Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kylvösiemenyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1103
11154
♦Suomen maantieteellinen seura. Huhtik.
28 p. 1921 aloitettujen neuvottelujen jälkeen
päättivät S. m. s. (Sällskapet för Finlands geografi)
ja Suomen maantieteellinen yhdistys (Gcografiska
föreningen i Finland), edellinen 30 p. huhtik.,
jälkimäinen saman kuun 28 p., kumpikin hajaantua
ja yhtyä uudeksi seuraksi, jonka nimeksi
tuli suom. Suomen maantieteellinen
seura, ruots. Geografiska sällskapet
i F i n 1 a n d, ransk. Société géographiquc de
Fin-lande. Uusi seura, jonka säännöt vahvistettiin 28
p. heinäk. 1921, jatkaa kummankin
komponentti-seuransa julkaisuja ja nauttii niiden
yhteenlaskettua valtioapua 1 p:stä heinäk’. 1921.
♦Suomen maantieteellinen yhdistys ks.
Suomen maantieteellinen seura, Täyd.
Suomen maataloustuottajain keskusliitto. S.
m. k:n syntymä voidaan lukea 28 p. toukok. 1917
pidetystä suuresta yleisestä maanviljelijäin
kokouksesta Helsingissä, mutta vasta seur. syksynä
18 p. syysk. samoin Helsingissä pidetyssä
piiriliittojen edustajain kokouksessa tuo
maatalouspoliittinen järjestö lopullisesti perustettiin. Tämän
tapaisen yhtymän tarve oli huomattu jo
aikaisemminkin, vaikka tosin jonkunverran toisenlaisten
vaatimusten aiheuttama. Maanviljelystyönantajat
olivat jo 1908 perustaneet „Maanviljelijäin
yleisen liiton" (ks. t. V Os.), joka julkaisi omaa
äänenkannattajaa ja kustansi komiteoita
maataloudellisia kysymyksiä selvittämään. Kun liitto
1912 lakkasi riittävän kannatuksen puutteessa,
niin ei ollut maanviljelijöillä tällä alalla sellaista
järjestöä, joka olisi heidä,n etujaan
yhteiskuntatalouden alalla esiintyvissä kysymyksissä
valvonut. Mutta kun sota-aikana hallituksen
toimenpiteet elintarveasioissa tarkoittivat yksinomaan
kuluttajien etujen suojelemista niin, että
maataloustuotanto näytti siitä joutuvan kärsimään,
pakotti se ryhtymään toimenpiteisiin, jotka, ensin
väliaikaisina oltuaan, lopulta veivät varsinaisen
maatalouspoliittisen järjestön muodostamiseen.
Keskusliiton ensiinäinen varsinainen työvuosi oli
1918, mutta silloinkin oli sen toiminta
vapaussodan takia muutaman kuukauden ajan
tauonneena. Liiton tarkoituksena sääntöjensä mukaan
on valvoa maataloustuottajain etuja
yhteiskuntataloudellisella ja kunnallisella alalla sekä
sovitella maataloudessa sattuvia työriitoja ja edistää
sellaisten parannusten aikaansaamista
maatalous-työväen oloihin, että se tuntee elinehtonsa
turvatuiksi ja viihtyvänsä ammatissaan. Liitto voi
myös tarkoitustensa edistämisessä liittyä
yhteistoimintaan muiden maatalousjärjestöjen kanssa
sekä julkaista ja kustantaa kirjallisuutta.
Keskusliiton jäseniksi voivat muodostamiensa
piiriliittojen välityksellä päästä sellaiset
maataloustuottajain paikallisyhdistykset, joiden säännöt
liiton valtuuskunta on hyväksynyt ja jotka
suorittavat liitolle säädetyn jäsenmaksun. Liiton
valtuuskunta vahvistaa sekä paikallisyhdistysten
että piiriliittojen säännöt. Paikallisyhdistykset
suorittavat liitolle jäsenmaksuna 40 %
yhdistyksen jäsenmaksu- ja verotustuloista. Keskusliiton
asioista päättää liittoneuvosto, jonka liittoon
kuuluvat piiriliitot asettavat siten, että kukin
piiriliitto valitsee siihen 2 v:ksi kerrallaan yhden
jäsenen ja sille varamiehen. Jos piiriliittoon
kuuluvien paikallisyhdistysten jäsenmäärä nousee
yli 2,500:n, yhden jäsenen lisäksi, ja vielä, jos
jäsenmäärä nousee yli 5,000:n, yhden lisäjäsenen,
sekä sen jälkeen jokaiselta tämän yli menevältä
jäsenmäärän viisituhatluvulta yhden jäsenen
varajäsenineen. Paikkakunnalla, jossa
huomattavammassa määrässä on myös ruotsinkielisiä
pai-| kallisyhdistyksiä, voidaan perustaa
ruotsinkielinen piiriliitto, joka myös saa valita jäseniä
liittoneuvostoon. Liittoneuvosto on päätösvaltainen,
jos vähintään 8 jäsentä on saapuvilla, ja on sen
kokouksissa kullakin jäsenellä yksi ääni.
Juoksevien asiain hoitamista varten liittoneuvosto
asettaa valtuuskunnan, johon kuuluu 8 jäsentä
ja 4 varajäsentä, joista puolet vuosittain eroaa.
Sekä liittoneuvosto että valtuuskunta valitsevat
puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa
vuodeksi kerrallaan. Valtuuskunta, jolle
liittoneuvosto antaa ohjesäännön, on päätösvaltainen, kun
puolet jäsenistä on saapuvilla. Sen asia on myös
ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt.
Liittoneuvosto kokoontuu vuosittain ennen maalisk. 15
p:ää sekä ylimääräisiin kokouksiin tarpeen
vaatiessa. Näissä käsitellään sääntöjen määräämät
asiat sekä lisäksi piiriliiton ja liittoneuvoston
jäsenten kirjallisesti esittämät kysymykset, jotka
kuitenkin sitä ennen tulee olla valtuuskunnan
valmisteltavina. Liittoneuvosto voi, milloin
katsoo sen tarpeelliseksi, tai jos vähintään kolme
piiriliittoa pyytää, kutsua tärkeistä yhteisistä
asioista keskustelemaan ja päättämään
liittokokouksen, johon kukin liittoon kuuluva
paikallisyhdistys saa valita yhden äänioikeutetun
edustajan. Kokouksessa on yksi ääni kullakin
edustajalla. — Piiriliittoja on järjestetty yksi
kuhunkin vaalipiiriin. Piiriliiton tarkoituksena on
olla yhdyssiteenä sen alueella olevain
maatalous-! tuottajain paikallisyhdistysten kesken ynnä
näiden ja keskusliiton välillä sekä kaikin tavoin
edistää paikallisyhdistysten toimintaa m. m.
sovittelemalla sattuvia työriitoja sekä ylläpitämällä
työnvälitystoimistoa. Piiriliiton jäseninä ovat
sen alueella toimivat paikallisyhdistykset, jotka
suorittavat sille vuosittain määrättävän
jäsenmaksun. Piiriliiton asioita hoitaa toimikunta,
johon piirikokous valitsee 5 jäsentä ja näille ylitä
monta varajäsentä 3 v:ksi kerrallaan.
Toimikunta valitsee keskuudestaan vuodeksi erältään
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa
sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Piiriliitto pitää vuosittain yhden varsinaisen pii
-rikokouksen ennen helmik. 15 p:ää sekä
ylimääräisiä kokouksia tarpeen vaatiessa. Näihin
kokouksiin saavat paikallisyhdistykset lähettää
kukin yhden edustajan, jolla on kokouksessa yksi
ääni, sekä mielensä mukaan lisäedustajia, joilla
on ainoastaan puheoikeus. Kokouksissa
käsitellään säännöissä määrätyt sekä toimikunnan ja
paikallisyhdistysten esittämät asiat. —
Paikallisyhdistyksiä, joita v:n 1919 alussa oli 151,
pyritään perustamaan joka kuntaan ja on niiden
tarkoituksena pääasiassa sama kuin keskusliiton ja
piiriliittojenkin soveltuvilta kohdiltaan.
Yhdistyksen jäseneksi voi päästä jokainen
maanviljelijä tai muu maatalouden etuja harrastava
henkilö tai liittymä, jonka yhdistyksen toimikunta
j hyväksyy. Yhdistyksen asioita hoitaa toimikunta,
johon kuuluu kolme, 3 v:ksi valittua, varsinaista
ja yhtä monta varajäsentä. Näistä yksi
kumpai-siakin vuosittain eroaa. Toimikunta valitsee
keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
