista ynnä sellaisista
rikoksista, jotka korkeimman päällikön
julistuksen nojalla ovat sanotun lain mukaan
rangaistavat.
Sotaylioikeuden tulee ensimäisenä
tuomioistuimena tuomita asioissa (edellyttäen, että ne
kuuluvat s:een), jotka koskevat valtiopetosta,
maanpetosta ja sotapetosta, upseerien ja sotaväessä
palvelevain siviilivirkamiesten tekemiä rikoksia
sekä sotaoikeuden puheenjohtajan tai jäsenten
tuo-marinviran toimittamisessa tapahtuneita
\irka-virl.eitä, ynnä muutamissa muissa asioissa.
A. P-pää.
Sotavahingot. Suomessa on kesäk. 27 p. 1919
annetulla lailla säädetty ne perusteet, joiden
mukaan sodan ja kapinan aikana 1918 aineellista
vahinkoa kärsineitä yleisillä varoilla avustetaan.
Avustusta suoritetaan ,,niille seurakunnille ja
kunnille sekä suom. yhtymille ja yksityisille
henkilöille, jotka eivät ole ottaneet osaa vihollisen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
