Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sultšina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11 17
Suojakatos—Suojeluskuntaliike
1148
Kuvassa on kammio-s. ja irrallinen suodinlevy
F, jossa jälkimäisessä näkyy pystysuorasti
uurteinen levy o ja sen päällä vain osittain kuvattu
rei’itetty levy b. Reititetyn levyn päälle pannaan
suodinkangas. Kankaassa on e:tä vastaava reikä
ja on kangas tässä kohtaa kiinni ruuvattu
suo-dinlevyyn. Reiän c’ kautta tulee suodettava
seos suodinkammioon, joka muodostuu kahden
Kammiosuodinpuristin.
suodinlevy n F ja niitä peittävien kankaiden
väliin, kun levyt F puserretaan liikkuvan
päätekap-paleen C ja ruuvin A akulla patteriksi kiinteää
päätekappaletta 1) vastaan. Suodinkankaan läpi
kulkenut neste pääsee reritetyn levyn b läpi
uurteiselle levylle o, jota pitkin se juoksee hanoihin
e ja niistä putkea G myöten pois. Suodettava
seos johdetaan s:een venttiilin E kautta. Pesua
varten johdetaan pesuneste, tavallisesti vesi,
venttiilin II ja tiehyen f kautta suodinkammioihin,
joissa se tunkee sakkakakkujen läpi ja poistuu
hanoista e, joista nyt joka toinen on suljettu.
H. R-r.
Suojakatos ks. Suojukset, Täyd.
Suojakilpi. Ampumavalli varustetaan usein
erikoisilla teräskilvillä, joiden keskustassa
olevasta ampumareiästä kivääri pujotetaan
ammuttaessa. Tällaisen s:n takana voi ampuja olla
jokseenkin suojattuna suoraan edestä tulevilta
vihollisen kiväärinkuulilta. W. E. T.
Suojaräystäs ks. Suojukset, Täyd.
*Suojeluskasvatus on marrask. 25 p. 1918
asetetun lastensuojelukomitean mietinnössä esitetty
tarkoittavan sitä sijaiskasvatusta, jota
yhteiskunta järjestää erikoislaitoksessa, kun alaikäinen
täytyy kodin kasvatuskyvyn puutteen ja
alaikäisen oman huonon kehityksen tähden kodistaan
erottaa (ks. Lastensuojelus, Täyd.).
Uutena erikoislaitosmuotona esittää sama komitea
koulukotia, jossa lähinnä
kansakoulunkäyn-tinsä keskeyttäviä ja sitä vierovia lapsia pidetään
koko päivän ja päästetään vain yöksi kotiinsa,
jos tämä siihen soveltuu. Koulukodissa on
kansakoulu, sekä tilaisuutta erilaiseen
taloustoimintaan ja askarteluun, joten lapset ovat koko ajan
ymmärtävän ohjauksen alaisina, välttäen siten
asunto-ahtaudesta, joutilaisuudesta tai omasta
haluttomuudesta ja huonoista tottumuksista
johtuneet vaarat. — S.-laitoksista on I h a n t a 1 a
(ks. t. Täyd.) lakkautettu kesäk. 15 p. 1921, ja
sijalle perustettu Hovin kasvatuslaitos
Rautjärven pitäjän Ilmeen rukoushuonekuntaan (lähin
rautatieasema Hiitola). Lokak. 1 p. 1921
alkoi uusi J ä r v i 1 i n n a n vastaan- ja v a
a-rinottolaitos toimintansa, jota paitsi P e
r-n a saaren virkatalo (molemmat Laukaan
pitäjässä, lähin asema ja postiosoite on Leppävesi)
on varattu kasvatuslaitoksen järjestämistä
varten. — Asetusehdotuksessa syysk. 15 p:Itä 1921 on
kouluhallituksen lastensuojeluosasto esittänyt ne
perusteet, joiden pohjalla sillä (ks.
Koulu-h a 11 i t u s, Täyd.) olisi mahdollisuus uudestaan
järjestää kasvatuslaitokset; sen mukaan
turvakodit muuttuvat yleisiksi kasvatuslaitoksiksi, ja
oppilaat sijoitetaan laitoksiin ottamalla huomioon
niiden ikä, siveellinen kehitys, taipumukset ja
elämään valmistamisvaatimukset; näitä tehtäviä
varten on laitosten työskentelytapoja osittain
uudestaan järjestettävä. — Yksityisten ja
kunnallisten s.-laitosten taloudellisen toiminnan
tukemista varten valtioavustuksella on
kouluhallituksen lastensuojeluosasto elok. 29 p. 1921
tehnyt esityksen erityiseksi laiksi, jonka perusteella
tuntuva valtioapu taataan etupäässä paikallista
tarvetta palvelemaan aiotuille laitoksille.
[Yhteiskunnan lasten- ja nuorisonsuojelu.
Komiteanmietintö n:o 15, 1921.] J. II. T.
Suojeluskunnat ks.
Suojeluskunta-liike, Täyd.
Suojeluskuntaliike, maan vapaaehtoinen,
isänmaallisen innostuksen nostama aseellinen järjestö,
jonka tehtävänä on edistää maan
puolustuskun-toisuutta ja turvata laillista
yhteiskuntajärjestystä.
S:mme sai alkunsa maamme vapautusliikkeen
yhteydessä ja on 1919 v:n rauhattomuuksien
aikana levinnyt ainakin Saksaan ja jonkinlaisessa
muodossa myös Ranskaan (ja Englantiin). S:n
alkuna saattaa pitää jääkäriliikettä, joka
syntyneenä ylioppilasnuorison keskuudessa syksyllä
1914 pani päämääräkseen sivistyneen nuorison
kasvattamisen upseereiksi ulkomailla, jotta nämä
sitten sopivan tilaisuuden sattuessa kykenisivät
johtamaan venäläisvaltaa vastaan puhkeavaa
kansannousua. Sillä aikaa kuin jääkärit
toimivat Saksassa, kasvoi suuttumus venäläisten
sortovaltaa vastaan maassa yhä kiihkeämmäksi. Yhä
uusiutuvat vangitsemiset ja ven. sotaväen
tihutyöt maassa saivat aikaan yleistä paheksumista,
mutta mihinkään ratkaisevaan askeleeseen ei
kuitenkaan ryhdytty. Venäjän vallankumous
tosin aluksi tyynnytti mieliä, mutta pian
alkoi santarmi valta uudelleen. Kesällä 1917
alkaneen Kerenskijn hallituksen politiikka kävi
niin sietämättömäksi, että vapautumisajatus
levisi yhä laajempiin piireihin, niin uhkarohkealta
kuin se näyttikin. Näissä oloissa muodostuivat
ensimäiset suojeluskunnat. Ne olisivat
epäilemättä kyenneet suuresti vaikuttamaan tilanteen
rauhalliseen ratkaisuun, ellei uusia tekijöitä olisi
tullut väliin. Bolsevismi levisi Venäjältä ven.
sotilaslaumojen välityksellä eräisiin Suomen
työväen piireihinkin. Kansanvallan nimessä
venäläiset ja heidän suom. aatetoverinsa ryöstivät
ja murhasivat maaseudun rauhallista väestöä,
polttivat yksityistä omaisuutta j. n. e. Tällaisten
olosuhteiden vallitessa syntyivät suojeluskunnat,
joiden tarkoitus oli karkoittaa asevoimin
terroria harjoittavat ven. roskajoukot maasta ja
samalla, ellei muu auttanut, myös heidän suom.
kätyrinsä. Kansa jakautui kahtia, „punaisiin"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
