Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suhteellinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1141
Suhteellinen kosteus—Sukunimi
1 ] 12
elinkautiseen pakkotyöhön valtiopetoksesta,
luottamuksen väärinkäyttämisestä ja petoksesta;
pääsi kuitenkin sittemmin vapaaksi ja pakeni
Suomeen. J. F.
Suhteellinen kosteus 1. relatiivinen
kosteus ks. Ilmankosteus, III Os.
Suippolippu (engl. pendant, ruots. standert),
kolmikulmainen, kärkeen päättyvä lippu.
♦Suistamo. 8,398 as. (1919).
Alakouluseminaari. Serlachius o.-y: n saha Leppäsyr-
• • • • • w w y y t
jassa. A. J. V.
Suisto 1. suistoseinä, purouitossa puron
äkkinäisissä mutkapairkoissa puiden rantaan
tarttumisen ehkäisemiseksi päällekkäin asetetuista
tukeista tehty ohjausseinä.
Suits, Gustav (s. 1883), nykyisen Viron
huomatuimpia ja kypsyneimpiä runoilijoita,
Noor-Eestin perustaja ja henkinen johtaja,
yliopp. 1904, Helsingin yliopiston fil. kand. 1910,
suomen ja ruotsin kielten opettaja Helsingin ven.
lukiossa 1912-17, jäsenenä Viron itsenäisyysasiaa
ulkomailla ajavassa delegatsionissa 1917-18,
Tarton yliopiston stipendiaattina Helsingissä
tieteellisissä töissä 1919-20; määrätty Tarton
yliopistoon Viron ja yleisen kirjallisuuden v. t.
professoriksi 1921. Teoksia: „Elu tuli" (1905),
esseekokoelma „Sihid ja vaated" (1906),
„Tuulemaa" (1913), „Ohvrisuits" (1920). L. V.
Sujotus, kutomat., = silitys 1. prässäys.
Vals-sisujotuskonetta käytetään
villakangasteollisuu-dessa kankaiden silittämiseen; silitys tapahtuu
kuumien silitysvalssien avulla.
♦Sukeva. Suomen suoviljelysyhdistys on
tutkinut 2 suoaluetta S:n kruununpuistossa. N
i-metönsuo on ojitettu sarkoihin, sen
turvekerros on ohut, päällimäisenä n. 0,s m melkein
lahoamatonta rahka- ja tupasvillaturvetta, tämän
alla n. 0,6 in saransekaista turvetta. Pohja on
savea, joka sisältää vivianiittia (ks. t. X Os.).
Saukkosuo, alaltaan n. 200 ha, on aikoinaan
palanutta metsämaata tai savikangasta, joka on
suotunut ja nykyään osaksi rahkasuo-, osaksi
mutasuokasvillisuuden peittämää. Turvekerros on
kauttaaltaan ohut, 0,s-l m, pintakerros
lahoamatonta rahkaturvetta, sen alla mutamaista
turvetta. Pohja on hyvää savea. — S:n suoalueita
on 1918 tutkituttanut myös asutushallitus, joka on
tehnyt suunnitelman S:n asutusalueeksi.
Asutusalue tulisi käsittämään 1,138 ha, ja uutistiloja
muodostettaisiin 34; kustannusarvio päättyy
Smk:aan 640.000:—. [Suomen suovil
jelysyhdis-tyksen vuosikirja 1916.] E. W:n & K. J. V.
Sukkulanvartija pysäyttää kutomakoneen, jollei
syöstävä 1. sukkula saavu oikeaan asemaansa
sukkulalaatikkoon (ks. K u t o m a t e o 1 1 i s u u s,
V Os. p. 150, rivi 13 alli.). E. J. S.
Suksijoukot. Keinona voittaa runsaan lumen
aiheuttamat esteet on jalkaväen asettaminen
suksille. Suurvaltain sodan aikana käytettiin s:ja
erittäinkin Karpaateilla sekä muuallakin
itärintamalla. Pohjoismaissa ja erittäinkin meillä s.
muodostavat tärkeän tekijän ja niitä käytetään
etupäässä tiedustelu-• ja partiotehtäviin, ne kun
eivät ole sidotut teihin ja voivat sitäpaitsi
saavuttaa hyvin harjoitettuina suuren nopeuden.
Kyllin vahvoilla konekivääreillä (nekin suksilla)
varustetuilla s:11a saattaa täten olla mitä suurin
merkitys laajoissakin sotaliikkeissä, n. s.
sissisodasta puhumattakaan, johon ne talvisaikaan
ovat aivan omiaan. Suomen vapaussodassa
muodostivat valkeisiin lumipaitoihin puetut s. tär
keän tekijän. Saksan, Itävallan ja Venäjän
ar-meioissa muodostettiin suurvaltain sodassa
niinikään erikoisia s:ja. Suksimiehen kantamuksen
täytyy olla kevyempi kuin tavallisen
jalkamiehen; tärkeimpänä kannettavana ovat kivääri ja
patroonataskut, vyö, pistin, kirves, leipälaukku,
kenttäpullo, viitta käärittynä selkään,
keittoastia ja huopapeite, tarpeen mukaan
kaasunaamari, sitäpaitsi tav. kaksinkertaiset „rautaiset
annokset". Erittäin tarkoituksenmukaisena
pidetään s:n varustamista lumipaidoilla ja
-housuilla, valkoisilla lakin ja käsineiden
päällyksillä, jotka vedetään tavallisen asepuvun päälle
estämään vihollista näkemästä hiihtäjää valkoista
luuta vasten. E. T.
♦Sukunimi. S:eä suojaavan ja nimenmuutosta
järjestävän lainsäädännön puute Suomessa on
tullut poistetuksi jouluk. 23 p. 1920 annetulla,
1921 v:n alusta voimaanastuneella lailla s:stä.
Sen mukaan tulee jokaisella Suomen
kansalaisella olla määrätty s. Jolla s:eä ei ole, on
velvollinen sellaisen ottamaan 1 v:n kuluessa lain
voimaanastumisesta. S:n ottamisesta on
ilmoitettava sen seurakunnan papille, jossa nimen
ottaja on kirjoissa. Pappi voi kieltäytyä
hyväksymästä nimeä, joka ennestään on yleinen tai
ennen tiettävästi kuuluu toiselle suvulle eikä
hakija voi esittää pätevää syytä saada nimeä
s:kseen. Samoin voi pappi evätä kielenvastaisen
tai sopimattoman nimen. Sille, joka mainitussa
1 v:n määräajassa ei ole s:eä ottanut, tulee
papin, kuultuaan kunnallislautakuntaa tai
maistraattia, merkitä kirkonkirjoihin s:ksi sen talon,
torpan tai muun asumuksen nimi, jota henkilö
hallitsee tai sen s:eä vastaavan nimen, jolla
hänet muuten paikkakunnalla tunnetaan, taikka
milloin näitä periaatteita ei voida sovelluttaa,
muu soveliaaksi katsottu nimi. Joka ei tyydy
papin päätökseen, on oikeutettu valittamaan
maaherralle ja tämän päätöksestä edelleen
korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kun s. on merkitty
kirkonkirjaan, on siitä kuulutettava seurakunnan
kirkossa ja kunnanvaltuuston ilmoitustaululla.
Kirkonkirjoihin merkityn s:n muuttamisesta
on tehtävä anomus maaherralle. Anomus on
hyljättävä, j.os uusi nimi 011 sellainen kuin edellä
on mainittu puhuttaessa papin oikeudesta evätä
s:n hyväksyminen. Jos nimenmuutokseen
suostutaan, on hakijan, ennenkuin uutta s:eä saa
käyttää, kuulutettava hyväksymisestä virallisessa
lehdessä ja jossakin paikkakunnalla leviävässä
sanomalehdessä sekä ilmoitettava s. asianomaisen
seurakunnan kirkonkirjaan merkittäväksi. Ellei
näin tapahdu vuoden kuluessa sen jälkeen kuin
maaherran päätös annettiin, on hyväksymisen
katsottava rauenneen. — Se, joka katsoo toisen
laittomasti saaneen hänen s:nsä, on oikeutettu
0
vuoden kuluessa, sen jälkeen kuin on saanut
asiasta tiedon, ajamaan tuomioistuimessa
kannetta toimenpiteen kumoamisesta. Kanneoikeus
on kuitenkin lopullisesti rauennut, ellei kannetta
ole nostettu 5 v:n kuluessa siitä, kuin s. on
kirkonkirjaan merkitty. — Joka ilman
asianmukaista hyväksymistä ottaa s:n tai sen muuttaa,
rangaistaan sakolla ja voi oikeus kieltää s:n
oikeudettoman käyttämisen, vrt.
Nimenmuutos, VI Os. M. R. P.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
